No niin, eli hakusessa olisi nyt rotukissa, ja mahdollisina vaihtoehtoina Siperiankissa, Norjalainen metsäkissa, Maine coon, Ragdoll tai Pyhä birma.
Oloen lukenut paljon roduista, ja jotenkin olen saanut sen käsityksen, että ragdoll ja siperian kissa olisivat kaikkein "ihanimpia" ja ihmisrakkaimpia. Haluaisin suloisen kissan, jonka kanssa voin jutella, jakaa päiväni ja tekemiseni, jota voin hoivata, ja joka pitää siitä, että sitä rakastetaan kuin lasta.
En löytänyt kovinkaan paljon norskista mainintoja, että se olisi sellainen höpsö sylikissa hellyyttä kerjäämässä, vaikka norskia lähinnä olen ajatellut, koska se muistuttaa kovasti edesmennyttä rakasta angora-tiikerikissaani.
Siperiankissa on nyt pannut pääni ihan pyörälle, ja haluaisin sellaisen, mutta ragdollkin viehättää (jos saisi sellaisen jolla on musta naamio, josta tuikkivat syvän siniset silmät.)
Olen muuttamassa syksyn aikana rivitaloon, joten omalla pikkupihalla löytyy kissalle sitten ulkoilumahdollisuutta.
Osaisitteko vertailla näitä kisuja, kertoa kokemuksianna, tarinoita yms. Antakaa tulla sydämenne täydeltä!
Pentuja on vaikea löytää, muuta kuin näitä rekisteröityjä, jotka ovat aika kalliita, kun ovat näyttelytasoisia. Olisi kiva saada ihan lemmikkikissa vain, hintaa 400-600 euroa.
Kertokaapas jokainen tiedonmurusenne!
Kiittäen Tuija
Oloen lukenut paljon roduista, ja jotenkin olen saanut sen käsityksen, että ragdoll ja siperian kissa olisivat kaikkein "ihanimpia" ja ihmisrakkaimpia. Haluaisin suloisen kissan, jonka kanssa voin jutella, jakaa päiväni ja tekemiseni, jota voin hoivata, ja joka pitää siitä, että sitä rakastetaan kuin lasta.
En löytänyt kovinkaan paljon norskista mainintoja, että se olisi sellainen höpsö sylikissa hellyyttä kerjäämässä, vaikka norskia lähinnä olen ajatellut, koska se muistuttaa kovasti edesmennyttä rakasta angora-tiikerikissaani.
Siperiankissa on nyt pannut pääni ihan pyörälle, ja haluaisin sellaisen, mutta ragdollkin viehättää (jos saisi sellaisen jolla on musta naamio, josta tuikkivat syvän siniset silmät.)
Olen muuttamassa syksyn aikana rivitaloon, joten omalla pikkupihalla löytyy kissalle sitten ulkoilumahdollisuutta.
Osaisitteko vertailla näitä kisuja, kertoa kokemuksianna, tarinoita yms. Antakaa tulla sydämenne täydeltä!
Pentuja on vaikea löytää, muuta kuin näitä rekisteröityjä, jotka ovat aika kalliita, kun ovat näyttelytasoisia. Olisi kiva saada ihan lemmikkikissa vain, hintaa 400-600 euroa.
Kertokaapas jokainen tiedonmurusenne!
Kiittäen Tuija
Vastaukset 12
Vanhimmat
ainoastaan norjalaisen hinnat taitavat pyöriä tuossa 600euron nurkilla(lemmikkitason pennut).Birmat,ragdollit ja coonit kalliimpia.Lemmikkitasoisen coonin saa nykyisin n.800eurolla ja siitä ylöspäin.
Rotukissat ovat kalliita ja jos sellaisen haluaa niin on oltava valmis siitä maksamaan."Paperit" eivät sitä hintaa tee,vaan mm.vanhempien testaukset,pentujen rokotukset,terveystarkastukset,madotukset,laadukas ruoka yms.
Rotukissoja ei myöskään myydä vapaasti ulkoileviksi,vaan ainoastaan ulkotarhassa/verkotetulla parvekkeella tai valjaissa.
se on aika kissakohtaista, onko se ihmistä rakastava, vaiko sitten vähän enemmän omissa oloissa oleva. Mutta omalla kokemuksella kaikki kissat joita minulla on ollut, ovat kaikki oleet oikein sylirakkaita :) yleisemmin rekistöröidyt kissat ovat hyväluonteisista vanhemmista ja nämä tosissaan ovat näitä jotka sylissä varmasti viihtyvät.
Norjalaisista metsäkissoista sen verran, että olen katsellut ystäväni luona miten joka ikinen kerta kun siellä käyn käpertyy tämä norski ystäväni syliin hyristen hyvin tyytyväisenä. Että kyllä ne norskitkin ovat oikein ihmisrakkaita :) se on siis ihan kissakohtaista, ei ehkä niinkään rotukohtaista.
Todettakoon, että kasvattajat rekisteröi myös lemmikkitasoiset pennut. Mutta rekisteröidyissä pennuissa maksaa 16 euroa se rekisteröinti. Eläinlääkärintarkastukset, madotukset, astutusmaksut, vanhempien testaukset tekee sitä hintaa. Mutta rekisteröidyillä pennuilla on varmuus hyvästä sukutaustasta, ettei myydä kuten täälläkin "rekisteröimättömiä rotukissoja halvemmalla" olipahan isä-tytär tuotosta...
Kohta täällä taas joku valittaa, että rekkaus maksaa ja että kannattaa ostaa parerittomia, sukurutsa tai muita jalostukseen kelpaamattomien pentuja
Ainakin Cornish rexeistä voi lähes poikkeuksetta sanoa että ovat luonteeltaan kuin koiria, seuraavat koko ajan mukana ja puuhaavat kanssasi vaikka olkapäällä istuen! Saisit takuuvarman sylinlämmittäjän josta ei lähde karvaa (ISO PLUSSA!)vaikka kunnon turkki löytyykin. Se vähä mikä lähtee ei pahemmin näy missään esim. sohvassa tai muilla pinnoilla. Luonne on aivan ihana, en enää voisi muita harkitakkaan!
Hintahaarukka liikkuu siinä 450-600 euron tienoilla, keskimääräinen hp pyörii siinä 550 euron kieppeillä ja kasvattajissa on valinnanvaraa.
Suosittelen ehdottomasti, käy edes tutustumassa!
Olen koittanut tutustua näihin eri rotuihin ja hankkinut paljon tietoa, ja olen kyllä sitä mieltä että joo, rekisteröity kissa pitää hankkia, ja hintahaarukka 600-1000 euroa.
Kyllä tuo norjalainen metsäkissa on vienyt minun sydämen, ja sellaista nyt alan "metsästää".
Hämmästyin kovasti lukiessani, että esim. ragdoll rakastaa ulkoilua, ja ihanteellinen ulkoilupaikka on tarha(??) Tuntuu niin vangitsevalta, kun maalla kissat sai olla vapaina luonnossa onnellisina, mutta sen olen myös saanut tietooni, että rotukissat eivät oikein osaa varoa niitä luonnon vaaroja, eikä niitä saa päästää tuosta vain yksin ulos. Mutta se onkin loistava juttu, koska kuten mainitsin, muutamme rivitaloon, ja oma piha on tiedossa, eli sinnehän saa mainiosti pienen tarhan väsättyä..tietysti jos saisi opetettua valjaisiin niin siitäkin ne kai tykkäävät(toisin kuin maalaisneidit!! :D)
Missähän näitä kissanäyttelyitä pidettäisi, onko jotain sivustoa, josta saisi tietoa?
Tuollainen cornish rex saa ihoni kananlihalle. Oli luonne mitä tahansa niin...no, kaikki ei sovi kaikille. Norjalaiseen metsäkissaan olen tykästynyt sen upean turkin ja koon vuoksi. Siperiankissa olisi vielä ihanampi sen suloisten pyöreiden kasvojen takia. Mutta ei mikään kissa voita kunnon harmaa/musta/ruskea tiikeriraitaista karvakasaa!! Sellainen saa minut heikoksi. :)
esim.täältä:
http://www.kissaliitto.fi/nayttelyt.php
Ja tuosta ulkoilusta vielä :) Rotukissoja ei myydä vapaasti ulkoilevaksi ja todennäköisesti se tulee lukemaan myös siinä myyntisopimuksessa jonka allekirjoitat pentua ostaessasi.
Ulkoilusta vielä: ei voi sanoa ettei rotukissoja myydä vapaasti ulkoileviksi. Tämä vaihtelee, ja vaikka ostosopimuksessa semmoinen pykälä olisikin, on se lopulta jokaisen oma valinta miten sen kanssa tekee. Semmoinen pykälä ei ole sitova.
Olipa ulkoilupykälä sitten sitova tai ei, niin vapaasti ulkoileva kissa on hyvin nopeasti entinen kissa.
Ketä ei harmita, kun kallis kissa katoaa? Melkein aina myös kasvattaja saa tietoonsa kasvattinsa katoamisen. Kasvattajaakin harmittaa!
Tieto leviää ja kissansa vapaaksi päästäneen omistajan on melkein mahdoton saada ostettua enää koskaan kissaa keneltäkään saman rodun kasvattajalta. Kissoja ei kasvateta eikä myydä kadotettaviksi!
Ihan sama mitä ostaja ja myyjä sopivat kissan ulkoilusta tai ovat sopimatta mitään, vapaasti ulkoileva kissa yleensä katoaa melko nopeasti. Että se siitä vapaudesta!
meillä on ollut kolme birmaa ja ( ragdollissa on myös taustalla birmaa) ovat todella seurallisia ja suloisen näköisiä ,varsinkin ruskea ja sininaamiot. Ikävä puoli näissä rotuvirityksissä on taudit. eka birma tyttö kuoli alle 1-v munuaistautiin, olikohan haettu jotain ominaisuuttaa (silmien värin syvyyttä tms terveyden kustannuksella , sisäsiitoksella tms. niistä sukutauluista ei ota erkkikää selvää ku on aloittelija. )nykyään ei kyseistä kasvattajaa ole näkynyt, toinen tyttö ehti 4-v ja sai saman taudin. nyt kissojen kuolinsyitä tulis raportoida rotuyhdistykseen just näiden "vikojen vuoksi. Poika kissamme on nyt 10-v ja on ollut todel terve ja luonne rohkea ja koiramainen , seuraa ulkona (kyllä vastoin häkkiohjeita :) asumme maalla rauhallisella paikkaa tosin. en taajamas päästäisi irti, on liian luottavainen vieraille ihmisille. Ottaisin vieläkin birman tai ragdollin mut todel tarkka saa olla , tekis mieli vaatia jotain terveystakuuta ! jotku kasvattajat ovat vähän liian kiinni kissois mielestäni,koska haluavat jatkuvaa raportointia vuosien päästä. usein lapsettomia joille pennut kai lapsen korvikkeita. ? Meil myös puoli-norski ja tutuil norjalaisia pari kpl, ovat kyl vapaana eikä liian luottavaisia vieraille. saavat hiirestää, kyl se kissan veres on. mielestäni pieni koppi esim. siitosuroksella asunnos on paljo suurempi rike kissaa vastaan ku ulkoilu.
Meillä on maatiaisia ja rotukissoja. Kaikki kissat ovat samassa arvossa. Olemme edelleen yhteyksissä paikkoihin, joista kissamme ovat tulleet. Olemme myös joutuneet luopumaan kissasta, koska ei sopeutunut laumaan. Minä haluan edelleen tietää mitä tuolle kissalle kuuluu ja miten on kasvanut ja onko ollut terveenä.
Meillä kaikki kissat ovat leikattuja ja rokotetaan ja madotetaan säännöllisesti. Samaan vetoon eläinlääkäri tarkastaa kissat huolella.
Kissamme ulkoilevat valvotusti valjaissa tai verkotetulla parvekkeella. Rakenteilla ulkotarha.
On jo kissan hyvinvoinnin kannalta tärkeää ettei yksin ulkoile missä sattuu. Riskit sairastua ja loukkaantua kasvaa. Autot, petoeläimet ja ilkeät ihmiset. Tottakai on kissalle etu, että se leikataan jos ei ole pentuja suunnitteilla. Varsinkin nartuilla iso riski sairastua kohtuvikoihin. Vakaviin! Ja jos itse olisin kasvattaja niin en haluaisi, että rotukissa, jonka eteen on tehty paljon töitä sikisi ties minkä kanssa. Rotukissa on hintansa arvoinen. Oli minkä tason kissa tahansa. Ja myös maatiaisissa on hyvä olla hintaa, jotta voidaan edes jollain tapaa ehkäistä ettei kissaa oteta hetken mielijohteesta. Varsinkin näitä paljon puhuttuja kesäkissoja.
Jos rotukissankin ostaa ja on lemmikkitasoa ja josta kasvattaja vaatii sterilisoinnin ja siitä pitää toimittaa kirjallinen kopio niin ei ole iso vaiva. Ei myöskään ole iso vaiva silloin tällöin lähettää kuulumisia/kuvia.
Jos tuollaiset asiat häiritsee vaivaksi asti niin silloin kannattaa miettiä uudestaan kissan hankintaa.
Se on valitettava tosiasia, että on olemassa kasvattajia, jotka ovat niitä huonoja kasvattajia. Onneksi kuitenkin aika hyvin juttu kulkee ja tieto siirtyy, joten nämä kasvattajat tippuvat aika pian listoilta. Itse ainakin olisin yhteydessä esimerkiksi kissaliittoon tai rotuyhdistykseen jos havaitsisin puutteita yms kasvattajalla.
Lienee kai jo sekin olevan selvää, että olemme myös tarkkoja siitä mitä kissamme syö. Iso EI markettiruoalle.
Kasvattajien hysteria sen olkoilukiellon suhteen on varmaan samaa juurta ku esim. joillain kasvattajil kirjallinen vaade leikkauttaa lemmikkitason pentu, . Niin hullulta ku saattaa kuulostaa mut pelkäävät et "jalot siemenet" leviää tai tehdään puoli-birmoja esim. maatiais isän kans. Ehkä se söisi heidän "oksaa" koska rotupennuilla tehdään myös rahaa, mielettömät määrät pentueita vuodes, ei ole pelkkää kasvatusta.
Totta kai on asiallista leikkauttaa merkkaava kolli tai narttu jos siltä tuntuu, mutta se pitäs kyllä olla kissan OMISTAJAN asia, ei myyjän pakotus. Hän on MYYNYT pennun ja sillä siisti. Omat kissat olen leikkauttanut mutta nykymenossa kirjalliset leikkaus todistusten lähettämiset joilleki kasvattajille on mielestäni HALLITSEMISTA.
toivottavasti saat ihanan ja terveen pennun , ragdoll ja birma ykkössuosikit ,norski hyvänä kakkosena. Uroskissat on rennonpia ja rohkeampia mielestäni, tai sitte kohdallemme on sattunut varautuneemmat nartut ja sairaus voi tehdä myös pelokkaaksi