Uudet varusmiehet ovat jälleen astuneet armeijaan. - Uudistuuko alokkaiden koulutus todella koskaan?
Kertokaa kokemuksia!
Onko niin, että samat "kujeet" ja koulutusmetodit ovat käytössä alokasaikana, kuin ennenkin?
Kuitenkin pääosa armijaan astuvista on luku ja kirjoitustaitoisia ja kykeneviä omaksumaan opitun ilman jatkuvaa kertaamista ja asioiden opettamista "kantapään kautta".
Kertokaa kokemuksia!
Onko niin, että samat "kujeet" ja koulutusmetodit ovat käytössä alokasaikana, kuin ennenkin?
Kuitenkin pääosa armijaan astuvista on luku ja kirjoitustaitoisia ja kykeneviä omaksumaan opitun ilman jatkuvaa kertaamista ja asioiden opettamista "kantapään kautta".
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kuuleppa hyvä aseveljeni. Tämä jatkuva jankkaaminen ja kertaaminen johtuu siitä, ettei kantahenkilökuntaa ole tarpeeksi. Varsinkaan syksyllä, kun niillä kaikilla iskee metsästyslomat yhtä aikaa päälle.
Varusmiehet jäävät aliupseerivarusmiesten hoteisiin ja nämähän tunnetusti osaavat vain kerrata kerran oppimaansa.
Kyllä korhonen oikeilla jäljillä on, mutta ei sekään selitä vielä kaikkea.
On totta, että varusmieskouluttajat ovat pääosin niitä "perinteiden jatkajia". Mutta ei tuollainen toiminta saa olla armeijassa mahdollista. Laitos joka pyrkii kurinalaisuuteen, sallii sitten kyseisen, kyseinalaisen toiminnan? - Kyllä siihen täytyy aina olla hiljainen suostumus, tai asian ylenkatsominen ja se voi tapahtua vain kantahenkilöstön toimesta.
Alokas joutuu armeijassa, ikään kuin eräänlaisen riitin kohteeksi. - Kaikkien tulee kärsiä samalla tavalla ennen valaa ja vielä mahdollisesti aina siihen asti kuin uudet alkokkaat saapuvat. Tämä koetaan harmittomana ja sallittuna toimintana, jota on ajan mittaan ruvettu nimittämään koulutukseksi. Järjestelmä on alakanut itsekkin uskoa siihen ja siihen saadaan uskomaan myös varusmieskouluttajiksi ryhtyvät.
riittää vaikka kuinka paljon, mutta tosiasia on, että varsinkin fyysinen koulutus on heikentynyt selvästi, samoin kun palvelukseen tulevien alokkaiden kunto.
Eiköhän se ole ihan niin että ne käyttää sitä äksees-koulutusta ihan vaan siksi että ihmiset OIKEASTI oppii tekemään ne hommat vaikka silmät sidottuina, pää alaspäin puuhun köytettynä ja suohon upotettuna.. Se jos tosi paikka tulisi ja pilliin puhallettas, niin olisi esim. aika noloa kun se rynkyn purkaminen ja putsaaminen ei sujuiskaan niin joutusasti..
Perus juttuja koulutetaan kunnes ne on ns. selkärangan jatkeena..
Mitenkäs tämä alkuviikkojen "shokkihoito", jossa alokkaan on jätettävä jo tullessaan aivot narikkaan, jotta jaksaa kuunnella "turhnpäistä" huutamista ja kertaamista aivan yksinkeraisissa perusasioissa, jolloin opiskellaan "sisäsiistiksi". - Kuinka kannustavaa tuo sisääntulo yleensä onkaan ja kuinka se soveltuu siihen kuvaan, jonka armeija antaa koulutuksestaan julkisuudessa?
"Ammattimiehiä" kun siellä pitäisi kouluttaa ja heti ensimmäisellä viikolla yleensä alokas kokee suuren pettymyksen koulutuksen tasoon, joka sittemmin vasta muuttuu asiallisemmaksi ja mielenkiintoisemmaksi. - Mihin psykologiaan perustunee tämä toimintamalli?
ja vaikeissa olosuhteissa kuri ja kuuliaisuus esimiestä kohtaan on ensiarvoisen tärkeää. Alokasaikana testataan erityisesti henkistä kestävyyskykyä ja surkeimmat vätykset menettävätkin yleensä hermonsa ensimmäisenä ja lähtevät tiehensä. Kuka tahansa tietää ettei varsinkaan alokasajan hommissa ole järkeä, muttei maailmassa aina ole muutenkaan. Aina on jatkuva kiire odottamaan jotain ja saa siivota sekä muuta paskaa, mutta sitten vuosien päästä sille jaksaa nauraa aika makeasti. Nykyiset nuoret eivät ole tottuneet elämässään mihinkään käskytykseen eikä kuriin, joka oli esimerkiksi aikoinaan koulussa siihen aikaan jolloin sähköä ei vielä tullut töpselistä eikä vettä hanasta.
Koulutuksen ei tarvitsekaan välttämättä olla kannustavaa armeijassa, jokaisen tulee vain ymmärtää mistä asevelvollisuudessa itse asiassa on kyse. Kun intin suorittaa ilman asenneongelmia niin myöhemmin huomaa siitä olleen hyötyä muussakin elämässä.
eikä äänestellä, vaan mennään ja tehdään.Siksi koulutus.
Näyttää, että joillakin aivot ovat jääneet myös "narikkaan".
"Massahysteria" ja väkisin yrittäminen ei lien ajan sotilastaktiikkaa. Uskoisin, että pienen maan ainoa salainen voima olisi innovatiivisuuden ja kekseliäisyyden kannustaminen armaijankin oloissa. Palvelukseen tulevissa kun on vaikka minkä alan ammattilaisia, voisi innostavalla ja erilaisten ongelmatilanteiden ratkontaan pyrkivällä koulutuksella olla toimintamallien kehittämisen kannalta suurikin vaikutus. Iltapuhteina komppanioissa voisi siis olla muutakin kuin noita iänikuisia "perinnesimputuksia" ja pikkupiloja. - Niille joilla pää ei sitten kestä kehittävää toimintaa, saattaisi olla oma "hiekkalaatikko" perinneleikkeineen.
Kun ei kukaan valaise asiaa, kerronpa omkohtaisia kokemuksiani hieman. Palvelus aika ja paikka ilmenee otsikosta.
Tunnetusti paikka oli tiukan sisäisen kurin alainen, johon kului mm. seuraavia: Asennon määritelmänä kerrottin, että "vaikka verinen v.... lentäisi tuosta ohitse ei katsekkaan saa värähtää". - Ilta yön hiljaisuudessa saatoi villakoira joutua ammutuksi komppaniassa jonka hautapaikka katsottiin sitten kentä laidasta. - Alasti marssiminen iltapesulle saattoi tapahtua kiertäen komppanian käytävät, joskus jopa laulun säestämänä. - Ei myöskään ollut mahdotonta joutua puhdistamaan "herra alikersantin" rynnäkkökivääriä. - Kaappien sisällön repiminen lattialla kuului myös koulutukseen, joskin ryhmänjohtajatkin itse joutuivat kerran moisen koulutuksen kohteeksi komppanian päällikön toimesta. - Tuolloin sallittua ja yleistä olivat myös ns. vesipesut. Jokaiseen kämppää kaadettiin ovelta vähintään sankollinen, joskus opin tehostamiseksi useampi sankollinen vettä, joka sitten lastoilla kuljetettiin pitkin käytäviä pesuhuoneeseen. Yleensä tämä operaatio jouduttiin tekemään juuri ennen lomille lähtöä. - Itse tein sänkyni ensimmäisen päivän aikana kahdeksan kertaa. Yleistä oli että ryhmänjohtajat ottivat aikaa, kuinka kauan aseveljellä meni koko komppanian sänkyjen kaadossa. "Patjan päästä kiinni, yksi heilautus ja sitten kääntö patjapuoli ylöspäin", oli tehokas ja nopea tapa. Ensimmäisellä aamupesulla, en kerinnyt koskea vesihanaankaan, ja taisi olla loppuviikkoa kun pääsin ensimmäisen kerran kunnolla pesulle. Myös jatkuvat nukkumaharjoitukse ns. vapaa ajallamme kuuluivat koulutukseen. Kun olimme ensimmäisiä kertoja päässet sotilaskotiin kututtiin meidät poikkeuksetta nukkumaharjoituksiin seuraavasti: iltapesu, sänkyyn nukkumaan, herätys, ulos ja takaisiin komppaniaan ja pian oli edessä tupatarkastus ja asia uudelleen jos se ei ryhmänjohtajia mielyttänyt.
Tässäpä muutamia "sisäsiisteyteen" ja sen oppimiseen käytettyjä koulutuskäytäntöjä.
Terveisiä muuten KR:n pojille ja myös Immolassa rajakoulunsa käyneille.