Asuntojen hinnat nousseet nyt jo 7-8 vuotta paljon palkkoja enemmän. Nimellishinnoissa 80-luvun lopun järjetön hintataso ylitettiin jo vuosia sitten, ja nyt on menty yli myös reaalihinnoissa.
On aivan selvää, että taloudessa tarvitse tapahtua kummoistakaan kupruilua, kun meillä nähdään jopa yli 10 prosentin hinnanlasku vuodessa.
Mihinkään jättiromahdukseen en usko, mutta tänään ostetulle asunnolle ei kannata odottaa suurta arvonnousua esim. seuraavan 10 vuoden sisällä.
Esim. USA:ssa 1990-luvulla (10 vuoden sisällä) asuntojen hinnat eivät nousseet juurikaan. Tätä synkkää jaksoa seurasi kyllä kova nousu nyt 2000-luvulla, mutta tuon 10 vuoden ajan kannatti ehdottomasti asua vuokralla ja pitää rahat pankkitilillä
On aivan selvää, että taloudessa tarvitse tapahtua kummoistakaan kupruilua, kun meillä nähdään jopa yli 10 prosentin hinnanlasku vuodessa.
Mihinkään jättiromahdukseen en usko, mutta tänään ostetulle asunnolle ei kannata odottaa suurta arvonnousua esim. seuraavan 10 vuoden sisällä.
Esim. USA:ssa 1990-luvulla (10 vuoden sisällä) asuntojen hinnat eivät nousseet juurikaan. Tätä synkkää jaksoa seurasi kyllä kova nousu nyt 2000-luvulla, mutta tuon 10 vuoden ajan kannatti ehdottomasti asua vuokralla ja pitää rahat pankkitilillä
Vastaukset 12
Vanhimmat
Uskon hintojen romahtavan -40% syksyyn mennessä.
Kun mä kauheesti haluun omaan ja telkussa sanottiin että prekariaatin ei tartte tehdä paskahommii ja must tulee isona AD ja sitten mä ostan kaiken aina rommaushintaan ja kaikki on tosi ihqua!
Miksi romahtaisi ?
Uskon hintojen romahtavan -40% syksyyn mennessä.
-minä uskon että ennustajat jatkavat vaan enustamistaan,
toisten päähän ei mene koskaan järkeä.
Aina tarvitaan niitä ennustajia, jotka asuu vuokralla.
että markkinat siellä soutavat ja huopaavat edestakaisin. USA ei muutenkaan kelpaa esimerkiksi oikein mihinkään, koko hopon poppoo on niin velkaantunut ettei tahdo löytyä maailmalta rahaa sitä konkurssipesää rahoittaa. Onneksi ei ole enää mikään edellytys talouden kasvulle muualla maailmassa, painopiste siirtynyt pikkuhiljaa eurooppaan ja aasiaan.
Katso 3 käppyrää täältä: http://www.stat.fi/til/ashi/2006/01/ashi_2006_01_2006-05-09_kat_001.html
Kuvio 3. Asuntojen nimellinen hintakehitys Suomessa vuodesta 1987 lähtien
http://www.stat.fi/til/ashi/2006/01/ashi_2006_01_2006-05-09_kat_001_003.gif
Kuvio 4. Asuntojen reaalinen hintakehitys (kuluttajahintojen suhteen) Suomessa vuodesta 1987 lähtien
http://www.stat.fi/til/ashi/2006/01/ashi_2006_01_2006-05-09_kat_001_004.gif
Kuvio 5. Asuntojen reaalinen hintakehitys (ansiotasokehityksen suhteen) Suomessa vuodesta 1987 lähtien
http://www.stat.fi/til/ashi/2006/01/ashi_2006_01_2006-05-09_kat_001_005.gif
Erityisesti tuo viimeinen käppyrä kertoo, että asuntokuplan aikaan 1989 asunnot olivat tulotasoon nähden 40% kalliimpia kuin nyt. Joten ei syytä huoleen asuntokuplasta.
Oletko sitä mieltä, että on perusteltua, että aina tietty osa tuloista menee asumiseen? Paljonko on esim. muuttunut se, mikä osa palkasta menee ruokaan ja liikkumiseen? Jos elintason ajatellaan nousevan, niin perusasioihin (asuminen ja ruoka) tulisi mennä koko ajan pienempi osa palkasta, niin että palkasta jää suurempi osa muuhun kulutukseen. Kuten matkailuun, parempaan autoon, tietokoneeseen ja viihde-elektroniikkaan.
Tai entäpä sitten asuntokannan ikä? 80-luvun lopussa myyntiin pääasiassa 60-80-luvilla rakennettuja asuntoja. Ja yllätys-yllätys, niin myydään nytkin, vaikka aikaa on kulunut tässä välissä 20 vuotta.
Entäpäs jos vielä myytäisiin 20 vuotta vanhoja autoja? Katsoisitko, että niistäkin on perusteltua maksaa sama osa palkasta kuin 20 vuotta sitten?
Ettei 80-luvun jälkeen ole rakennettu, vai miksi nyt myytäisiin vain 60-80 luvuilla rakennettuja asuntoja.
Jotain järkeä provoihinkin, tuo oli kaikkien aikojen pohjanoteeraus!
Aina, kun tuo ansiotasoindeksiin sidottu hintakäyrä esitellään tällä palstalla, niin joku kommentoi, että "mutta onko mielestäsi oikein, että elintaso valuu asuntojen hintoihin?"
No, ei se ainakaan minun mielestäni ole "oikein" ja tuskin sitä oikeasti kukaan haluaisi, paitsi jotkut kiinteistösijoittajat. Fakta vain on, että ansiotasoon nähden tuo kupla ei ole läheskään niin paha kuin 80-luvun lopulla. Ja tämä on kuitenkin aika selkeä argumentti hintojen romahdusta vastaan.
Eli 4/5-osa on sitä samaa tavaraa, jota myyntiin 20 vuotta sitten.
Nykyiset asunnot ovat huomattavasti paremmin varusteltuja (vrt, v. 1989); sekin osaltaan häivyttää oletettua kuplaa. Ihmiset haluavat satsata asumisen tasoon ja sisustukseen - he ovat valmiita maksamaan.
Suhteutettuja tilastoja tarvitaan, mutta tulkinnassa unohtuu kaksi oleellista asiaa. Tulonjako on nyt huomattavasti epätasaisempaa, kuin kaksi vuosikymmentä sitten. Talouksien velkaantuminen on (sitoutuminen rahoituslaitoksiin) huomattavasti laajempaa ja vakavampaa kuin vertailuajankohtana. Valtiovalta on suuri syyllinen tällaiseen kehitykseen myöntäessään veloista verovähennysoikeuksia, jotka sitten noukitaan muussa verotuksessa takaisin. Kaikille osapuolille olisi tällä hetkellä parasta, mikäli hintakehitykseen ja velkaantumisasteeseen saataisiin maltillinen pidempiaikainen lasku. Yksi keskeinen väline siinä on verotuskäytännön muuttaminen. Romahduksia ei kukaan kaipaa, mutta se vaara voimistuu nykykäytännöillä kaiken aikaa.