Asianajajan kanssa sovittiin puhelimitse perunkirjoituspalkkioksi, joka kattaa siis perunkirjoituksen kokonaisuudessaan eikä mitään muuta, 400 euroa ALV. Sopijoina oli ensin leski ja sen jälkeen hinnan tarkisti yksi perillisistä. Sopimus oli suullinen.
Perukirjaan perukirjoituskuluiksi asianajaja merkitsi 400 euroa rekisteröintimaksu 34 euroa (ok). Laskuun hän kirjoitti näiden summien lisäksi matkakulut vainajan kotiin ja toimistolleen takaisin 2 kertaa. Hän kävi tosin vain kerran perunkirjoitustilaisuudessa vainajan kotona, hän itse ehdotti että paperi tehtäisiin vainajan kotona. Matkakuluista hän ei maininnut mitään. Toisen kerran asianajaja kävi omasta tahdostaan tuomassa lesken kotiinsa toimistoltaan, koska oli menossa samaan suuntaan kesämökilleen. Tästäkään yhdensuuntaisesta matkasta hän ei maininnut mitään, että hän tulee sen veloittamaan matkalaskuna.
Kopiontikuluja hän veloitti laskussa myös erikseen, vaikka oletimme niiden kuuluvan sovittuun palkkioon. Näistäkään kuluista hän ei maininnut etukäteen veloittavansa erikseen, sitäpaitsi perikunta oli toimittanut valmiit kopiot sukuselvityksitä ym. papereista viitenä kappaleena.
Kaiken tämän lisäksi lakimies antoi leskelle laskun ja sanoi päivän milloin lasku on maksettava, teetätti valtakirjan, että leski pystyy vainajan tililtä nostamaan rahaa. Ja sitten lakimies tuli hakemaan leskeä kotoaan ja olisi vienyt tämän pankkiin ja he olisivat yhdessä nostaneet rahaa vainajan tililtä asianajajalle. Perukirjapaperit olivat vielä tekemättä.
Leski on puolisokea, raha-asioissa kokematon ihminen, joka ei näe paperista lukea, mitä siihen on kirjoitettu.
Perilliset ehtivät väliin ennenkuin lakimies ehti viedä lesken pankkiin ja kysyivät perusteluja asianajokuluihin ihan asiallisesti. Lakimies poltti hihansa ja ajoi karkuun. Lähtiessään uhkasi haastaa koko porukan käräjiin.
Mitä mieltä olette? Kommentoikaa.
Perukirjaan perukirjoituskuluiksi asianajaja merkitsi 400 euroa rekisteröintimaksu 34 euroa (ok). Laskuun hän kirjoitti näiden summien lisäksi matkakulut vainajan kotiin ja toimistolleen takaisin 2 kertaa. Hän kävi tosin vain kerran perunkirjoitustilaisuudessa vainajan kotona, hän itse ehdotti että paperi tehtäisiin vainajan kotona. Matkakuluista hän ei maininnut mitään. Toisen kerran asianajaja kävi omasta tahdostaan tuomassa lesken kotiinsa toimistoltaan, koska oli menossa samaan suuntaan kesämökilleen. Tästäkään yhdensuuntaisesta matkasta hän ei maininnut mitään, että hän tulee sen veloittamaan matkalaskuna.
Kopiontikuluja hän veloitti laskussa myös erikseen, vaikka oletimme niiden kuuluvan sovittuun palkkioon. Näistäkään kuluista hän ei maininnut etukäteen veloittavansa erikseen, sitäpaitsi perikunta oli toimittanut valmiit kopiot sukuselvityksitä ym. papereista viitenä kappaleena.
Kaiken tämän lisäksi lakimies antoi leskelle laskun ja sanoi päivän milloin lasku on maksettava, teetätti valtakirjan, että leski pystyy vainajan tililtä nostamaan rahaa. Ja sitten lakimies tuli hakemaan leskeä kotoaan ja olisi vienyt tämän pankkiin ja he olisivat yhdessä nostaneet rahaa vainajan tililtä asianajajalle. Perukirjapaperit olivat vielä tekemättä.
Leski on puolisokea, raha-asioissa kokematon ihminen, joka ei näe paperista lukea, mitä siihen on kirjoitettu.
Perilliset ehtivät väliin ennenkuin lakimies ehti viedä lesken pankkiin ja kysyivät perusteluja asianajokuluihin ihan asiallisesti. Lakimies poltti hihansa ja ajoi karkuun. Lähtiessään uhkasi haastaa koko porukan käräjiin.
Mitä mieltä olette? Kommentoikaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ensimmäinen kysymys: oliko kysymyksessä todella asianajaja vai esim. vain lakimies. Eli onko hänen yrityksensä nimi ... asianajotoimisto ... vai lakiasiaintoimisto.
Jos oli asianajotoimisto, saattaa kyseessä todella olla asianajaja.
Ennakkokysymyksen asetin sen vuoksi, että asianajajilta vaaditaan tarkempaa otetta asioihin. Heitä myös valvotaan toisella tavalla kuin esim. muita lakimiehiä tai ketä muuta tahansa.
Kuvauksestasi päätellen loppulaskun olisi pitänyt olla ko. 400 euroa alv sekä rekisteröintimaksu (oliko siihenkään ylipäätään tarvetta?), siitä kun oli sovittu. Periaatteessa voitte viedä asian eteenpäin esim. kunnan kuluttajaneuvojalle tai kantelemalla asianajajaliittoon (jos asianajotoimisto).
Asianajoliiton osoitteen löytää mm. täältä netistä http://advonet.fi
asianajaja teki perunkirjoituksen ja laskutti siitä (kolme käyntiä) 3500 € jonka jälkeen hän ilmoitti että koko juttu oli tarpeeton koska vainajan kotipaika olikin toinen maa jossa perunkirjoitus tulee tehdä.Tätä hän ei ilmoittanut etukäteen vaan jälkikäteen.
Vielä tämän jälkeen hän laskutti puhelinsoitosta yksi minuuti jota hän ei siis itse tehnyt vaan hänelle soitettiin ja ilmoitettiin ettei hänen palveluksiaan enää tarvita. Tämä soitto maksoi 200 €.
Onko tälläinen täysin normaalia vai voisiko tälläisesta valittaa jonnekin.
a) saako asianajaja tehdä minkä tahansa työn ottamatta selvää siitä onko työ tarpeellinen?
b) laskuttaa tarpeettomasta työstä.
(eikö hänen tule tietää mitä pitää tehdä paremmin kuin asiakas)
c) saako laskuttaa satoja euroja hänelle (kohteliaisuudesta) soitetusta lyhyestä ilmoituksesta. Ei kysytty mitään häneltä.
Maksaako pelkkä kuuntelu 200 € minuutti. Onko jotain yleistä taksaluetteloa edes olemassa vai perustuuko asianajajien palkkiot pelkkään röyhkeyteen?
Asianajoliittoon valittaminen on käytännössä täysin turhaa energian haaskausta. Jos haluat viedä asiaa eteenpäin käänny kuluttajaneuvojan puoleen.
Kuluttajaneuvojan ohjeet yms. ovat vain suosituksia. Niissä ei puida kuin rahallisia vaatimuksia.
Asianajoliitto taas on asianajajan kannalta paljon isompi asia. Asianajoliitto saattaa erottaa jäseniään (ei enää asianajaja sen jälkeen) ja tietyt rikkeet tulevat julkisiksi.
Oli miten oli tämmöisen jälkeen ei ole mukavaa ja väittäisin, että se on seuraamuksena paljon ankarampi.