elatusmaksuista

... tulee asenteesi lapsen elatukseen ja isään ilmi lausahduksesta: "lapsesta MAKSAJAN".

Juuri tuohan on useimpien naispuolisten yksin-/yhteishuoltajien asenne lapsensa isään.

Ja toisekseen: elatusavulle ei virallisesti ole mitään laskentakaavaa, vaan se on lasten vanhempien sovittavissa oleva asia. Tosin käytäntö on se, että äideille ei tunnu mikään riittävän ja sosiaalitoimiston naispuolinen tanttajyrä, tarvittaessa oikeuden avustuksella, lapsen etuun vedoten imee kyllä isästä viimeisenkin sentin irti.

Merkillinen käsitys naisilla tuosta elatustuesta. Ei sillä todellakaan ole tarkoitettu sitä että äiti elää sillä leveämmin,vaan tarkoitus on kattaa lapsen aiheuttamia kuluja(vaatteet,ruoka yms).Tätäkin palstaa lukiessa mieleen tulee usein että äideillä on tarkoitus kiskoa jokainen mahdollinen euro isältä pois elatusmaksujen muodossa.

Itse saan sen minimin lapsen isältä, enkä ole siihen viimeiseen kymmeneen vuoteen saanut kuin sen indeksikorotuksen vaikka isän tulot ovatkin muuttuneet huomattavasti parempaan suuntaan.Olen ajatellut asian niin,että kun lapsi kuitenkin isällään aikaa viettää, se aika on arvokkaampaa kuin jokunen euro lompakkooni lisää.

Sopii sitten Reijan muistaa, että vaikka se elatusmaksu TUNTUISIKIN liian pieneltä, niin vahvistettua elatusmaksua ei voida korottaa ilman MAKSAJAN (tuo em. sana kertoo sinusta hyvin paljon...) suostumusta.Jos MAKSAJA ei korotukseen suostu, niin ainoa vaihtoehto on viedä asia käräjille.Vai että jos elatusmaksu tuntuu pieneltä, voiko ahneenpaa asennetta olla!!!! Järkyttävä ihminen!!! Muista myös ahneudeltasi se, että vanhempien tuloissa täytyy tapahtua oleellinen muutos ennenkuoin elatusmaksua muutellaan. Pelkkä AHNE tunne ei riitä! "TULIS TALVI JA TAPPAIS KERJÄLÄISET!!!"

sinusta Reija, että lapsesi MAKSAJAN maksama elatusmaksu on liian pieni?
Tuo 10% kuukausituloista-periaate ei todellakaan pidä paikkansa, vaikka kuinka asiaa niin "muistelisit".
Sinun ahneudella varmaan 99% kuukausituloista olisi sopiva maksu? Vai mitä, REIJA???

MAKSAJAN tässä tapauksessa, koska allekirjoittanut itse ei ole ISÄ vaan ÄITI, joka maksaa elatustuen. Omasta palkastani maksan n. 11% TARKASTUKSEN jälkeen elatustukea, myös ko. yhteydessä perittiin indeksikorotus korkoineen parilta vuodelta itseltäni takaisin. Joten ahneudesta ei ole kyse.

Heipä hei.

En tiedä miten muilla, mutta ex-mieheni maksama elatusmaksu ei riitä edes päivähoitomaksuun. Maksan elatusmaksun lisäksi vielä n. 50 euroa pelkästä päivähoidosta.

Lisäksi tarvitsen isomman asunnon kuin exäni. Asuuhan meitä kolme samassa asunnossa, eli minä ja kaksi lastani.

Lasten vaatteet ovat järkyttävän kalliita, käykääpä lapsettomat kurkkaamassa hintoja. Pelkät kurakäsineet maksavat vähintään 5 euroa pari, ja niitä menee kolmet, neljät vuodessa per lapsi. Toppakäsineet maksavat 20 euroa parilta ja niitä on oltava monet, sillä lumi on märkää ja lapsilla on oltava paljon kuivia vaatteita vaihdettavana. Eikä ole olemassa ehjiä, käytettyjä kurakintaita tai toppakäsineitä, joita voisi ostaa kirpparilta. Kengät maksavat saman verran kuin aikuisilla, eikä niitäkään voi ostaa käytettynä, mikäli haluaa lapselleen terveet jalat. Näin äkkiseltää ajateltuna hinnat voivat tuntua olemattomilta, mutta kun lisäät listaan vielä sukat, alkkarit, pitkät kalsarit, housut, paidat, puvut, shorsit, t-paidat, toppavaatteet, sadevaatteet, kevätvaatteet ja kesätakin, lenkkarit, kumpparit, sandaalit, talvikengät, jne. ja kerrot kaiken vielä kahdella, lista alkaa olla vakuuttava. Eikä kaikkea saa kirpputorilta, vaikka kuinka koluaisi.

Lapset kasvavat nopeasti, monot ja luistimet jäävät yhdessä talvessa pieniksi, pyörä vaihdetaan parin vuoden välein, terveellinen ja monipuolinen ruoka maksaa. Lista on pitkä kuin nälkävuosi jos vain jatkaisin sen kirjoittamista.

En saa asumistukea (elatusmaksu huomioidaan asumistukilaskelmassa) enkä soskusta mitään.

Verotuksessa ei huomioida lapsia mitenkään, verotuksen yksinhuoltajavähennyskin on poistettu
joskus 10 vuotta sitten. Maksan siis täsmälleen yhtä paljon veroja kuin sinkku työkaverini, jolla on sama palkka kuin minulla.

Nykypäivän yksinhuoltajat saavat kuulla "hyvätuloisuudestaan" niiltä, jotka luulevat suomen tulonsiirtojärjestelmän olevan viellä sillä tasolla, kuin se oli ennen 90-luvun alun lamaa.

Minun onneni on se, että olen kohtuullisen hyväpalkkainen, eikä minun tarvitse elää velkakierteessä. Rahan kanssa on oltava kuitenkin koko ajan tarkkana, esim. ravintolassa en käy, enkä osta saunaolutta.

Eipä silti, en minä rahan vuoksi eronnut, vaan turvallisuuden. Tiukempaa minulla oli avioliitossa, kun elätettävänä oli vielä yksi enemmän. Exän rahoja en nähnyt silloin, enkä oikeastaan nykyäänkään. Elatusmaksut maksaa kaupunki minimimääräisenä ja perii exältä, mikäli hän joskus menee/kykenee töihin.

Lopuksi lisään vielä, että lasteni isä ei käy edes katsomassa heitä, eikä osallistu hankintoihin saatikka, että ostaisi tai askartelisi ikinä edes syntymäpäiväkorttia heille.

KUKAAN ei laittanut luuta kurkkuun, ei ainakaan minun;) Onko sinun oikea nimesi TOSIAANKIN Mie vai piiloudutko LUUSERI niminerkin taakse?!
Ajattele nyt hyvä(?) ihminen(?!) mitä tänne kirjoittelet;) "haloo, onko ketään kotona?!"

Miksi todellakin suostuit maksamaan elatusmaksua, joka on noin 11% tuloistasi? Ihmettelen todella. Pyytäähän voi kuinka suuria elatusmaksuja tahansa, tyhmä on se, joka maksaa! Et sinä ole lapsen MAKSAJA vaan lapsen ÄITI. Ja muista myös, että lapsen toinenkin vanhempi maksaa siitä lapsesta aiheutuvia kuluja. Tuntuu olevan yleinen käsitys, että etävanhempi on AINOA, joka osallistuu lapsen kuluihin. Kyllähän lähivanhempikin maksaa.
Vaikka maksatkin tuloista 11% elatusmaksua, ei kannata yleistää. Missään ei ole lakia, että elatusmaksu olisi n. 10% tuloista.