Miten voi olla mahdollista, että arkkitehdiksi opiskelu vie keskimäärin 10,5 vuotta? Alallehan ei ilmeisesti ole varsinaisesti mitään yleiskattavaa koulutusta, vai? Onko tutkintorakenne samanlainen kuin teknillisessä yleensä eli ensin TkK 180 op ja varsinaisen tutkinnon loppuun suorittaminen 120 op?
Sulautetaanko opiskeluaikaan niin paljon laajaa taiteellisuutta tai jotain vai miksi opiskeluaika on noin pitkä? Vai eikö valmistua voi ennen kuin on niin sanotusti kasvanut 10 v. En kuitenkaan usko, että opintopisteytykset poikkeavat niin laajalti toisistaan, että saman opintopistemäärän saavuttaminen arkkitehtiopinnoissa kuluu yli kymmenen vuotta keskimäärin.
Vai siis miksi? Tuppaavatko opiskelut venyä harjoittelujen/vapaamatkaamisen vuoksi?
Arkkitehdiksi opiskelu vie n. 10,5 vuotta
aika kauan aikaa vie
31
12640
Vastaukset
- etkä koskaan ole valmis.
Hyvin helpostihan tuo on mahdollista.
Arkkitehdiksi ei voi valmistua pelkästään tenttimällä ja lukemalla. (Tentti on yleensä vain pieni ja merkityksetön mutta pakollinen osa isosta kurssista.) Suurin osa kursseista, niin pakollisista kuin vapaavalintaisista, sisältää pääsääntöisesti useita pieniä harjoitustöitä tai yhden suuritöisen yksilösuorituksena tehtävän harjoitustyön, jota ei voi kopioida ja tulostaa nappia painamalla netistä. Työ vaatii aina ajattelua ja huolellisen tulostamisen (= paperilla esitettyä suunnitelma, jossa on sekä ymmärrettäviä rakennuspiirustuksia/kaavaluonnoksia sekä havainnekuvia ja hyvin usein myös pienoismalli). Eikä se riitä, että tekee hyvän suunnitelman sillä lopputulostus eli paperiprintit ja malli pitää valmistaa nekin huolellisesti ja taiteellisestikin korkeatasoisesti - useasti nykyisin vaaditaan myös sähköinen esitystapa ja viimeisen päälle hiotut, lähes valokuvanomaiset visualisointikuvat (kuten esimerkiksi arkkitehtuurikilpailuissa "vaaditaan"). Eipä juuri kukaan rakenna taloakaan ihan viikossa (ei edes talopakettia)... vai? Suunnittelu ja sen opiskelu on vaativaa että aikaavievää työtä, sillä jatkuvasti tulee uusia, laissa määriteltyjä vaatimuksia ja reunaehtoja, joita ei monikaan rakennusalan ulkopuolella työskentelevä tule ajatelleeksikaan (tai ole edes kuullut).
Arkkitehdiksi ei kuitenkaan opita koulunpenkillä (edelleenkään), vaikka Opetusministeriö lateleekin ultimatumeita valmistumisajoista. Viimeistään kolmannella vuosikurssilla opiskelija imaistaan työelämään, ensin tietysti viattomasti kesätöihin. Mutta, kuinka ollakaan kesätyöt venyvät, sillä nuori polvi osaa käyttää yllättävän hyvin "suunnittelua nopeuttavia" (höpöhöpö) tietokoneohjelmia ja niin he puurtavat kaikkea sitä mitä vanhemmat suunnittelijat eivät osaa (käyttää juohevasti cadia) eli ovat piirustusorjina toimistoissa tienaamassa sitä mihin opintotuki ei riitä. Rankan toimistopäivän jälkeen ei aina jaksa pyöritellä ikäviä kursseja, joten kun kaikki kivat kurssit on tehty ja pakkopullat jäljellä - ja töitä riittää ilman tutkintoakin, niin onko se ihme jos opinnot viivästyvät? Ja toisinaan työt myös loppuvat tutkinnon myötä, sillä arkkitehtiopiskelija on paljon halutumpi (halvempana) kuin valmis arkkitehdinplanttu.
Itse viittävaille valmiina voin todeta ihan rehellisesti ja useiden eri-ikäisten opiskelijoiden (ja eri vaiheissa opintojensa kanssa olevien) keskustelleena, että useiden kurssien sisältämä ja vaatima työmäärä ei ole missään mielekkäässä suhteessa saatuihin opintoviikko/pistemääriin. Toisinsanoen, töitä joutuu tekemään huomattavasti enemmän mitä suositukset sanovat, sillä keskinkertainenkaan suoritus ei ole alalla riittävä eikä sitäkään saa aikaiseksi suositustunneissa. Keskinkertainen suoritus on verrattavissa lääkärivitsiin "leikkaus meni hyvin mutta potilas kuoli".
Valtakunnan kolme arkkitehtejä tuottavaa opinahjoa sijaitsevat paikkakunnilla, joilla elinkustannukset ovat karanneet enemmän tai vähemmän käsistä. Töidenteko on välttämättömyys elannon ja opintojen (materiaalit maksetaan pääsääntöisesti itse omasta taskusta) kustantamiseksi - opintomatkat tulevat sitten pakollisten päälle kakun koristeeksi (ja niitäkään ei kovin useasti teollisuus maksa toisin kuin esim. DI-puolella - etenkään ulkomaille suuntautuvia ja sieltähän ne uudet tuulet löytyy).
Lähi- ja pienryhmäopetusvaltaisen opinalan määrärahat massakoulun rahanjakokertoimella jaettuna ovat nekin varsin minimaaliset, mikä tekee osasta jopa pakollisia kursseja joka toinen lukuvuosi järjestettäviksi eli venyttää opintoja etenkin siinä tapauksessa että haluamasi kurssit järjestetään ajallisesti samanaikaisesti päällekkäin (täysin mahdollista ja varsin yleistä).
(Lähiopetus: ammatissa toimivat ja kurssilla opettavat arkkitehdit opastavat opiskelijaa henkilökohtaisesti harjoitustyötä kommentoiden, voi verrata mestari-oppipoika opastukseen mutta ennaltamäärättynä ja lyhyenä aikana viikosta.)
(Massakoulu: TKK:n ja muiden insinööritieteitä opettavien teknisten yliopistojen perusopetus insinööripuolella on massakoulutusta, jolle annettu rahanjakokerroin on 1,75 ja tämä sama rahanjakokerroin koskee myös arkkitehtiosastoja, jotka opetusmenetelmiensä puolesta vastaavat lähinnä TaiKia, jonka vastaava rahanjakokerroin on 3,75 eli kuka ymmärsikään vuonna 2008 sata vuotta täyttävän arkkitehtiopetuksen laadun ja menetelmät väärin?)
Motivaatio opiskelijoilla on toki korkealla ja niin myös heidän itselleen asetamansa vaatimustaso. Arkkitehtiosastolle kun ei kukaan kävele noin vain sisään saati pääse hyvillä papereilla, sillä opiskelupaikoista käydään "verinen kamppailu" ennakkotehtävien, matematiikankokeen ja nelipäiväisten piirustuskokeiden kautta. Joka kierroksella karsitaan heikkoja/tehtävänannon väärinymmärtäneitä tai muuten vain pliisuja piirtäjiä pois.
Lyhyesti kerraten:
1. Opetus on laajaa ja vaativaa, eikä yhteismitallista insinööritieteisiin saati kauppakorkeaan.
2. Opetukseen ei ole riittävästi määrärahoja, ei henkilökunnan eikä laitteistojen ja tarvittavien ohjelmistolisenssien suhteen (tilavuokrat vievät noin puolet vuotuisesta budjetista - näin ainakin TKK:n a-osastolla).
3. Opiskelija joutuu rahoittamaan opiskeluaan työssäkäynnillä myös loma-aikojen ulkopuolella opiskelupaikkakunnan yleisen kustannustason että opiskelun vaatimien käytännössä pakollisten väline- ja materiaalikustannusten takia. Työssäkäynti venyttää opiskeluaikoja mutta antaa työkokemusta ja mahdollisuuden työllistyä myös valmistumisen jälkeen. Opiskelijalisenssit arkkitehtisovelluksiin ovat edullisia mutta sovellusten vaatimat laitteet eivät. - Törkeää
näkyy liian usein keskenkasvuisten mutta niin kunnianhimoisten suunnittelemia himmeleitä.
Yksinkertaisuus olisi aina kaunista. - Kesken täälläkin
Studiot ja tietyt kurssit syövät miestä. 4-5 vuoden opiskelun jälkeen useimmat ovat niin osaavia, persaukisia ja opiskeluun kyllästyneitä että menevät töihin, kuten allekirjoittanut. Tätä vaihetta kestää sitten N vuotta, kunnes palataan kouluun tekemään diplari. Jos palataan.
Arkkitehtiopiskelijoilla ei myöskään ole monesti samanlaista määrätietoisuutta valmistumisen suhteen kuin oikiksen tai kauppakorkean opiskelijoilla. Juristin, ekonomin tai lääkärin työura alkaa vasta valmistumispäivän jälkeen. Arkkitehdilla valmistuminen tuo 1,5 euron korotuksen tuntipalkkaan, ei paljon muuta.
Suomen opintotuilla ja -lainoilla ei Otaniemessä täyspäiväisesti pitkään studeerata. - aimer|
Itse arkkitehtikoulu, joita on muutama ympäri Suomea, kestää noin kuusi vuotta. Sitten sen jälkeen, kun perusopiskelut on suoritettu voi ottaa jotain lisäkursseja tai muita, tai sitten voi hakeutua ihan töihin. Se, miten kauan opiskelee, riippuu ihan itsestä.
- A. Wave
Järkevää paskaa suollatte kyllä kaikki, ilmeisesti a.opintoja suorittaneina. Vaikuttaa kyllä niin rivolta opiskeluvalinnalta toi a.tehtuuri, etten siihen taida kallistua. Glamouri kun tuntuu katoavan äärettömästi opiskellessa ja lopullisen hyvän työpaikan saanti kovin vaikeaa. Summaten: Arkkitehtinä hienointa taitaakin olla avin itsensä esitteleminen.
- suuntana arkkitehti
Arkkitehtuurin alalla suoritetaan ensin Tekniikan kandidaatin tutkinto, jonka laajuus on 180 opintopistettä (noin 3 vuotta) ja sen jälkeen arkkitehdin tutkinto, jonka laajuus on 120 opintopistettä (noin 2 vuotta).
Sanotaan opintoluotsissa: http://www.opintoluotsi.fi/kysytyimmat_ammatit/arkkitehti/
Mutta todellisuus lienee lähempänä sitä, mitä "etkä koskaan ole valmis" sanoi.- 11v opiskellut
En tiedä ketään, joka olisi valmistunut alle 6 vuoden.
- kfb df df
josta valmistuu huu haa arkkitehtejä. Jotka hukkasivat ´todellisuuden tajunsa 10,5 vuoden aikana keskimäärin.
- arxitehti
Arkkitehdin koulutus on hyvä, laaja-alainen koulutus joka antaa hyvät valmiudet hyvin moneen asiaan. Koulutuksen yksi haaste on se, miten kaikki se mitä arkkitehdin pitäisi osata ja ymmärtää saadaan järkevästi mahtumaan koulutukseen. Se ei tarkoita sitä, että arkkitehtien kouluttaminen olisi turhaa. Koulutuksen kehittämiseen on vaihtoehtoja ja oikea kyllä varmaan löytyy.
On olemassa sanonta, jonka mukaan "architects are late bloomers" eli on todennäköistä että hyviä töitä alkaa tulla varttuneemmalla iällä. "Nuoren arkkitehdin" määritelmä onkin "alle 40v".
- opinto-ohjaaja
1 opintopiste = 26,7 tuntia
Työviikko = 40 tuntia = 20 opetusta 20 itsenäistä työtä
Opintovuosi = 60 opintopistettä (op)
Opiskelijan työvuosi = 1600 tuntia
------------------------------------------------------------------------------
Kandidaatin tutkinto (3 vuotta) = 3 x 60 op = 180 op
= 3 x 1600 = 4800 tuntia
Maisterin tutkinto (2 vuotta) = 2 x 60 op = 120 op
= 2 x 1600 = 3200 tuntia
YHTEENSÄ 5 vuotta = 300 op = 8000 tuntia- jooooooooooooooooooo
...ja siltikään ette osaa suunnitella oikein
- Vastavalmistunut
jooooooooooooooooooo kirjoitti:
...ja siltikään ette osaa suunnitella oikein
...ja sinäkö osaat? Mitä tarkoittaa "oikein" suunnittelu?
- ....
Teekkareiden opinnot kestävät nykyisellään keskimäärin 5 vuotta. Todellinen opiskeluaika on siis n.4-6v. Opintojen kesto on rajoitettu seitsemään vuoteen, mikä koskee myös arkkitehtiopiskelijoita. Mistä tuo 10,5 vuotta on oikeen revitty?
- arxitehti
on varmaan keskiarvo pitkältä ajalta. Itselläni opinnot kestivät rapiat 9 vuotta, koska opiskelujen ohessa aloitetltiin toimistoissa osaamiseen sopivien hommien tekeminen. SItten osa vuodesta taas opiskeltiin. Käsittääkseni työssä harjoittelun takia opiskelut taannoin venyivät.
Nykyisellään arkkitehtienkin täytynee valmistua muitten teekkareitten rytmissä.
- rumaa jälkeä
vain neliöitä tai suorakaiteen muotoisia rakennelmia. veikkaan,pieni lapsi osaa aivan saman ilman homevaaraa.
ulkoapäin 98% ainakin suomen rakennelmista on vain laatikoita,joten koulutus on mennyt 100% hukkaan.
silmää kauneudelle ei ole suomessa olemassakaan,surkeaa kateltavaa muodot ja värit. näin on.- löytyy
Suomen rakennelmista on 98% muiden kuin arkkitehtien suunnittelemia.
- tarpeettomina
löytyy kirjoitti:
Suomen rakennelmista on 98% muiden kuin arkkitehtien suunnittelemia.
ei tarvita,ovat hinnoitelleet itsensä taivaisiin ja tulokset erittäin huonoja ja monintavoin maailmalta vohkittuja--lainattuja.
omaleimaisuus pitää olla hyve ja halpa tapa,ei rosvoustaktiikkaa. olen korviani myöten täynnä myös yhtä ja samaa jankkaamista eli alvar aaltoa. ei kai yksi ukko ole voinut kaikkea toteuttaa,vai onko.
olen satavarma,että läheskään kaikki hänen tuotannossaan ei ole ollenkan hyvää ja onnistunutta,on paljon myös huonoa ja homeista. pitäisi kohta lailla kieltää sanat alvar aalto,ihan puistattaa.
tai jos oli niin hyvä,mitä turhaa muut enää koskaan tekee,arkkitehit joutaa lopettaa jos ei muuta synny kuin laatikoita, joita lapsetkit osaa tehdä jo vuoden ikäisinä.väitän,että jos lapset alle 10v alkaisi suunnitella rakennusten ulkonäköä,tuotokset hakkaisi aina arkkitehtien näkemykset muodoissa ja hinnoissa.
jos otetaan ikää alle 15v,syntyy jo mielettömän paljon parempaa ja monimuotoisempaa kuin kouluja käyneet aikaan saa. ikävää,mutta totta.
myös tuotokset ulkomailta kilpailujen myötä osoittaa suomalaisuuden osaamattomuuden tai sitten päättäjien korvien välissä on liian kova suhina uskoessaan vain ulkomaalaisen suunnittelun olevan "suomen napa". hävytöntä ja sairasta toimintaa ja luuloa. - arxitehti
tarpeettomina kirjoitti:
ei tarvita,ovat hinnoitelleet itsensä taivaisiin ja tulokset erittäin huonoja ja monintavoin maailmalta vohkittuja--lainattuja.
omaleimaisuus pitää olla hyve ja halpa tapa,ei rosvoustaktiikkaa. olen korviani myöten täynnä myös yhtä ja samaa jankkaamista eli alvar aaltoa. ei kai yksi ukko ole voinut kaikkea toteuttaa,vai onko.
olen satavarma,että läheskään kaikki hänen tuotannossaan ei ole ollenkan hyvää ja onnistunutta,on paljon myös huonoa ja homeista. pitäisi kohta lailla kieltää sanat alvar aalto,ihan puistattaa.
tai jos oli niin hyvä,mitä turhaa muut enää koskaan tekee,arkkitehit joutaa lopettaa jos ei muuta synny kuin laatikoita, joita lapsetkit osaa tehdä jo vuoden ikäisinä.väitän,että jos lapset alle 10v alkaisi suunnitella rakennusten ulkonäköä,tuotokset hakkaisi aina arkkitehtien näkemykset muodoissa ja hinnoissa.
jos otetaan ikää alle 15v,syntyy jo mielettömän paljon parempaa ja monimuotoisempaa kuin kouluja käyneet aikaan saa. ikävää,mutta totta.
myös tuotokset ulkomailta kilpailujen myötä osoittaa suomalaisuuden osaamattomuuden tai sitten päättäjien korvien välissä on liian kova suhina uskoessaan vain ulkomaalaisen suunnittelun olevan "suomen napa". hävytöntä ja sairasta toimintaa ja luuloa.mustamaalausta on aina helppo heittää.
Nyt kaipaisin vähän esimerkkejä, kaipaisin muutaman esimerkin vuoden ikäisen, alle 10-vuotiaan ja 15-vuotiaan suunnitelmista jotka hakkaa arkkitehtien suunnitelmat "muodoissa ja hinnoissa". - taitavia
arxitehti kirjoitti:
mustamaalausta on aina helppo heittää.
Nyt kaipaisin vähän esimerkkejä, kaipaisin muutaman esimerkin vuoden ikäisen, alle 10-vuotiaan ja 15-vuotiaan suunnitelmista jotka hakkaa arkkitehtien suunnitelmat "muodoissa ja hinnoissa".osaa piirtää myös kaaria,ympyröitä,ellipsiä ja monen suuntasia muita muotoja sekä käyttää värejä aivan eri malliin kuin pitkään,hartaasti ja kalliisti koulutetut-/palkatut arkkitehdit. harmi,näin vain on.
suurelle osaa lapsista on aivan luonnollista eri muodot ja muotoilu,mutta arkkitehdeille koulutus pilaa ammatin.tullaan niin viisaiksi,ettei itse enää tajuta tekemisiään.
myös monien asuntomessualueiden ok-talot ovat niin epäkäytännöllisia kuin ikinä olla voi. kun niitä ajattelee jokapäiväiseen ja pitempään olemiseen,pää musertuu. aivan älykääpiöiden tuottamia,joilla ei käsitystä energiapihistä,selkeästä,luonnollisesta ja helposti toimivasta kodista. sama koskee uusia kerros- ja rivitaloasuntoja...ja kaiken kruunaa home,jota osataan synnyttää nykytaloihin jatkuvasti,mikä on käsittämätöntä. suomen rakennelmista taitaa olla puolet homeessa,joten jossain mättää ja pahasti.
laatikon suunnitteluun ei kouluja tarvitse,ei ole milloinkaan tarvinnut.
katsele kotiseutuasi ja suomalaisia rakennuksia kaupungeissa 50-luvun jälkeen tehtyjä,vain laatikoita ja todella rumanvärisiä on maa täynnä. esim. hesan keskustan läheisyys on hirveän näköinen,kuin paskalla voideltu suuria alueita. ei todella mieltä ylennä,kun silmäilee. aivan kauhistuttaa,pitääkö jonkun asua ja katsella niitä rumiluksia.
mahtaako mitenkään liittyä ko. ammattiin ja sen tuomiin taitoihin.
olen sitä mieltä,että aivan tavallisia ihmisiä iästä ja sukupuolesta riippumatta pitää käyttää alustaviin ideointeihin,kun jotain uutta synnytetään ja vanhaa korjataan. on päivän selvää,että suurien massojen tieto-taito on äärettömän suuri verrattuna po. ammattikuntaan.
ko. ammatin ihmiset voi näistä massojen ideoista synnyttää ja sisustaa taitojensa ja mielihalujensa
mukaan jotain merkittävää,muuten sitä ei näköjään suomeen synny. kuitenkin niin,että ihmisten antamat ideat pitää antaa vähintään nimien ja pienien palkkioiden muodossa julki,eikä at:n omia itselleen. - arxitehti
taitavia kirjoitti:
osaa piirtää myös kaaria,ympyröitä,ellipsiä ja monen suuntasia muita muotoja sekä käyttää värejä aivan eri malliin kuin pitkään,hartaasti ja kalliisti koulutetut-/palkatut arkkitehdit. harmi,näin vain on.
suurelle osaa lapsista on aivan luonnollista eri muodot ja muotoilu,mutta arkkitehdeille koulutus pilaa ammatin.tullaan niin viisaiksi,ettei itse enää tajuta tekemisiään.
myös monien asuntomessualueiden ok-talot ovat niin epäkäytännöllisia kuin ikinä olla voi. kun niitä ajattelee jokapäiväiseen ja pitempään olemiseen,pää musertuu. aivan älykääpiöiden tuottamia,joilla ei käsitystä energiapihistä,selkeästä,luonnollisesta ja helposti toimivasta kodista. sama koskee uusia kerros- ja rivitaloasuntoja...ja kaiken kruunaa home,jota osataan synnyttää nykytaloihin jatkuvasti,mikä on käsittämätöntä. suomen rakennelmista taitaa olla puolet homeessa,joten jossain mättää ja pahasti.
laatikon suunnitteluun ei kouluja tarvitse,ei ole milloinkaan tarvinnut.
katsele kotiseutuasi ja suomalaisia rakennuksia kaupungeissa 50-luvun jälkeen tehtyjä,vain laatikoita ja todella rumanvärisiä on maa täynnä. esim. hesan keskustan läheisyys on hirveän näköinen,kuin paskalla voideltu suuria alueita. ei todella mieltä ylennä,kun silmäilee. aivan kauhistuttaa,pitääkö jonkun asua ja katsella niitä rumiluksia.
mahtaako mitenkään liittyä ko. ammattiin ja sen tuomiin taitoihin.
olen sitä mieltä,että aivan tavallisia ihmisiä iästä ja sukupuolesta riippumatta pitää käyttää alustaviin ideointeihin,kun jotain uutta synnytetään ja vanhaa korjataan. on päivän selvää,että suurien massojen tieto-taito on äärettömän suuri verrattuna po. ammattikuntaan.
ko. ammatin ihmiset voi näistä massojen ideoista synnyttää ja sisustaa taitojensa ja mielihalujensa
mukaan jotain merkittävää,muuten sitä ei näköjään suomeen synny. kuitenkin niin,että ihmisten antamat ideat pitää antaa vähintään nimien ja pienien palkkioiden muodossa julki,eikä at:n omia itselleen.miksi et yksilöi yhtään kohdetta?
Kyllä arkkitehdit osaa piirrellä kaikenlaisia muotoja ja käyttää värejä - siitä ei ole kyse. Tästä voitaisiin käynnistää uusi mielenkiintoinen keskustelu arkkitehtuurin laadusta, onko hyvä arkkitehtuuri sitä että muotoja ja värejä on mahdollisimman paljon? Mielipiteitä saattaa olla aika monta.
Asuntomessut eivät anna hyvää kuvaa arkkitehtien asuntosuunnitelun osaamisesta, sielläkin arkkitehtien suunnitelmia on -väitän että reilusti alle puolet. Keskimäärin suunnitelija kuitenkin on joku muu kuin arkkitehti.
Kerrostaloja nykyään teettävät eniten rakennusliikkeet omistamilleen maille. Niissä hankkeissa arkkitehdin kynästä pitää rakennusliikkeen edustaja tiukasti kiinni. Ei siellä arkkitehti voi vapaasti taiteilla, vaikka saattaisi joskus halutakin.
Homeesta puheenollen, rakennusfysikaalisesn toimivuuden asiantuntijana on tavallisesti rakennesuunnittelija (tekee rakennetyypit ym.). Ei arkkitehti diktaattorina sanele miten rakennetaan. Yhteistyötä sen pitäisi olla rakennussuunnittelussakin.
Ja 50-luvusta puhuttaessa; 50-luvulle asti arkkitehdit vaikuttivat rakentamiseen paljon enemmän kuin nykyään. Sehän kuulostaa hyvältä, että sinäkin pidät niistä ympäristöistä joihin arkkitehdit ovat eniten päässeet vaikuttamaan.
Nykyisin rakennushankkeissa on kaiken maailman säätäjää joka tietää kaiken rakentamisesta arkkitehtia paremmin. On ollut 50-luvulta lähtien.
Väitän, että suurin ongelma suomalaisessa rakentamisen laadussa on sääntelyn puute. Laeilla ja asetuksilla ei pystytä kaikkea laittamaan ruotuun. Toimijoita pitäisi jotekin säädellä. Nykyään esimerkiksi rakennusliikkeen voi perustaa kuka vaan joka niin päättää. Mitään asiantuntemusta ei tarvitse olla. Kunhan pysyy jaloillaan. - Eiranranta
arxitehti kirjoitti:
miksi et yksilöi yhtään kohdetta?
Kyllä arkkitehdit osaa piirrellä kaikenlaisia muotoja ja käyttää värejä - siitä ei ole kyse. Tästä voitaisiin käynnistää uusi mielenkiintoinen keskustelu arkkitehtuurin laadusta, onko hyvä arkkitehtuuri sitä että muotoja ja värejä on mahdollisimman paljon? Mielipiteitä saattaa olla aika monta.
Asuntomessut eivät anna hyvää kuvaa arkkitehtien asuntosuunnitelun osaamisesta, sielläkin arkkitehtien suunnitelmia on -väitän että reilusti alle puolet. Keskimäärin suunnitelija kuitenkin on joku muu kuin arkkitehti.
Kerrostaloja nykyään teettävät eniten rakennusliikkeet omistamilleen maille. Niissä hankkeissa arkkitehdin kynästä pitää rakennusliikkeen edustaja tiukasti kiinni. Ei siellä arkkitehti voi vapaasti taiteilla, vaikka saattaisi joskus halutakin.
Homeesta puheenollen, rakennusfysikaalisesn toimivuuden asiantuntijana on tavallisesti rakennesuunnittelija (tekee rakennetyypit ym.). Ei arkkitehti diktaattorina sanele miten rakennetaan. Yhteistyötä sen pitäisi olla rakennussuunnittelussakin.
Ja 50-luvusta puhuttaessa; 50-luvulle asti arkkitehdit vaikuttivat rakentamiseen paljon enemmän kuin nykyään. Sehän kuulostaa hyvältä, että sinäkin pidät niistä ympäristöistä joihin arkkitehdit ovat eniten päässeet vaikuttamaan.
Nykyisin rakennushankkeissa on kaiken maailman säätäjää joka tietää kaiken rakentamisesta arkkitehtia paremmin. On ollut 50-luvulta lähtien.
Väitän, että suurin ongelma suomalaisessa rakentamisen laadussa on sääntelyn puute. Laeilla ja asetuksilla ei pystytä kaikkea laittamaan ruotuun. Toimijoita pitäisi jotekin säädellä. Nykyään esimerkiksi rakennusliikkeen voi perustaa kuka vaan joka niin päättää. Mitään asiantuntemusta ei tarvitse olla. Kunhan pysyy jaloillaan.Jos haluat yksilöityjä kohteita esimerkiksi, niin käypä katsomassa uutta Eiranrantaa. Aivan hirveän näköisiä laatikoita alueella, joka oli ainutkertainen paikka tehdä kauniita ja ympäristöön sopivia rakennuksia.
Eipä silti, kai joku puusilmä on sieltäkin ostanut asunnon.
- mieltä
Arkkitehdit ovat hinnoitelleet itsensä pilviin. Mistä asiakas oikein maksaa? Palkanalennustalkoisiin kehoittaisin kyseistä ammattikuntaa!
- arxitehti
oletko koskaan ollut missään tekemisissä arkkitehdin kanssa? Minkä niminen kaveri oli kyseessä? Mistä tiedät että se oli arkkitehti? Mitä se sulle suunnitteli? Paljonko suunnitelmien rakentaminen maksoi? Paljonko olisi maksanut ilman suunnitelmia? Paljonko maksoit palkkiota? Paljonko se tuosta itselleen maksoi palkkaa, mitä arvelet?
Paljonko arkkitehti keskimäärin tienaa? Mistä löysit tiedot? Mikä olisi mielestäsi kohtuullinen kuukausipalkka?
Arkkitehteja koulutetaan mm. rakennussuunnittelijoiksi, jos arkkitehtien ei pidä suunnittella rakennuksia niin kenen sitten? Kannattaisiko kaikki rakentaa ilman mitään suunnitelmia?
Jos koulutuksessa on jotakin vikaa niin miksi koulutusta ei muutettaisi paremmaksi?
Paljonko opiskelu saisi maksaa per opiskelija per vuosi? Mitä sillä pitäisi saavuttaa?
Oletko koskaan palkannut välittäjää myymään asuntoasi? Paljonko maksoit siitä? Laskitko tuntihinnan? Onko liksa liian kova vai sopiva?
Mitä teet ammatiksesi? Kauanko opiskelusi kesti? Mitä maksoi? Paljonko saat itse palkkaa? Onko palkkasi sopiva ja jos ei ole niin paljonko se pitäisi olla? Kenelle teet hyötyä ja kuinka paljon? Voiko hyödyn arvoa laskea? Vaikuttaako työsi yleiseen terveyteen ja turvallisuuteen?
Jos et kehtaa julkisesti kommentoida niin mailaa; [email protected] - hhhmm
arxitehti kirjoitti:
oletko koskaan ollut missään tekemisissä arkkitehdin kanssa? Minkä niminen kaveri oli kyseessä? Mistä tiedät että se oli arkkitehti? Mitä se sulle suunnitteli? Paljonko suunnitelmien rakentaminen maksoi? Paljonko olisi maksanut ilman suunnitelmia? Paljonko maksoit palkkiota? Paljonko se tuosta itselleen maksoi palkkaa, mitä arvelet?
Paljonko arkkitehti keskimäärin tienaa? Mistä löysit tiedot? Mikä olisi mielestäsi kohtuullinen kuukausipalkka?
Arkkitehteja koulutetaan mm. rakennussuunnittelijoiksi, jos arkkitehtien ei pidä suunnittella rakennuksia niin kenen sitten? Kannattaisiko kaikki rakentaa ilman mitään suunnitelmia?
Jos koulutuksessa on jotakin vikaa niin miksi koulutusta ei muutettaisi paremmaksi?
Paljonko opiskelu saisi maksaa per opiskelija per vuosi? Mitä sillä pitäisi saavuttaa?
Oletko koskaan palkannut välittäjää myymään asuntoasi? Paljonko maksoit siitä? Laskitko tuntihinnan? Onko liksa liian kova vai sopiva?
Mitä teet ammatiksesi? Kauanko opiskelusi kesti? Mitä maksoi? Paljonko saat itse palkkaa? Onko palkkasi sopiva ja jos ei ole niin paljonko se pitäisi olla? Kenelle teet hyötyä ja kuinka paljon? Voiko hyödyn arvoa laskea? Vaikuttaako työsi yleiseen terveyteen ja turvallisuuteen?
Jos et kehtaa julkisesti kommentoida niin mailaa; [email protected]Juuri valmistuneena voin sanoa että kannattaa miettiä kaksi kerta lähteekö opiskelemaan.. Tekisi mieli sanoa pari sanaa arkkitehtuurin osaston työtavoista, työtekijöistä ja ilmapiiristä. Mutta jätänpä sanomatta.
- kyseessä
hhhmm kirjoitti:
Juuri valmistuneena voin sanoa että kannattaa miettiä kaksi kerta lähteekö opiskelemaan.. Tekisi mieli sanoa pari sanaa arkkitehtuurin osaston työtavoista, työtekijöistä ja ilmapiiristä. Mutta jätänpä sanomatta.
?
- Leica_
hhhmm kirjoitti:
Juuri valmistuneena voin sanoa että kannattaa miettiä kaksi kerta lähteekö opiskelemaan.. Tekisi mieli sanoa pari sanaa arkkitehtuurin osaston työtavoista, työtekijöistä ja ilmapiiristä. Mutta jätänpä sanomatta.
...siitä opiskelusta itsestä ja opiskeluvuosista. Minkälaista oli perus opiskeluvuosina. Minkälainen oli tavalllinen opiskelu kuukausi/viikko/päivä? Itse olisin kiinnostunut kuulemaan opiskelusta tarkemmin.
Ei minusta 5-7 opiskeluvuotta TKK:lla arkkitehtuurin-osastolla kuullosta lainkaan pahalta, jos se olisi piirtämistä, maalaamista, rakentelua, ekskursioiden tekoa, mielenkiintoisilla luennoilla istumista sekä tenttien tekoa (tietty).
- anevanlinna
Arkkitehdit kuntien rakennusvirastoihin vastaamaan niin asemakaava-alueista kuin haja-asutusalueista.
- klggjbvn
Etkö tiennyt että asemaakaavan laatii lähes aina arkkitehti?Onneksi ei kuitenkaan yksin. Taiteilijasieluna arkkitehti usein unohtaa että ihmisen täytyy liikkuakin ja sitä varten insinööri suunnittelee kadut talojen väliin.
- Rakennusarkkitehti
Olen tehnyt yli 30 v arkkitehdin töitä, mutta en ole vielä valmis.
- smille e
haha!
Tee ensin urasi "arkkitehtina" ja kysy sen jälkeen "olenko valmis".
Vastauksesi on mittapuuna oppimallesi - onko se paljoa? - 19+11
Valmiita arkkitehtejä ovat ne, jotka ovat sisäistäneet tilavaikutelman, löytäneet itsestään jotain luovaa ja lisäksi pätkän hamppunarua.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031545
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781174- 881117
- 1391016
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt580965Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras1927Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8882- 19852
Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum9684Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8650