Monessa objektiivissa on kuvanvakain. Ainakin pitkissä objektiiveissa se on varmaan hyödyllinen. Se on kuitenkin myös joissakin laajakulma- ja normaaliobjektiiveissa. Miksi se on joidenkin mielestä tarpeeton lyhyissä objektiiveissa? Mitä haittaa siitä olisi? Eikö tarkoitus olisi, että kuvanlaatu paranisi.
kuvanvakaimesta
tiedonetsijä
131196
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kuvanvakaaja objektiiveissa lisää aina linssiryhmien määrää, joka johtaa helposti kuvanlaadun heikkenemiseen. Lisäksi painoa tulee lisää.
Jossain 200 millin putkessa kuvanvakaajan tarve on selvä, koska pitäisi käyttää nyrkkisäännön mukaan 1/200 tai nopeampia suljinaikoja. Kuvanvakaajalla sitä kuvaa vielä 1/60 suljinaijoilla.
Jos otetaan vaikka digin normaaliobjektiivi 30 millinen Sigma F1,4 valovoimalla, suljinaika olisi hyvä olla siinä 1/50 paikkeilla, että tulee vakaata... tosin monelle tuo 1/30 vielä riittää. Vakaajalla kolme aukkoa alas, eli vaikka 1/50 ->1/6. Stabiileja kohteita kyllä kuvaa... mutta ihmisten kuvaaminen on vaiiikeaa.
Pokkareiden kuvanvakaajien kanssa olen leikkinyt... ja 1/8 suljinajalla kuvatut potretit kyllä on aika sutta ja sekundaa, kun aina jokin osa ihmisessä heilahtaa. Ja toinen harmi on hehkulamppujen värientoisto, vaikka vääntäisi valkotasapainon kuinka kohdilleen.
ISO 800
F 4,5
Suljinaika 1,3 s
otettu klo 11.25 tänään, sen verran apua käytin että parvekkeeseen nojasin :)
http://img525.imageshack.us/img525/3081/img2396hm1.jpg
Kyllä vakaajasta hyötyä on.
Objektiivi 24-105 L
Kellonaika oli siis 23.25 :)
Otettu yöllä mutta näyttää päivältä, mielestäni täysin epäonnistunut kuva.
Itse vähentäisin valotusaikaa ja lisäisin herkkyyttä.
Miten pokkarin värintoisto hehkulamppujen valossa liittyy kuvanvakaajaan?
Laajakulmaisella objektiivilla kuvataan aika paljon maisemia. Kohde pysyy paikoillaan joten voi ihan hyvin laittaa kameran jalustalle ja käyttää tarvittaessa useamman sekunnin valotusaikoja, varsinkin yöllä tämä on tarpeellista. Vakaaja ei enää auta jos valotusajat alkaa olla sekunneissa.
On myös tilanteita joissa jalustalla olevalla kameralla ei ehdi tilanteisiin mukaan, tai jalustan käyttö on jopa mahdotonta, silloin pitää ottaa käsivaralta kuva.
> Miksi se on joidenkin mielestä tarpeeton lyhyissä objektiiveissa?
Olisiko tämä perinteinen "mitä minulla ei ole, sitä ei kukaan muukaan tarvitse" -syndrooma, joka tunnetaan myös lyhyemmällä nimellä: kateus?
> Mitä haittaa siitä olisi? Eikö tarkoitus olisi, että kuvanlaatu paranisi.
Optinen (=objektiiviin rakennettu) vakaaja perustuu liikuteltavaan linssiryhmään. Lyhytpolttovälisissä objektiiveissa taitaa jo muutenkin olla ahdasta, johan jo pelkkä peilin vaatima tila vaati erikoisratkaisuja (retrofocus-rakenne), joten vakaajan linssiryhmän lisääminen / jonkin olemassaolevan linssiryhmän muuntaminen käänneltäväksi saattaisi vaatia lisää tilaa = vielä monimutkaisemman rakenteen.
Myös semmoista huhua on kuulunut, että joissain objektiiveissa vakaajamallien kuvanlaatu ei olisi aivan viimeisen päälle vakaajattomien tasolla, koska a) liikuteltavan linssiryhmän poikkeuttaminen "nolla-asemastaan" liikkeen kompensoimiseksi tuottaa siinä sivussa vastaavia ongelmia kuin linssien kohdistusvirheet ja b) vakaajan ollessa pois päältäkin voi käydä niin onnettomasti, ettei kohdistus ole ihan viimeisen päälle...
....lisäksi kyseessä on mekaanis-elektroninen säätöluppi joka toimii kuten insinööri on sen suunnitellut toimivan. Eli se ei todennäköisesti toimi aina ja joka tilanteessa ehdottoman täsmällisesti. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö vakaajasta olisi kuitenkin monissa tilanteissa hyötyä. Itsellä on kuitenkin useita tilanteita jossa urheilukuvauksen yhteydessä nopeillakin ajoilla kuvasarjan jokin kuva on silti tärähtäneen oloinen. Tietysti aina voi itse heilauttaa kameraa siten ettei vakaaja eikä nopea aika sitä pysty eliminoimaan mutta itsellä kytee tietty epäily että kuvaajan lisäksi myös vakaaja voisi joissain tilanteissa aiheuttaa ongelmia. Itse pidän vakaajaa pois päältä kytkettynäkirkkaissa oloissa kun aika on lyhyempi kuin vaikka 1/2000.
Canonin grafiikka siitä miten kuvalaatu paranee:
http://www.canon.com/camera-museum/tech/report/200109/200109.html
-Näyttäisi sille että 70mm polttovälillä Canonin vakaajan merkitys saavuttaa maksiminsa n. 1/40s suljinajalla ja 200mm polttovälillä n. 1/100s ajalla.
C:n itsensä kirjoittamana: "This improvement prevents image shake with a PROBABILITY of better than 90 percent even when shooting at 200mm telephoto and a shutter speed of 1/25 second."
-Siis mitä tapahtuu lopuissa 10%:ssa? Kuvalaatu pysyy samana vai huononee.....?
Ja edelleen, pidän itse vakaajaa hyödyllisenä lisäapuna tietyissa rajallisissa tapauksissa. Sporttikuvauksessa muutenkin lyhyillä suljinajoilla siitä ei tuntuisi olevan hyötyä.
Ainoa vakaajallinen obiska mitä olen käyttänyt on Nikonin VR 70-200/2.8 D50:n ja D200:n kanssa joten kokemuspohja rajoittuu tähän yhteen ainokaiseen merkkiin ja malliin, jossa myös mielestäni olen kohdannut vajaatoimintoja vakaajan toiminnassa.
-Juuri-
> ....lisäksi kyseessä on mekaanis-elektroninen säätöluppi joka toimii kuten insinööri on sen suunnitellut toimivan. Eli se ei todennäköisesti toimi aina ja joka tilanteessa ehdottoman täsmällisesti.
Niin, onhan vakaajalla mm. sellainen ongelma, että liikkeen kompensointi ei voi edes teoriassa olla täydellistä. Vakaajahan voi yrittää kompensointia vasta sitten, kun kamera on jo liikahtanut ja liike havaittu kiihtyvyysantureilla. Korjaus tulee väistämättä hieman myöhässä ja kuva pääsee liikkumaan suhteessa filmiin/kennoon. Tosin eipä tällä paljoa merkitystä ole terävyyden kannalta, jos liike saadaan pysymään pikselijakoa pienempänä.
Pitkillä valotuksilla tulee kuvioihin mukaan mittausvirheet, joita on väistämättä kaikissa mittalaitteissa. Vakaaja saattaa yrittää kompensoida olemattomia liikkeitä (mittauksen kohinaa) tai optiikan asento "ajelehtii" hiljakseen sivuun toivotusta kun (kameran täristessä jatkuvasti) jokaisen heilahduksen kompensoinnista jää muistoksi pieni, mittausepätarkkuuksista johtuva, virhe.
> -Siis mitä tapahtuu lopuissa 10%:ssa? Kuvalaatu pysyy samana vai huononee.....?
Tarkoittanee, että 90 % kuvista on terävyydeltään hyviä...käyttökelpoisia (riittävän teräviä pieniin vedoksiin) ja loput käyttökelvotonta suttua. Eihän edes se iänikuinen suljinaika = 1/polttoväli -sääntö takaa, että 100 % kuvista on viimeisen päälle teräviä. Pikemminkin niin, että em. sääntöä noudattamalla voi kohtuullisen suurella todennäköisyydellä (esim. 95 %) odottaa saavansa kelvollisia kuvia ja tuurilla jopa aivan teräviä.
Minusta Dprview:n vakaajatesti on aika opettavainen, vaikka siinä käytetäänkin turhan lyhyttä kuvausetäisyyttä, joka tuo mukaan kuvioihin myös kameran sivuttaisten & pituussuuntaisten heilahdusten vaikutukset, joita mikään vakaajaratkaisu ei kompensoi. Tämä testi siis aliarvioi vakaajien tehoa normaaleilla (yli metrin) kuvausetäisyyksillä.
Esim. kaksi erilaista kameraa, pokkari ja järkkäri
http://www.dpreview.com/reviews/nikonp5000/page8.asp
http://www.dpreview.com/reviews/SonyDSLRA100/page14.asp
Molemmissa tapauksissa edes kinovastaavan polttovälin mukaan valittu suljinaika (kompaktilla 1/125 s, järkkärillä 1/80 s käytettäessä 50 mm objektiivia, croppikerroin 1,5x) ei taannut joka kerta teräviä kuvia, vaan usein oli tyytyminen (nippa nappa) käyttökelpoiseen tasoon. Omat kokemukseni filmijärkkäristä ovat aivan samanlaisia. Se 1/polttoväli -nyrkkisääntö oli passeli pikkuprinttejä silmälläpitäen, mutta viimeisen päälle terävyyttä haettaessa suljinaika piti puolittaa, siis 1/100 s 50 millisen kanssa jne.
Todellisen polttovälin mukaan valittu suljinaika ei etenkään croppijärkkäreissä riitä mihinkään, koska
- piirtoympyrästä hyödynnytään vain keskiosa -> suurempi suurennussuhde kuin kinojärkkäreissä -> epäterävyys näkyy helpommin
- digikuvien kanssa ns. pixel peeping on niin kovin helppoa -> epäterävyys harmittaa, vaikka laatu olisi käyttötarkoitukseen nähden aivan riittävää
- nuo ylläolevat testit on testy siisteissä sisätiloissa, joten tuuli ei ole riepotellut kuvaajaa, lattia ei ole keikkunut (kuvaus veneestä tai sillalta, jota liikenne tärisyttää), eikä kuvaaja todennäköisesti ole joutunut hosumaan kiireessa tai hengästyneenä
Eipä tosiaan vakaajat ihmeellisiltä vaikuta, jos vertailukohtana käytetään tätä myyttistä 1/polttoväli -sääntöä eikä sitä suljinaikaa, jota ilman vakaajaa toimittaessa pitäisi samoissa oloissa käyttää.
Toki myös päinvastaisia testejä näkee; on testattu vakaajaa mahdollisimman optimaalisissa oloissa (pitkällä kuvausetäisyydellä, mahd. jostain tukea ottaen) ja jälleen kerran vertailukohtana käytetään ainoastaan 1/polttoväli-sääntöä, vaikka ilman vakaajaakin olisi mahdollisesti saatu teräviä kuvia jopa em. säännön suosittelemaa hitaammilla ajoilla.
Vielä vähän lisää pohdintaa vakaajan merkityksestä.
Esim. tässä http://www.dpreview.com/reviews/SonyDSLRA100/page14.asp
ei sivun alareunan kuvaajissa näytä olevan 1/40 s suljinaikaa käytettäessä mitään kovin dramaattista hyötyä vakaajasta. Terävien kuvien saamisen todennäköisyys ei edes kaksinkertaistu (40 -> 70 %).
Entäpä, jos asia katsotaankin toiselta kantilta: kuinka monta kuvaa pitää ottaa, jotta saisi vaikkapa 90 % todennäköisyydellä ainakin yhden terävän kuvan?
Tämä on helpointa laskea käänteisesti: montako kuvaa pitää ottaa, jotta todennäköisyys saada pelkästään enemmän / vähemmän epäteräviä kuvia olisi 10 % tai pienempi.
Todennäköisyys saada enemmän / vähemmän epäterävä kuva on tässä tapauksessa 60 %, kun ei käytetä vakaajaa, ja 30 % vakaajan kanssa. Ilman vakaajaa pitää ottaa peräti 5 kuvaa ennen kuin tn on alle 10 % (0,6^5 = 0,078). Vakaajan kanssa riittää 2 kuvaa (0,3^2 = 0,09).
"Epäluonnollinen
Kirjoittanut: kuva... 11.7.2007 klo 11.57
Otettu yöllä mutta näyttää päivältä, mielestäni täysin epäonnistunut kuva.
Itse vähentäisin valotusaikaa ja lisäisin herkkyyttä. "
Tässä kuvassa olikin tarkoitus kuvata pitkällä valotusajalla jotta näkee kuinka vakaaja toimii, ei näyttää kuvan todellista ajankohtaa, ei yötä.
Olisit ottanut samanlaisen kuvan ilman kuvanvakaajaa vertailuksi.
Itse kokeilin äsken pokkarilla vakaajalla ja ilman. Ja jostain syystä ilman vakaaja kuva oli terävämpi, vaikka valotusaika oli 1/10s. Outoa....
Siis että sinulla on sanojesi tukena peräti yhden kpl otos? Liikuttavaa...
Jos nyt vaikka katsot uudelleen noita Dpreview:n taulukoitakin, niin kuvia on otettu luokkaa 40 kpl, sekä vakaajalla että ilman, ennen kuin on yritettykään johtopäätöksiä vetää. Tuloksissa on aina hajontaa, eikä yhdestä onnenkantamoisesta tai pummista pitäisi vielä ryhtyä vetämään johtopäätöksiä .