Ehkä annan tämän runon
nimeksi syksy.
Kirjoitan kuulaasta
ja kirpeästä ilmasta
taivaan mustasta ja
keltaisena merenä hehkuvista
lehtipuista.
Vai kirjoitanko elämästä
Raastavasta työstä
silmäkulmiin kuivuneista
kyynelistä?
Loputtomasta yöstä.
Haluatte kuulla
miten meri hioo rantahiekkaa
kuinka taivaan sini punertuu
auringon laskiessa
Te ette halua kuulla
yksinäisyydestä,
hulluksi tulemisen tunteesta
Kun ei ole yhtään ystävää
kun kaikki tarjottu hitaasti
valuu pois.
Siksi kirjoitan maassa
etenevistä lehdistä
suolaisesta imasta
ja ruislinnun laulusta
Siksi kirjoitan syksystä.
nimeksi syksy.
Kirjoitan kuulaasta
ja kirpeästä ilmasta
taivaan mustasta ja
keltaisena merenä hehkuvista
lehtipuista.
Vai kirjoitanko elämästä
Raastavasta työstä
silmäkulmiin kuivuneista
kyynelistä?
Loputtomasta yöstä.
Haluatte kuulla
miten meri hioo rantahiekkaa
kuinka taivaan sini punertuu
auringon laskiessa
Te ette halua kuulla
yksinäisyydestä,
hulluksi tulemisen tunteesta
Kun ei ole yhtään ystävää
kun kaikki tarjottu hitaasti
valuu pois.
Siksi kirjoitan maassa
etenevistä lehdistä
suolaisesta imasta
ja ruislinnun laulusta
Siksi kirjoitan syksystä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Syksy on kuitenkin kaunista, väreineen, loistavaa aikaa sydämelle.Yksinäisiä olemme monikin . Luin mielelläni runosi
Surullinen on runosi. Tiedän erään toisenkin, josta olen huolissani, vaikka yritän työntää mielestäni pois. Yritin saada häneltä vastauksia. Onnistumatta :(.
Sen verran haluaisin lisätä. Yksinäisyydestä on mahdollista päästä pois, vaikka puolituttujen avulla. Yksin ei tarvitse jäädä. Se on valinta. Ainakin minun kohdallani se on aina ollut sitä. Kun on vaikeaa, työnnän ihmiset loitommalle.
yksinäisyys on joskus liian yksinäistä,
mutta joskus se antaa paljon.Minua
kiinnostaa oletko syksyllä syntynyt?
itse olen syyskuussa ja rakastan syksyä,
olisikohan se siinä, että synnyn
uudestaan ja uudestaan...
Olen syntynyt myös syksyllä. Marraskuussa.