Palstalla maataloudenharjoittavat vannovat tuettomuuden ja ympäristönsuojelun nimiin. "Maatalousharjoittajien tilanne paranisi tukien poiston myötä." "suomalainen maataloudenharjoittaja tekee maailman puhtainta ruokaa pitäen huolen ympäristöstään."
Maatalouden päästöt ovat edelleen suurin Suomen rannikkovesien tilaa heikentävä tekijä, mutta maatalouden rehevöitymistä aiheuttavia päästöjä ei ole saatu tavoitteiden mukaiseen laskuun.
Kosteikot ovat tehokkain keino vähentää maatalouden päästöjä, jotka aiheuttavat Itämeren rehevöitymistä. Kosteikkojen perustamiseen sai tukea vuosina 1995-1999, jolloin kosteikkoja perustettiin 70 kpl (yhteispinta-ala noin 20 hehtaaria).
Rahoituksen loppumisen jälkeen kosteikkoja ei ole perustettu lainkaan.
Hallituksen Itämeren suojeluohjelman tavoite on ollut 20 000 hehtaaria, toteuma on toistaiseksi siis 20 hehtaaria, 0,1 % tavoitteesta. Myös suojakaistojen perustamisessa on jääty tavoitteista: esimerkiksi Uudellamaalla on perustettu vain alle neljäsosa suojakaistojen tavoitemäärästä.
Heikolta vaikuttaa maataloudenharjoittajien motivaatio ilman tukia - ympäristöstä huolehtimisesta puhumattakaan.
Maatalouden päästöt ovat edelleen suurin Suomen rannikkovesien tilaa heikentävä tekijä, mutta maatalouden rehevöitymistä aiheuttavia päästöjä ei ole saatu tavoitteiden mukaiseen laskuun.
Kosteikot ovat tehokkain keino vähentää maatalouden päästöjä, jotka aiheuttavat Itämeren rehevöitymistä. Kosteikkojen perustamiseen sai tukea vuosina 1995-1999, jolloin kosteikkoja perustettiin 70 kpl (yhteispinta-ala noin 20 hehtaaria).
Rahoituksen loppumisen jälkeen kosteikkoja ei ole perustettu lainkaan.
Hallituksen Itämeren suojeluohjelman tavoite on ollut 20 000 hehtaaria, toteuma on toistaiseksi siis 20 hehtaaria, 0,1 % tavoitteesta. Myös suojakaistojen perustamisessa on jääty tavoitteista: esimerkiksi Uudellamaalla on perustettu vain alle neljäsosa suojakaistojen tavoitemäärästä.
Heikolta vaikuttaa maataloudenharjoittajien motivaatio ilman tukia - ympäristöstä huolehtimisesta puhumattakaan.
Vastaukset 137
Vanhimmat
Jos kerran maajussi osaa laskea tukien optimointia,niin ei kai se niin tyhmä ole että laittaa rahan arvoiset tuotantopanokset suoraan ojaan?Ainahan päästöjä tulee jonkun verran,oli kyseessä mikä ala/työ.Jos nyt kuitenkin pysytään maataloudessa.mitä tulee näihin suojakaistojen "toimimiseen"..Olen huomannut käytännön töissä että jos nyt vaikka kylvökoneen lannoitevantaat ovat tukossa tai jättää pintalevittimellä vaikka 2metrin "pielloksen"siis lannoitusta ei tule kyseiselle alalle.Yllätys yllätys,se näkyy koko kasvukauden ajan,ei kasva oras/heinä yhtä hyvin.Herää kysymys,että miten siinä vieressä oleva lannoite osaa mennä satoja kilometrejä pistekuormaksi kaupunkien läheisyyteen,jos ei se osaa pellolla liikkua 10 senttiä saatikka sitten metriä??Vaikka kyseessä on kalteviakin peltoja?Ihmeellistä?Ja suojakaista,pykälät vaativat että suojakaistasta ei saa löytyä minkäänlaista lannoiteainetta..miksi niitä sitten pitää tehdä jos niistä ei mitään saa löytyä/löydy?eihän se niin sanotusti toimi jos ei se ota ravinteita vastaan!eipä tienvarsien niitostakaan kukaan vaahtoa ja kait se samanlailla lannoitusta on se ojan niitto kuin siinä metrin päässä oleva heinäkin..jolla on keräyspakko!Kerran oli juttua esim.laivaliikenteen päästöistä..sanoi tutkija suoraan että satojen kilometrien päästä tuleva maataloudenpäästö menee monien "suodattimien" läpi ennen kuin se tulee merelle..murto osa siitä saastutusmäärästä jonka laivat päästävät (niin pakokaasu kuin jätevesi),joka tulee suodattamattomana suoraan paikan päälle!!Niin kuin tulee jätevesi puhdistamon putkestakin.ei sielä ole putken päässä kasveja ottamassa ravinteita"kiinni",putki on suoraan meressä.Järjen käyttöhän on sallittua.Mitä motivaatioon tulee,niin ei se näytä nousuvan millään muullakaan alalla jos palkkoja lasketaan..ei näytä auttavan nostokaan!Puhutaanko sielä puolella omista ympäristövaikutuksista???Paskaanhan täällä hukutaan jonain päivänä,mutta se ei ole eläin/maaperäistä paskaa!
Maatalouden suurimmat päästöt vesiin vuodessa (2003):
• Typpeä 39 500 tonnia (n. 51 % maan kokonaispäästöstä)
• Fosforia 2 600 tonnia (n. 62 % maan kokonaispäästöstä)
Maatalouden suurimmat päästöt ilmaan vuodessa (2002):
• Dityppioksidi (N2O) 11 800 t (54 % maan kokonaispäästöstä)
• Metaani (CH4) 84 000 t (34 % maan kokonaispäästöstä)
• Ammoniakki (NH3) 32 100 t (96 % maan kokonaispäästöstä)
Missä lojuu vastaava määrä yhdyskuntajätteitä, ettei vaan ne olis valunu Itämereen???????????
käyttömääriä eikä päästömääriä,ei niitä lannoitteita minnekkään päästetä on ne sen verran kalliita..
Joku tuossa jo totesikin ettei ne pellolla liiku edes muutamaa senttiä pidemmistä matkoista puhumattakaan.
osittain apulannat ojia myöten jokiin ja järviin olet todella uuno numero 1.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=48903&lan=FI
jotka ovat joet järvet joita on maataloudella törkeesti tuhottu rehevöitymisellä on todella utopistista väittää ettei maatalous ole rehevöittänyt kaunista luontoamme.tätä menoa kun jatketaa niin kyllä meretkin rupee oleen pian ummessa....
Tuon jutun perusteella Puolasta ja Venäjältä tulee valtavat määrät fosforia. Vaikka patoaisimme kaikki jokemme ja johtaisimme veden suoraan atlanttiin, ei Suomen päästöjen pienentämisellä siis saada juuri mitään aikaan.
Mielenkiintoista muuten että vaikka fosforin käyttö on tippunut noin puoleen, niin silti päästöjen väitetään säilyneen entisinä. Mistähän ne voisivat tulla jos kerran peltojen lannoituksella ei ole vaikutusta.
Puolan ja suomen päästö itämereen on samaa suuruusluokkaa määrältään. Puolassa kuitenkin on maataloustuotteilla elätettävänä kymmenkertainen määrä ihmisiä. Suomessa maatalouden ravinnetehokkouus on maailman heikoin ylivoimaisesti. Venäjän osalta pietarin kuormitus itämereen on ollut huomattava, mutta esim. fosfori kuormitus pietarista tulee laskemaan lähes 300 tonnilla vuodessa kun jätevedet käsitellään nykytekniikalla. Siis sama vaikutus jos suomalainen maatalous vähentäisi päästöjään 10%.
Suomessa peltoja ylilannoitetaan, keinolannoitteita myydään täysi lannoitemäärä 10kg/ha vaikka 80% sadosta menee rehuksi ja lantaa tulee siten kauhistuttavasti. Vain alle 2% maatalouteen vuosittain hankituista lisäravinteista päätyy kuluttajalle saakka, osan on todettu huuhtoutuva vesistöihin, mutta siltikin yli 90% vuosittaisesta lisäravinnemäärästä katoaa tuntemattomaan kohteeseen.
Yksi Pietarin seudun kanala saastuttaa Suomenlahtea saman verran kuin suomalainen maatalous yhteensä!
"Suomessa peltoja ylilannoitetaan, keinolannoitteita myydään täysi lannoitemäärä 10kg/ha vaikka 80% sadosta menee rehuksi ja lantaa tulee"
Ei kymmenellä kilolla/ha tätä kansaa ruokita.
Olet oikeassa, 80% menee rehuksi sulle mulle ja muille kuluttajille, se on muuten viljelyn tarkoituskin ja lantaa tulee, luulen sinunkin ponnistelevan joka aamu asian suhteen ja lopputuotteen päätyvän veden kera vesistöön.
Olet siis oivallisesti kantamassa kortesi kekoon vesienpilaajana!
Mistä ne Puolan Ja Venäjän Viljelyskasvit ravinteensa ottaa jos niitä ei pellossa liukoisessa muodossa ole? Muokataanko kyseisten maiden peltoja vai ovatko ne jatkuvasti kasvullisuuden peitossa? Onko eroosio onnistuttu estämään täysin? Miksi kyseisissä maissa perhokalastajilla täytyy olla voimassa oleva jäykkäkouristus rokotus?
viljelllään kuten suomessakin viljeltiin 50 luvulle saakka. Kierrättämällä ravinteita ja hyödyntämällä maasat liukenevaa fosforia sekä välttämällä eroosiota. Suomessa on 60 vuoden ajan ravinteiden talteenottoteho laskenut ja pelloista on tullut eroosion vaikutuksesta humuksetonta kasvualustaa jota lannoitetaan keinolannoittein.
Niin pieni sademäärä ettei se liukeneva fosfori liiku muualle kuin kasvien käyttöön. Millä tavalla eroosio estetään Suomen viljelymenetelmistä poiketen? Onko sademäärät niin pieniä ettei peltojen kuivatusta tarvita? Tietääkseni Suomessakin lanta kierrätetään vai tarkoititko sitä ihmisen tekemää ihteään? Luulisin kylläkin että Wc on kyseisissä maissa tunnettu, vesien puhdistamisesta en ole niinkään varma.
Siinä kyllä olet oikeassa ettei Suomessa 60 vuoteen ole nähty nälkää eli pelloilta on asutuskeskuksiin siiretty valtavat määrät ravinteita
Toverilla on toverin ajatukset............
Vai on samaa suuruusluokkaa? Siellä sivuillahan oli selvästi tosi isot lätkät kuvissa Puolan ja venäjän päästöillä. Meidän päästöillä oli tosi pienet lätkät. Millä kumman logiikalla se muka kääntyy toisin päin.
Ja onhan se ihan selvää mistä nuo moskat tulevat ja ympäristömisiteriötä siteeratakseni selvää asiaa on ihan turha edes tutkia, eli Venäjä ja Puola ovat ne suurimmat syypäät itämeren tilaan.
kun on osunut ihan kaupungin keskustaan?
silmissä.
Siellä sitä oli kaikki niin paljon paremmin kuin meillä täällä riistokapitalistien parissa. Neuvostoliitossa ei saasteita tunnettu ja Virossakin kalkkikiviä täynnä olevat pellot kalkittiin keskuskomitean päätöksellä kahdesti (kun kaikki kalkitaan, niin ei siinä ole merkitystä onko tarpeen vai ei). Lannoitteita käytettiin valtavat määrät, mikä on vielä nykyisinkin näkyvissä ravinnetaseessa. Mitään päästöjä ei kuitenkaan voinut tulla, sillä olisihan se ollut maanpetoksellista toimintaa ja pelto olisi siis lähetetty siperiaan tekemään parannusta.
Niin, miten tosiaan on vielä mahdollista että meillä on näinä moderneina ja sivistyneinä aikoina parissamme yksilöitä, jotka ovat siirtänee tuon 70-lukulaisen sokeuden idän toimille suoraan tälle vuosisadalle. En mitenkään voi ymmärtää sitä miten kukaan voi olla sitä mieltä ettei venäjän toiminta olisi suurin yksittäinen tekijä itämeren rehevöitymisessä. Puola on sitten kakkonen ja muut tulevat kaukana näiden takana.
Jonkun tarkoitusperiä se selvästi palvelee että noita rehevöitymisjuttuja halutaan täällä käsitellä pelkästään sisäisenä asiana. Totuus on se että vaikka peittäisimme kaikki peltomme pysyvästi pressuilla, ei sillä olisi suurtakaan merkitystä itämeren rehevöitymiselle. Tämä on totuus ja joka muuta väittää, ajaa jotain muuta asiaa kuin rehevöitymisen vähentämistä.
Itämeren valtioista ainakin Puola, Ruotsi ja Venäjä tuottavat enemmän fosforipäästöjä Itämereen kuin Suomi. Typen osalta Suomen tilanne on heikompi, mutta ainakin osasyy tähän on taajamien jätevedenpuhdistamoissa, joissa typen erotusaste on heikko. Tätä on puolusteltu sillä, että typpi ei lisää sinilevää, uskokoon ken haluaa. Ainakin maalaisjärjellä kaikki kasvit rehottaa kun saavat typpeä.
Tämä maatalouden syyttäminen vesistöjen saastumisesta on kaupunkilaisten itsepuolustusta.Asutus vesistöjen varrella saastuttaa ne.Tämä johtuu siitä,että likavedet johdetaan suoraan putkea pitkin vesistöön.Maaseudulla likavedet johdetaan avo-ojaan,jossa eliöstö käyttää ravinteet hyväkseen heti ensimmäisellä sadalla metrillä.
Virkamiehet ja tutkijat tekevät suuren virheen rakentaessaan maaseudulle huippukalliin viemäriverkoston,jolla likavesi pumpataan jätteenkäsittelylaitokseen ja sieltä lasketaan suoraan vesistöön. Asian paikkansapitävyyden voi tarkistaa ympäristöministeriön kartoista,joista suoraan näkee,että vesistöt ovat saastuneita näiden puhdistamojen edustalla.
näkyy kitukasvuna, viittaa siihen, että maaperää viljellään vain keinolannoitteen voimin. Maassa itsessään ei ole ravinteita, vaan vilja tuotetaan kasvualustallaan "pakkosyötöllä" ja varman päälle yliannoksilla vesistöjäkin rehevöittämään.
kaskiviljelyn aikaan jouduttiin kaatmaan uusi kaski muutaman vuoden välein kun ravinteet maasta loppuivat.
Jos itse lannoitat nurmikkoasi noin ei siihen viljelijällä ole varaa koska ainakin osa hänen tuloistaan riippuu sadosta saadusta netosta
ovat isoja juuri kaupukien läheisyydessä? Helsingin läpi ja rannikolle virtaa Vantaa. Oulun läpi ja rannikolle virtaa Oulujoki. Porvoon läpi ja rannikolle virtaa Porvoonjoki. Kotkan läpi ja rannikolle virtaa Kymijoki. Turun läpi ja rannikolle virtaa Aurajoki. Porin läpi ja rannikolle virtaa Kokemäenjoki.
Löydätkö yhteisen nimittäjän? Mistä luulet fosforin ja typen jokeen joutuneen?
Entä väitteesi laivoista: jos laivat saastuttavat moninkertaisesti verrattuna maatalouteen, miksi juuri rannikot ja sisävedet rehevöityvät? Seilaavatko laivat paikallaan satamassa?
Eipä se sinilevä juuri aallokosta pidä. Mitä enemmän vesi virtaa, sitä paremmin se sekoittuu ja levät painuvat syvemmälle ja jäävät ilman valoa.
Sitten muistakaa että Suomenlahdella vesi virtaa viron puolella pietaria kohti ja palaa saastuneena takaisin meidän kauttamme. Meillä se levä sitten kasvaa miellään saariston seassa.
Kohtalaisen tekopyhää soimata viljelijää itämeren puhtaudesta kun suurinosa kansasta ei ole valmis muuttamaan tottumuksia ilmastonmuutoksen estämiseksi.
Oletko itse esim valmis järjestämään kimppakyytejä tai käyttämään busseja tai polkupyörää työmatkaasi auton sijaan?
Keväällä julkaistun tutkimuksen mukaan vain harva olisi valmis luopumaan autosta, vaan nythän alkaa joka talossa olemaan vähintään 2 autoa.
Äläkä vaan nyt sano että yleistän, niinhän tekee alkup. vietin kirjoittajakin, ja aika rajusti.
Ei tuo 20 hehtaaria voi pitää paikkaansa. Itsekin tiedän sen verran noita että pinta-ala tulee täyteen. Tuskin on mahdollista että kaikki nuo paikat olisivat tiedossani, siispä jossain on virhe. Puuttuuko monta nollaa?
Tämän mukaan ei puutu yhtään nollaa:
http://www.wwf.fi/tiedotus/tiedotteet/tiedotteet_2007/vain_reilu_rahoituspaketti.html
Kannattaa päivittää heille omat tietosi, parhaassa tapauksessa tuplaat tavoitteen onnistumisprosentin 0,2:een.
Tuo lähde ei ole kovin luotettava. Uskon edelleen nollia puuttuva.
Lähteitä voi ja kannattaa aina epäillä, mutta itse uskon vasta kun joku esittää luotettavamman.
Se on 520 hehtaaria ja 294 sopimusta.
kaikki nuo kosteikot ja suojakaistat.
Niillä ei ole mitään käytännön merkitystä.
Maataloudesta vesistöihin johtuvaa ravinnekuormaa on suuresti liioiteltu ja se ympäristökeskuksen sivuilla oleva tilasto on vaan ARVIO, eli käytännössä parista kolmesta joenvarsipellosta tehty osittainen mittaus, osittainen arvio.
Nyt sitten tätä epätieteellistä "tutkimusta" käyttäen ravinnekuormat lasketaan kertomalla ne arviot koko Suomen peltopinta-alalla.
Huvittavaa, mutta ymmärrettävää, koska ellei tuota huuhaa-tutkimusta olisi tehty, olisi ympäristökeskusten henkilöstömäärään tulossa roima vähennys tekemisen puutteessa. Nyt voivat hyvillä mielin palkata lisää sukulaisiaan ihmettelemään ja "suunnittelemaan" erilaisia suojakaistoja.
Se että 60-70-luvulla avolantaloista valuikin liemiä järviin ja lannoitteita käytettiin liikaa (valtio-omisteisen Kemiran tekemien lannoitetaulukoiden mukaan toimien), on isiemme synti.
Nykyään nuo asiat on kunnossa, lantalat rakennettu ja lannoitemäärät jo alle tarpeellisen, joten ympäristökeskusten olisi aika päivittää sivunsa, mikäli mielivät säilyttää edes rippeensä uskottavuudestaan.
"Silloin, kun ihmisten on vaikea ymmärtää, mitä ympäristössä tapahtuu, herää helposti epäilyjä, jotka eivät perustu mihinkään todelliseen havaintoon.
Varsinaisen paranoian tyypillinen oire on pysyvä, systematisoitu harhaluuloa, joka muistuttaa lähinnä päähänpinttymää. Psykoottiseksi tämän käsityksen tekee sen kyky vastustaa kaikkia vastakkaisia todisteluja, ja havainnot tulkitaan aina tukemaan harhaluuloa.
On arveltu, että paranoidisuus ilmentää ns. perusluottamuksen puutteellisuutta: potilas ei koe oloaan turvalliseksi ja pyrkii selittämään tämän tunteensa loogisesti, sen alkuperää tunnistamatta. Epäluuloisella ja hyökkäävällä käyttäytymisellään hän yleensä saa muut vastaamaan samaan tapaan ja saa näin kaipaamiaan "todisteita" siitä, että tunne johtuu muiden vihamielisyydestä ja perustuu todellisuuteen."
"Kverulatiivista paranoiaa poteva henkilö uskoo, että hänelle on tehty vääryyttä ja aloittelee jatkuvasti oikeudenkäyntejä. Lievemmissä tapauksissa nämä henkilöt vain pyrkivät riitelemään esim. taloyhtiössä tehdyistä päätöksistä tai kirjoittelevat lehtien yleisönosastoon erilaisista vääryyksistä, joiden kohteeksi ovat joutuneet."
Lainaukset: Psykiatri Kristiina Nikkolalta.
Ennuste on valitettavan huono, mutta hoito parantaa pääsääntöisesti aina potilaan oloa.
Kovin avoimesti kerrot sairaudestasi, mutta toivon sydämeni pohjasta sen edesauttavan paranemistasi.
Ainakin alku on lupaava.
Väittämäsi on huuhaata, sillä maatalouden ravinnekuormituksia on aliarvioitu. Nimittäin esimerkiksi fosforilannoitteiden osalta tilanne on kauhistuttava. Maanviljelykseen myydään fosforia keinolannoitteiden mukana n. 10kg/ha ja sama mokoma rehujen raaka-aineissa ja tuontirehuissa. Ja vain pari prosenttia tuosta vuosittaisesta lisästä päätyy tuotteiksi kuluttajille. Typen osalta tase on samansuuntainen ja typpipäästöt ovatkin kasvaneet ympäristötuen aikana.
"kaikki nuo kosteikot ja suojakaistat. Niillä ei ole mitään käytännön merkitystä."
"Nyt sitten tätä epätieteellistä "tutkimusta" käyttäen.."
"..on isiemme synti."
"Nykyään nuo asiat on kunnossa.."
Kaikki muut ovat väärässä paitsi Hontamies? Onko Hontamieshellä mitään faktaa väitteidensä pohjaksi esimerkiksi Ympäristökeskuksen pätemättömyydestä?
"..Psykoottiseksi tämän käsityksen tekee sen kyky vastustaa kaikkia vastakkaisia todisteluja, ja havainnot tulkitaan aina tukemaan harhaluuloa."
2000 -3000 vuodessa ja niiden ruokkimiseen menee mahdottomasti ravinteita ja kuten tunnettua ne eivät ruokapöytään paljon tule niin onko sitten ihme että ravinteita menee paljon ohi suun.
"Typen osalta tase on samansuuntainen ja typpipäästöt ovatkin kasvaneet ympäristötuen aikana."
aika moinen vale, mutta tiedän uskosi on kova. Uskosi voima on nähty jo siinä että sinun mielestäsi lähes 70 000 tuhannen hevosen määrä aiheuta ongelmaa ympäristölle vaikka tutkimukset toista ovat osoittaneet. On muuten aika kummallista että typpipäästöt ovat kasvaneet vaikka typen käyttö on vähentynyt samaan aikaan.
MIten moien yhtälö voi olla mahdollista.
jo tässä keskustelussa esitetty linkki kumoaa väittämäsi.
kaikki maataloudesta elintarvikkeiden mukana siirtyvä fosfori ja typpi kulkeutuu yhdyskuntajätteiden mukana vesistöihin ja näin ollen maatalous on syytön pilaantumiseen.
käytetään yksityistalouksissa, yhdyskunnissa ja yrityksissä. Jälkimmäisistä taas kaikki tuotteet ja palvelut kulkevat lopulta kuluttajille. Energiateollisuus on siis syytön kasvihuonekaasuihin.
yhdyskuntien typpi häviää joissa, niin he ainakin vastasivat EU:n komission syytteeseen kun typpeä ei poisteta riittävästi.
Muuten miten rajataan päästöistä pois luonnon oma normaali kuormitus, siitä mitä on ihmisen aiheuttama kuormitus.
Huomasin vain että tuossa linkissä oli laskettu myös luonnon normaali kuormitus mukaan sanoen että se on niin pieni ettei sillä ole mitään merkitystä, mutta minua kiinnostaisi tietää mikä on se todellinen luonnon kuormitus.
Hyvässä muistissa on kuinka hyvinliito-oravat aikoinaan laskettiin, virheprosentti oli melkoinen.
Siis onko sinulla varmaa tietoa mikä on luonnon oma kuormitus ja jos on niin mikä se on ja miten sen pystyy erottamaan ihmisen toiminnan aiheuttamasta kuormituksesta?
olisiko energiateollisuutta jos ei olisi niitä jotka sitä tarvitsevat, ei varmasti.
On niin kiva nähdä muissa aina syy eikä itsessä.
sitä täytyy kysyä ympäristökeskukselta. Laskiko ympäristökeskus liito-oravat?
helpopa elellä ilman sähköä, juoksevaa vettä ja lämmitystä. Oletko itse valmis moiseen?
jos on vähääkän itse perillä asioista, mutta kun ei ole niin pitää kysellä.
Ohessa avuksenne linkki, joka auttaa ahdinkoonne.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=69946&lan=fi
Katsokaapa esim. sivu 26, mikä on maatalouden osuus. Pitääkö ympäristökeskuksen yleistys paikkansa?
Sillon kun tehdään tarkastelu oheisen linkin mukaisella tarkkuudella, niin se alkaa olla jo uskottava, mutta muuten ei.
Tuostakin käy hyvin ilmi se, että maatalouden kuormitusta on liioiteltu, tarkoitushakuisesti?
Mitä typpeen tulee, niin kai hyvin tiedätte, että se on suurin osa ilmastamme on typpeä, ja sinne se typpi maastakin haihtuu. :-)
Opiskelkaa. Ettei mene ihan arvailuksi.
Ai nyt Ympäristökeskus kelpaakin? Eikös ne olleet epäpäteviä vain pari viestiä sitten?
Linkkisi koskee sisävesiä, ei Itämerta kuten aloituksessa oli kyse, mutta laajennetaan. Eivät ole pikkujuttuja nämäkään kuormitukset.
Hehheh, sen verran kannattaa Hontamieshenkin opiskella kaasujen fysiikkaa, että tietää mihin typpi pellosta joutuu, kun sitä tällätään peltoon. Jos se haituisi sieltä (ja muista lähteistä) ilmaan, miksiköhän kuormituksia seurattaisi :p
Opiskelkaa, ettei tarvitse kirjoitella tyhmiä.
s. 7:
Erityisen huolestuttavaa on jokien heikko tila sekä rannikkovesien rehevöitymisen lisääntyminen Suomenlahdella, Saaristomerellä ja osittain
myös Pohjanlahdella.
s. 14 - 15
Kokonaisfosforin vesienhoitoalueella maatalous 34 %
Typpi Vuoksen vesienhoitoalueella 24 %
s. 23
maatalous fosforin kuormittaja noin 55 %:n osuudella.
s. 24 Nilsiän reitti
Maatalouden osuus fosforikuormituksesta on noin 40 % ja typpikuormituksesta kolmannes.
s. 25
Kallaveden ja Sorsaveden alue: Fosforikuormituksesta 60 % ja typpikuormituksesta 74 %
s. 26
Pohjois-Kallaveden maatalouden osuus fosforikuormituksesta on 50 % ja typpikuormituksesta
44 %.
Aika hurjaa luettavaa.. eikö suojelutoimia mielestäsi tarvita?
On se vaan ihmeellistä, että pilaantuneet vedet ovat aina asutuskeskusten liepeillä, tästä on helppo vetää johtopäätös niiden likaajista.
Eikä ihme, sillä maataloudesta elintarvikkeiden mukana seuraava typpi- ja fosforikuorma päätyy yhdyskuntajätteisiin ja sitä kautta vesistöön.
" On muuten aika kummallista että typpipäästöt ovat kasvaneet vaikka typen käyttö on vähentynyt samaan aikaan.
MIten moien yhtälö voi olla mahdollista."
Se on mahdollista siten, että satona korjattu määrä on pienentynyt ympäristötuen aikana. Kannattaa pyrkiä mahdollisimman suureen satoon (myös lannoitus optimoiden), silloin päästöt ovat vähimmillään tuotettua kiloa kohti. Näennäisviljely on ympäristön tuho!
vai etkö osaa lukea?
Tämä oma pomintasi
"s. 25
Kallaveden ja Sorsaveden alue: Fosforikuormituksesta 60 % ja typpikuormituksesta 74 %"
Lukasepas teksti uudestaan, nuo prosentit on laskeumaa (jos nyt tiedät mitä se on) ja luonnonhuutoumaa. Maatalouden osuus 18%
2.
Mitä tähän ympäristökeskuksen tekemän selvityksen tarkkuuteen ja kelpaamiseen noin yleensä tulee, niin edelleen nuo prosenttilukemat ovat arvioita, eivätkä perustu mihinkään mittaukseen.
Voiko niitä silloin pitää luotettavina?
Paskanmarjat.
3.
Siitä typpeen liittyvästä viisastelustasi vielä sen verran, että jos et satu tietämään (vahvasti epäilen) mitä denitrifikaatio on, niin ota selvää.
4.
Suomen sisävedet lienee tähän asti suurin osa laskeneet Itämereen... että se merkitys niillä on Itämereen.
Mutta en viitsi neuvoa enempää.
Ei tämä aihe tänne tukiasioihin kuulu ollenkaan..
on nähty, niin sillä ei ole ollut mitään etua suomalaiselle tuottajalle siitä että hän ei ole käyttänyt tuotannossa geenimuunneltua rehua vaan oikeastaan päinvastoin hinnat ovat olleet alempana kuin ne jotka ovat gm rehulla tuotettu.
Sama asia on myös suojavyöhykkeiden kanssa, vaikka viljelijä niitä alittaisi kuinka paljon ja tuottaisi ilman päästöjä, niin näillä panostuksilla ei ole mitään merkitystä vaan yhä tuottajahinnat olisivat alempana kuin ne joilla olisi isot päästöt.
Viime kädessä se on kuluttaja joka voi asiaan vaikuttaa ja ilmoittaa haluaako hän että tuotanto olisi mahdollisemman eettistä ja päästötöntä ja on valmis siitä maksamaa vaiko ei.
Niin kauan kun kuluttajalle ei ole merkitystä miten tuotetaan ja missä tuotetaan seikoille vaan keskittyminen kohdistuu vain lähinnä hintaan, on aivan turha sanoa että maataloudenharjoittajalla on huono motivaatio ympäristöstä huolehtimiseen.
Festarien jälkeen ja teiden varret ovat hyvä esimerkki kuinka paljon yleensä ihmisillä on motivaatiota ympäristöntilasta, puhua kyllä voidaan mutta toiminta asian puolesta jääkin vain harvojen käsiin.
keillä niitä jättipäästöjä on? Ympäristökekuksen mukaan maataloudella on monessa päästölajissa suurimmat kuten jo aiemmassa kommentissa mainittiin:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=48903&la n=FI
Jos kosteikoista on rakennettu 0,1 % tavoitteesta ja tuetta 0 %, miten voit väittää motivaatiota olevan. Sehän on nolla.
puhe siitä miten on itse valmis toimimaan ympäristön hyväksi, ei synny oikein keskustelua.
Et ilmeisesti ymmärtänyt, mitä ajoin takaa?
Kerroin vain että ihmisillä ei ole halua maksaa siitä että toimittaisiin ympäristöystävällisesti vaan hinta on se joka ratkaisee. Mainitsin esimerkkinä miten on gm rehujen kanssa on käynyt, ei kukaan ole missään halunnut maksaa tuon kalliimman rehun käytöstä tulevaa kustannusta, vaan paremminkin gm rehuilla tuotetut ovat saaneet paremman hinnan, eu:n alueella.
Samalailla tulee olemaan päästöjen kohdalla vaikka suomalainen viljelijä toimisi täysin päästeettömästi siitä ei kukaan ole valmis maksamaan vaan halutaan saada samaan hintaan kuin ennenkin tuotteet jotka ovat tehty päästöjen kera.
Ja tämän ajattelun voi myös todeta sinun ajattelussasi pyydät linkkiä keillä niitä jättipäästöjä on vaikka olisit voinut ilmoittaa halustasi maksaa enemmän niistä tuotteista jotka eivät aiheuta päästöjä.
Täytyy vain todeta kuinka jotkut voivat olla kaksinaismoralisteja vaativat muita tekemään sellaista jota eivät itse viime kädessä kannata.
"Jos kosteikoista on rakennettu 0,1 % tavoitteesta ja tuetta 0 %, miten voit väittää motivaatiota olevan. Sehän on nolla."
Katsos kun raha on hyvä ohjaama ja tuo toiminta on täysin markkinatalouden sääntöjen mukaan, jota monet kovasti haluavat, toiminta perustuu sille mistä saa parhaimman tuoton.
Maksaisitko sinä kaupan kassalla enemmän siitä tuotteesta jonka tuottaminen ei ole aiheuttanut päästöjä, vai et?
luontoa vain jos siitä saa hyvän katteen:
"Katsos kun raha on hyvä ohjaama ja tuo toiminta on täysin markkinatalouden sääntöjen mukaan, jota monet kovasti haluavat, toiminta perustuu sille mistä saa parhaimman tuoton."
kysymykseen joka oli mielestäni erittäin yksinkertainen.
On aivan turha esittää tuollaisia kysymyksiä kun oma toimintasi on täysin rahaan sidoksissa.
Mikä vika markkinatalouden periaatteissa nyt on?
siinä vastaukset, vastaatko nyt itse?
Lannoitteet ovat senverran kallista tavaraa, ettei niitä mihinkään ojiin kylvetä! Mistähän ne päästöt tulevat, kun itse levitin nurmiini 5 säkkiä, eli 3250 kiloa nurmen y2 lannoitetta ja myyn tilan ulkopuolelle 20 tonnia naudanlihaa ja reilut 1000 kuutiota paskaa ainakin toistaiseksi. Jatkossa en käytä apulantaa ollenkaan kun minun täytyy levittää kaikki karjanlanta omiin maihini, koska lannan vastaanoton tuen komissio poisti! Lantamäärä tosin pienenee jatkossa reilusti, kun karja vähenee 141-tuen poistumisen myötä.
niin loppujen lopuksi, rahahan se ratkaisee niin kuluttajalle kuin tuottajalle.
Jussi suojelee kyllä - tukea vastaan. Pikkutuki vaan ei riittänyt.
Tukien vaikutus motivaatioon on siis merkittävä. MOT.
No tottakai se on. Kellekkäs ei olisi? Mutta ei pidä alkaa tekopyhäksi kun lähes jokaisen meidän toimintaan se raha vaikuttaa merkittävästi. Tekisitkö itse esim joka toinen lauantai palkattoman työpäivän?
Turha sitä on kiistää että raha tulee olemaan ilmastonmuutoksen ja itämeren ainoa pelastus. Ilman rahan tuomaa motivaatiota asioille ei tulla tekemään mitään.
Mutta turha tässä on viljelijää syyllistää, ihan ollaan kaikki samanlaisia rahan perässä juoksijoita.
välissä, ja jussi kyllä suojelee ja on suojellut luontoa jo ennnen kuin siitä on tehty mustaa valkoisella..
Samahan se olisi ollut kesantomaita niittäessä minulle niittää samalla kaikki matalaksi, niin heinät kuin metsopesue jonka huomasin lymyilemässä heinikon seassa.
Mitään rahaa kun metsopesueen niittämättä jättämisestä ei saa.
Jätin kuitenkin palstan sen osan niittämättä.
Taas tätä samaa "maanviljelijät tuhoaa maapallon" huuhaata.
Kuten osittain edellä on mainittu:
1. Lannoitteet ovat kalliita, niitä ei levitetä liikaa, eikä vääriin paikkoihin. Vain pellolle.
2. Edelleen tiukentuvissa vaatimuksissa vähennetään lannotteiden käyttöä ja tullaan vähentämään.
3. Miksi pohjanlahti on lähes puhdas ja suomenlahti saastunut? Molempiin laskee jokia maaseudulta.
4. Kun keskustelussa sivutaan yhdyskunta jätteitä tai teollisuutta, niin se pyritään ohittamaan tai vaietaan täysin. Vähintään vähätellään ja vedotaan ns. tutkimuksiin.
5. Edelliseen liittyen. Kuinka moni edes tietää miten yhdyskunta jätteet käsitellään puhdistamoissa?
6. Onko olemassa tutkimusta miten paljon EI maatalouden jätevesiä kulkeutuu mereen?
7. Maatalous on vähentänyt jatkuvasti lannoitteiden käyttöä ja lisäksi on erilaiset suoja kaistat. MIKSI meret jatkavat saastumista?
8. Aloitus kommenttiin. Miksi pitäisi peltoalaa pienentää ja jäädä pienemmälle tulolle? Tai omalla rahalla tehdä hinnakkaita projekteja?
Pitäisi saada täysin puolueeton tutkija ryhmä joka lähtisi, jossain päin suomea matkaamaan jokea pitkin merta kohden tai päinvastoin ja samalla ottaa vesi näytteitä. Tämän perusteella voitaisiin paremmin kartoittaa saasteiden alkuperä.
faktoja:
maataloudessa käytetään n. 800 000 tonnia lannoitteita vuodessa, joissa on fosforia 20 000 tonnia.
Suomalaisen fosforintarve on 100g vuodessa mutta kulutus 600g ruuan mukana. Keskimäärin suomalainen kuluttaa n. kilon fosforia (yhteensä 5000 tonnia) jossa on mukana teollisuuden ja pesuaineiden sekä maatalouden ulkopuolinen fosfori. Tästä määrästä otetaan talteen yli 95%.
Maatalouteen hankitaan 20 000 tonnia fosforia vuosittain lannoitteissa ja toinen mokoma rehufofaatteina, rehun raaka-aineina, tuontiviljana yms. Suomessa valkuaisrehun omavaraisuus on vain 14% vaikka 80% viljelyalasta menee suoraan rehuksi ja lopusta 20% osa palautuu elintarviketeollisuudesta rehuna maatiloille.
Maatalouteen hankitusta lisäravinnemäärästä päätyy tuotteina kuluttajille n. 2%.
Ravinteiden talteenottoteho on laskenut yhtäjaksoiseti 1950 luvulta alkaen jolloin siirryttiin keinolannoitteiden käyttöön. 1950 luvulle saakka suomi oli elintarvikkeiden osalta omavarainen ja lisäksi ruokittiin konekanta eli n. miljoona hevosta. Nykyään viljellään keinolannoittein ikäänkuin lannassa ei olisi ravinteita lainkaan, eikä siltikään kyetä turvaamaan elintarvikeomavaraisuutta vaikka käytettävissä oleva teknologia niin koneiden, laitteiden, lajikkeiden, kasvinsuojelun kuin monien muidenkin tekijöiden osalta on edennyt huimasti 60 vuodessa.
Tiesitkö että lannoitetyppigramman tuottamiseen teollisesti tavitaan 1,5 litraa dieseliä tai vastaava määrä muuta energiaa?
vientivilja?
"Ravinteiden talteenottoteho on laskenut yhtäjaksoiseti 1950 luvulta alkaen jolloin siirryttiin keinolannoitteiden käyttöön."
Mikäs ihme sen on kun yhdyskunta jäte jolla voisi Suomessa korvata 15% lannoitteista ajetaan kaatopaikalle samoin kuin hevosen lannatkin jotka kaiken lisäksi vielä lisääntyvät 2000 -3000 eläimelle per vuosi.
"1950 luvulle saakka suomi oli elintarvikkeiden osalta omavarainen"
Oli vai ei tuota kyllä ainakaan historia todista oikeaksi toisaalta en usko että monikaan haluaa takaisin 50-luvulle aikaan jolloin suurin osa asui maalla tuottaen itse itselleen ruokaa.
Omavaraisuus lähti laskuun silloin kun teollistuminen alkoi. En ole vielä nähnyt että edes sinä haluat tuota aikaa takaisin, vai haluatko?
"Maatalouteen hankitusta lisäravinnemäärästä päätyy tuotteina kuluttajille n. 2%."
mikäs ihme tuossa on kun tiedetään että esim. viljan kohdalla juurin sitoutuu noin 19% ja olkiin 23% fosforia, älä nyt vain kuvittele että vain jyvä sisältäisi fosforia.
Minusta on silti todella huvittavaa lukea tuota sinun 2% mantraasi koska sillä haluat täysin rajata tietyt käyttäjä ryhmät pois tarkastelusta kokonaissummasta.
"Tiesitkö että lannoitetyppigramman tuottamiseen teollisesti tavitaan 1,5 litraa dieseliä tai vastaava määrä muuta energiaa?"
pötypuhetta täysi potaskaa.
Jos tuo pitäisi paikkaansa on erittäin ihmeellistä että lannoitekilo pihaan tuotuna kustantaa veroineen alle 30 senttiä, saako lannoiteteollisuus öljynsä ilmaiseksi, ei varmasti saa.
MIten olet laskenut että tuontirehujen mukana tulee 20 000 kilo fosforia, kuinka paljon muuten tuontirehuja ja fosfaatteja tuodaan maatalouteen, ja muistathan laskea siitä pois ne rehut ja fosfaatit mitkä eivät mene maatalouteen vaan harrastustoimintaan. Onhan aika subjektiivista jos harrastus toiminta sekoitetaan maatalouteen, eikö vain?
On yleisesti tiedossa että suomi on tuntematon ja merkityksetön tekijä viljanviejänä niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Vientiviljan merkitys suomen kauhistuttavassa fosforitaseessa on merkityksetön.
"mikäs ihme tuossa on kun tiedetään että esim. viljan kohdalla juurin sitoutuu noin 19% ja olkiin 23% fosforia, älä nyt vain kuvittele että vain jyvä sisältäisi fosforia."
Aivan, luulisi että juuriin ja olkiin kuten lantaankin sitoutuneet ravinteet olisivat kasvien käytettävissä tulevina kasvukausina kuten ne olivat 1950 luvulle saakka suomessakin ja ovat edelleenkin monissa maissa. Nyt kuitenkin juuriin, olkiin ja lantaan sitoutuneet ravinteet korvataan teollisesti valmistetuilla lannoitteilla.
""Tiesitkö että lannoitetyppigramman tuottamiseen teollisesti tavitaan 1,5 litraa dieseliä tai vastaava määrä muuta energiaa?"
pötypuhetta täysi potaskaa.
Jos tuo pitäisi paikkaansa on erittäin ihmeellistä että lannoitekilo pihaan tuotuna kustantaa veroineen alle 30 senttiä, saako lannoiteteollisuus öljynsä ilmaiseksi, ei varmasti saa. "
potaskaapa hyvinkin, nimittäin typpiKILOgramman valmistamiseen tarvitaan parikiloa öljyä.
tässä lisää faktaa
http://takku.rbgi.net/article.php/20060703192412916
ja täs
http://wwwb.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2004/trm2004_10.pdf
Eihän sitä typpeä öljystä tehdä, vaan ilmasta ja prosessi käyttää energiaa. Siis energianlähde on todennäköisimmin ydinvoima ja vesivoima (halpoja). Se on vain hassua että jossain halutaan ilmoittaa tuo energiantarve öljynä ja on helppoa nähdä että se palvelee jonkun erityistarkoituksia.
Fosfori on muuten siitä kumma aine, että maaperässä on sitä paljon myös vaikeasti liukenevassa muodossa. Mitäs luulet, mitä sille mystisesti katoavalle fosforille tapahtuu peltomaassa.
Ainakin meilläpäin ympäristötuen ehdot ovat niin tiukat, että peltoon ei saa juurikaan enempää fosforia laittaa kuin mitä sadon mukana poistuu. Omalla kohdallani tilanne on se, että peltoon ei ole vuosikausiin laitettu yhtään fosforia, mutta joka vuosi sadon mukana poistuu noin 15 kg/ha fosforia.
Tuo mainitsemasi fosforimäärä tekee Suomen pelloille keskimäärin 20 kg/ha fosforia (kemialliset lannoitteet tuontirehu), ja siihen vielä päälle karjatilojen lannan fosfori (eli maatalouden sisäinen kierto). Nämä yhteensä tekisi kymmeniä kiloja / ha fosforia, enpä usko että missään päin tätä maata ymp.tuen ehdot sallivat tällaisia määriä. Eli kyllä laskelmasi klikkaa jossakin aika pahasti.
Kemira perustettiin 20-luvulla, jo alkuvuosinaan se valmisti 20 000 - 40 000 tonnia superfosfaattia vuodessa, ja 30-luvulla tuotantoa kasvoi edelleen. Eli kyllä keinolannoitteisiin siirryttiin jo paljon ennen 50-lukua.
Tiesitkö, että typpilannoitteeseen käytetty energia saadaan moninkertaisesti takaisin suurempana satona? Jos vaikka viljeltäisiin viljaa tai muuta biomassaa poltettavaksi, niin typpilannoitteen käyttö parantaisi energiatasetta.
Maapallo pelastuu varmasti, jos kaikki maanviljelijät tuhotaan. Se on varmin konsti.
ollaan samaa mieltä.
Ei viljelijöitä, ei ruokaa - nälkä - kuolema.
Ne harvat pikku näpertelijät jotka kasvattavat omat salaatit lahdataan ensimmäisenä ja syödään ne salaatit.
http://www.finfood.fi/finfood/ff.nsf/1/1C6EB0E14D8C0EC7C225705200293373?opendocument&lng=Suomi&sh=Kaikille&cat1=Tietoa ruuasta&cat2=Tilastotietoa
tuolta löytyy käytetyt fosforimäärät, toki superfosfaattia on käytetty ennekin, mutta varsinaninen levänkasvatus on tapahtunut viimevuosikymmeninä.
Olet jälleen yksi elävä esimerkki siitä kuinka menestyksellinen viljely on mahdollista ilman fosforilannoitusta.
taajamiin saatiin vesiglosetit........
nimeomaan tarvitaan metaania ammoniakin valmistuksessa, jonka lähteenä on kyllä yleensä maakaasu.
Peltomaassa fosforia muuttu liukoiseen ja hitaastiliukeavaan muotoon, reaktio on molempiin suuntiin. Tuskinpa missään fosfori pelkästään sitoutuu liukenemattomaksi.
Viljely ilman fosforilannoitusta onnistuu tasan tarkkaan niin kauan kun maaperässä on fosforia jäljellä. Mutta sitten kun fosforivarat on loppu, pitää käyttää fosforilannoitteita tai laittaa pillit pussiin. Suurin riski tässä 0 kg/ha fosforia lannoituksessa on, että pellosta voi löytyä alueita joilla on fosforivajausta, silloin sato alkaa kärsiä.
Sitten ne vahat synnit, kun on käytetty surutta fosforia, ei taida niin suuria syntejä olla kun fosforilla on taipumus varastoitua maaperään. Tuntuu että se istuu hyvin tiukasti maassa, kun kerran fosforitaso säilyy lannoittamattakin korkeana.
Sikäli kun olen ymmärtänyt fosfori liukenee lähinnä eroosion mukana vesiin kulkeutuvan maa-aineksen mukana. Siten vuotuinen lannoitustaso ei välttämättä ole ratkaiseva tekijä fosforivalumille, vaan eroosion määrä ja maaperän kokonaisfosfori. Eroosion määrissäkin on hurjia, luokkaa 10x, eroja paikkakuntien ja peltolohkojen välillä.
Vetyähän ne siinä varsinaisesti käyttävät. Metaania muuten saisi biologisista lähteistä vaikka kuinka paljon. Kaatopaikkakaasuillakin pyörittäisi jo mukavan kokoista tehdasta. Kuitenkin on absoluuttisen väärin puhua dieselöljystä tuossa yhteydessä, sillä se on aivan selvästi tarkoitettu johtamaan lukijaa harhaan. Sitäpaitsi metaaniakin käyettäessä on huomioitava että osa energiasta on vielä käytettävissä, sillä saadaanhan metaanin sisältämästä hiilestäkin energiaa. Sama tilanne vielä selvemmin olisi, mikäli vedyn lähteenä oikeasti käytettäisiin öljyä.
Kyseessä on siis valita ja nyt on päätetty käyttää fossiilisisa. Ei se kuitenkaan viljelijän vika ole jos teollisuus päättää toimia noin. Vaihtoehtoja on runsaasti.
Fosforia muuttuu enemmän vaikealiukoiseksi kunnes vaikealiukoisen fosforin määrä maassa saavuttaa tasapainon (riippuu happamuudesta). Meillä ovat kalkitukset vähentyneet, joten pellot happamoituvat ja sitovat siis runsaasti fosforia vaikealiukoiseen muotoon.
viljelee esim kehitysmaat tekis ilman koneita ja tukia maajussien hommat puolipäivätyönä, joten siirtäkäämme työt kehitysmaihin siellä on potentiaalia eikä aina porata emmä pärjää..
No miksi ne siellä näkevät nälkää ja nyt on kuulemma iso ongelma kun maitojauheen maailmanmarkkinahinta nousee. Hehhee. Siirretään vaan, mutta sitten ei ruoka riitä kenellekään. hohoo. Arvaa mitä se sitten maksaa. Törkeeetäää. Hihii.
Fosfori sitoutuu maaperään, näin siinä käy. Lannoitettu fosfori ja maaperästä vesistöihin valuva fosfori ovat kaksi eri asiaa, pitäisi saada jotain tolkkua tähän keskusteluun. Eli pitäisi keskittyä valumien vähentämiseen.
Suomen osuus Itämeren valumista on 5 - 10 prosentin luokkaa. Vaikka Suomen maatalous lopetettaisiin, niin sillä ei lähivuosikymmenien aikana iisi mtään vaikutusta Itämeren tilaan. Joten suhteellisuutta syyllistämiseen.
Minne menevät Helsingin, Turun, Hangon, Kotkan, Porvoon ja rannikon haja-asutusalueiden jäte- ja sulamisvedet ? Autolautat ja rahtialukset pumppaavat jätevetensä pääsääntöisesti Itämereen. Rannikolla oleva teollisuus syytää hulevetensä puhdistamattomina mereen. Täältä ne suurimmat päästöt löytyvät. Tätä on tapahtuhut toista sataa vuotta, kaupungistumisen alusta lähtien. Maataloudessa on lannoitteiden käyttö vähentynyt jo yli kymmenen vuoden ajan.
Silti Itämeren tilanne ei ole parantunut, koska suurimmat saastuttajat löytyvät edellä mainituista lähteistä.
puhua täällä noin järkeviä asioita.ei se vaan mene perille.vaemaan poistetaan heti noin asiallinen kirjoitus.loukkaus syistä,kun syyllistää muita ihmisiä kuin maanviljelijöitä.Nykyään luonnonmukainen (paska) on ongelmajätettä,mutta ihmisen huseeraama tuotantohan(teollisuus)ei missään nimessä ole.niin se vaan näyttää menevän.Paskaanhan täällä lopen hukutaan,mitä se nyt sitten on,niin oma mielipide on kyllä että se ei ole lehmän paskaa.Ihmisiä kun sais vähä vähemmäksi,niin maailma vois pelastuakin..
Ei se maailma mihinkään katoa vaikka ihminen tältä pallolta poistuisikin. Eipä se kauan ole vielä täällä ole huseerannutkaan vaikka pirusti on pahaa tehnytkin
"Rannikolla oleva teollisuus syytää hulevetensä puhdistamattomina mereen. "
Ei pidä paikkaansa. Pääsääntöisesti hulevesillekin on käsittely, mutta tervejärkinen ymmärtää, missä tulee raja sadeveden ja perustusten kuivatusvesien, hienosti sanottuna "huleveden" käsittelyssä. Hulevesi EI siis ole mitään prosessi- tai jätevettä, Hulevesi on taivaalta satanutta vettä joka on johdettava asutuilta alueilta johonkin. Kukaan ei voine asua sadevesilammikossa?
Vedenpuhdistusprosessia sadevesi häiritsee lantraamalla konsentraatiot niin alas, ettei puhdistusprosessi toimi, joten kaikki p*ska menisi pahimmillaan sadeveden mukana Itämereen. Pumppaamalla rannikon sadevedet ylävirtaan turvalliseen imeytykseen maalle, tarvittaisi valtavasti energiaa - ja maata.
Kun vettä tulee taivaalta, se on mentävä johonkin. Käsittääkseni neste ei puristu kasaan, joten paalittaminen latoihinkin on hankalaa.
Vettä on aina tullut taivaalta, mutta Itämeri ei koskaan ole ollut näin saastunut. Hulevesien syytä? Tuskin. Mutta jos saastuminen nyt tosiaan on sadeveden syytä, niin mahtaakohan sulla olla hyvä esitys miten asia pitäisi ratkaista? Vai yritätkö taas kääntää huomion pois itse asiasta, tukien vaikutuksesta motivaatioon?
sade lankeaa peltoonkin.
tällännyt tonnitolkulla lannoitetta - ilman suoja-alueita, ilman kosteikkoja.. pitäisiköhän maataloudenkin hulevedet viemäröidä? Teollisuus ei lannoita, maatalous lainnoittaa.
Kaikki sen tietää kuka meret saastuttaa, ihmiset jonka sen ympärillä asustaa, siis taajamat pahimmasta päästä.
Maataloutta on ollut tuhansia vuosia mutta niiden vaikutuksesta ei saasteita ole tullut.
Asutus on kaiken pilannut ja pilaa tulevaisuudessa.
Maatalouden tuet motivoivat viljelijän erinomaisesti, tukipaperit täytyy täyttää huolella ja määräyksiin suhtauduttava vakavasti jotta ansiot olisi turvattu.
Silloin kun toimitaan annettujen säädösten mukaan, niin vasemmisto-konsulenttien on turha tulla urputtamaan mitään Itämeren tilasta, katsokaa itseänne peilistä.
Toisekseen mitä väliä sillä on vaikka koko Itämeri muuttuu jätevesien laskualtaaksi piittaamattomuutenne seurauksena, ei ne haitat tänne Manner-Suomeen ylety, haitat ovat siellä missä aiheuttajatkin, eli taajamissa niin täällä Suomessa kuin etenkin Pietarin alueella.
Sateet, aurinko ja luonto yleensä on meidän maajussien tulonmuodostuksen ehto, sen kanssa olemme tulleet hyvin toimeen ammoisista ajoista lähtien.
Nykyään vasemmisto-konsulentit yrittää käntää vuosituhantiset perinteet ylös-alaisin onnistumatta siinä, koska maatalous lähtee juuri luonnosta ja kasvien kasvun realiteetit ovat muuttumattomia Leninin opeista riippumatta.
Keskittykää te vain omiin puuhiinne, me maajussit jotka parhaiten osaamme viljelyn taidot, tiedämme tästäkin eteenpäin kuinka maataloutta tehdään ammattitaidolla sääntöjä noudattaen ilman vasemmisto-konsulenttien neuvoja.
ei teollisuuttakaan niin kovin paljon olisi. Työläiset kun joutuisivat käyttämään niin suuren ajastaan ruuan hankintaan etteiväit taitaisi ehtiä valveillaolo aikanaan työpaikoilleen.
Meinaten kun se Jussi korjaa sieltä pellostaan myös tonnitolkulla ravinteita asutuskeskuksissa käytettäväksi. Mihin ne sieltä katoaa on ilmeisesti suuri arvoitus. Nehän on alkuaineita jotka ei häviä.
Niin, teollisuus ei lannoita, mutta kylläkin myrkyttää
vuosituhansia? Miksi ne jussit sitte viljeli kun ei ollu ihmisiä?
Onko teollisia lannotteita ollu vuosituhansia? Kemira toimitti superfosfaatit jo vuonna 24 EAA?
siitä kun maalla on saanu puuhastella mitä haluaa. Tarkempi kontrolli, se auttaa. Maallahan koulutustaso on tunnetusti alhainen, ymmärretäänkö lainkaan mitä myrkkyjä peltoon kylvetään?
rattoria ilman teollisuutta, eikä pemaria. Ei roikkuisi suomiverkkarit jalassa, eikä maaseudun tulevaisuus kopsahtaisi postilaatikkoon.
Kosteikoistahan aloituksessa oli kyse, ei lannoituksen kieltämisestä.
Kosteikkoja on siis tehty rehevöitymisen estämikseksi 0,1 % tavoitteesta. Mitäs jos teollisuus tai parjatut asutuskeskukset "kykenisi" samaan?
olisi kuitenkin ruokaa. Halpa ja helposti saatava ruokahan on mahdollistanut teollisuuden. Katsellaan nyt jokunen vuosi miltä tilanne näyttää kun maatalous on ehtinyt käyttää pelloissa olevat helppoliukoisen fosforin varat ja vesistöt pohjaan sedimintoneituneen fosforin. Ainakin ruuan hinta nousee määrien vähetessä ja kaiketi vesistöjen rehevöityminen hidastuu
Teollisuus on kylläkin mahdollistanut halvan ruuan. Ilman koneita, lannotteita, myrkkyjä, kuljetuskalustoa, teollisia kuivureita, myllyjä, teurastamoja, meijereitä, leipomoita, lisäaineita, pakkauksia, kylmiöitä, pakastimia jne olisi ruokahuolto aika heikkoa. Jussin osuus on korvaamaton, muttei ainoa osa ruokahuoltoa - mutta täysin riippuvainen teollisuudesta.
historiaa tunne. Maanviljelyshän mahdollisti kiinteän ja suhteellisen varman ruuan saannin ja aloitti tietenkin siten vesistöjen rehevöitymisen. Tapahtui kumminkin joitakin tuhansia vuosia ennen kuin kukaan kuvittelikaan teollisuudesta. Teollisuuden läpimurto toi sitten myös koneellisen maataloustuotannon joka vapautti työvoimaa teollisuuden käyttöön ja aiheutti myös voimakkaan kaupungistumisen ja sen myötä myös melkoiset saatumis ongelmat.
Niimpä ilman noita luettelemiasi ammattiryhmiä kävisi niin että jokaisen olisi joko viljeltävä tai keräiltävä ruokansa. Todennäköisesti kuitenkin se viljelijä olisi lihavampi. Nythän hänelle jää vain muruset.
Tunnen historiaa nähtävästi sinua paremmin. Naurettava väite, että "halpaa ruokaa" olisi riittänyt teollistumisen alkuvaiheessa. Kannattaa tutustua edes alustavasti historiaan ennenkuin möläyttelee.
Silloin kun toimitaan annettujen säädösten mukaan, niin vasemmisto-konsulenttien on turha tulla urputtamaan yhtään mitään..........
Mikä mahtaa olla oma koulutustasosi?
Ettei vaan vasemmisto-maajussi? "Punainen tupa ja perunamaa" XD
halpaa ruokaa. Väitin ainoastaan että ruokaa riitti muillekin sen vijelijälle.
että kemian teollisuus eli Grow-How valmistaa ne
kemialliset lannoitteet eikä maatalous ja siellä
tehtaassa sossut enemmistönä ja kovalla palkalla.
Olenko väärässä?
jos ei olisi käyttäjiä.. ?
Mutta on hyvä että valmistaa. Harmi, että käyttäjät eivät pidä huolta ympäristöstä. Onko Moran vika jos keuhko puhkeaa? Kyllä vastuu on käyttäjällä, niin puukoissa kuin lannotteissa.
Työväentalolla ne vaatimukset esitettiin ja SAK:n toimesta saatiin aikaan....
syö ja voi paksusti saavutetuista eduista tinkimättä.
ja "punaisine tupineen".
Näissä keskusteluissa lannoitteita pidetään supermyrkkyinä, jotka tuhoavat heti sekä järvet, että itämeren, jos niitä vähänkin levitetään pelloille, nurmikoilta ja golfkentiltä ei päästöjä tietenkään synny! Onhan huumeidenkin valmistus myynti ja käyttö rangaistavaa, niin miksei sitten lannoitteiden?
"Halpa ja helposti saatava ruokahan on mahdollistanut teollisuuden" -BUAAAHHH!!!
Menitkö senoissa sakaisisin?
lOl!
teollisuus valmistaa jos kuluttajien kaikki rahat hupenisivat ruokaan, tai edes suurin osa.
Kaupunkien sulamis- ja hulevedet johdetaan suoraan Itämereen puhdistamattomina. Myöskin jätevedet puhdistetaan vain osittain ja sen jälkeen pumpataan Viikin jätevesipuhdistamolta ulkosaaristoon. Näin Helsingissä, jossa jätevesien käsittely on "huippua". Miten sitten muissa kaupungeissa, joissa ei ole näin "hyvää tekniikkaa" ? Olet myös oikeassa siinä, että sadehuippujen ja pakkaskausien aikana Viikin puhdistamo ylikuormittuu, ja jätevedet pumpataan puhdistamattomina Itämereen.
Sadevesi huuhtelee teollisuus- ja varastoalueiden saasteet ja myrkyt kaupunkipurojen ja -ojien kautta Itämereen. Samoin puistojen, luiskien ja meluvallien leikkuujätteiden fosfori ja typpi huuhtoutuvat suoraan Itämereen. Jätevesipuhdistamoiden liete kompostoidaan ja käytetään luiskien, penkereiden ja meluvallien maisemointiin. Ts. sen päälle kylvetään ruoho, jota sitten pitkin kesää leikataan. Kompostoitu puhdistamoliete on fosforipitoisuudeltaan niin korkeaa, että sitä ei saa käyttää maataloudessa. Sen raja-arvot ovat satakertaisesti tiukemmat.
Tämä ei ole mikään provokaatio, asiat voit tarkistaa Helsingin kaupungin ympäristövirastosta.
Lue tämä, luulet vähemmän:
http://blogit.helsinki.fi/envirohist/helsinki/ruth_tikkanen_2001.htm
Lue tämäkin, luulet vielä vähemmän:
http://www.helsinki.fi/hum/hist/yhd/julk/arviot/simo.html
ruohonjuuritason logiikkaa... Lannoitteet eivät ole supermyrkkyjä, ne ainoastaan rehevöittävät vesistöjä ja niitä käytetään monikymmenkertaisesti tarpeeseen nähden. Myrkkyä niistä tulee vesistöissä levänmuodostuksen kautta. Valmistus, myynti ja käyttö on ihan suotavaa, mutta ei vastuuton käyttö.
määrä mikä kuluu fosforia vehnätonnin jyvänmuodostukseen?
Nautahan on se pahin saastuttaja, hevoset ja varsinkaan harrastehevoset ei kuulemma saastuta ollenkaan!
Mihinkä tämä "moninkertaisuus" perustuu, omaan tietämykseen vai onko oikein faktaakin??
Linkki esiin, kiitos.
Btw. mitä itse syöt?
luomua, lähiruokaa, reilun kaupan tarvikkeita.. jne.
Omilla valinnoillaan kun jokainen vaikuttaa.
ja lisäksi hevonen EI tuota pakokaasuja ilmastoon.
ennen 50 lukua vehnätonnin jyvänmuodostukseen kului sama määrä kuin vehnätonnissa on. Nykyään monikymmenkertaisesti.
Lannoitemäärät, ruuankulutus yms löytyvät finfoodin sivuilta ja ovat Linkitettävissä...
rehumäärät löytyvät kansallisesta rehustrategiasta ja toimenpideohjelmasta.
Btw. Syön itse lähiruokaa luomuna tarjonnan mukaan ja myös reilunkaupan tarvikkeita. Hevoseni syövät luomuheinää ja kauraa sekä täydennyskivennäistä.
Olet tismalleen oikeassa, fosforia kuluu vehnätonnin kasvattamiseen aina vakio määrä.
Vuonna 1950 oli vaan vehnäsato kolmasosa nykyisestä ja sillä ei kansaa ruokita tänä päivänä, puhumattakaan sen viljelemisen kannattavuudesta.
rajoitetulla lannoittamisella on vain 10% alhaisempi ja luomussakin täysin keinolannoitteettomassa ja torjunta-aineettomassa menetelmässä vain 20-30% nykyistä alhaisempi.
fosforitilanne on aina vakio kasvuun nähden, vähän fosforia= pieni sato ja niin edelleen........
ilman keinolannoitteita ja viljellään edelleenkin, tälläkin palsatalla useat viljelijät ovat vakuutelleet saaneensa hyviä satoja ilman keinolannoitteita.
Kun huomioidaan maatalouden varastoissa oleva lantamäärä ja keinolaannoitteet, vuosittain levitettävä fosofrimäärä on useita kymmeniä kiloja/ha. Täysin tarpeetonta kun sadonmuodostukseen tarvittava ravinnemäär on tunnetusti vakio.
Hevosen pieraisevan? Onko sinulla puuhevonen lemmikkinä kun tuollaisia puhut?
Kiloja Fosforia hehtaarille levitetään tälläkin foorumilla maatalouden mallimaana käytetyssä Uudessa-Seelannissa.
Kyllä Suomessa täytyy viljavuustutkimuksen fosforileima olla jo kirkuvan punainen jos 10kg.a saa ylittää
mutta tuon kaasun merkitys on olematon kun huomioidaan että suomessa on miljoona nautaa, neljä miljoonaa kanaa, yli miljoona sikaa emoineen etc, nämä kaikki tehokkaassa tuki-kasvatuksessa päästöistä viis. Tämän rinnalla seuraeläinten päästöjen käsittely ympäristötuen yhteydessä on naurettavaa.
uudessa seelannissa, mutta maailman ssastuneimman meren rannalla kotsuomessa myydään edelleenkin yli 10kg/ha fosforia keinolannoitteissa ja sen lisäksi levitetään lanta jonka merkitys ei toki ole vähäinen. Nimittäin 80% sadosta menee lannavalmistukseen ja rehukomponenttien sekä tuontirehujen merkitys lanna ravinnesisällössä on huomattava sillä esimerkiksi valkuaisrehun omavaraisuus suomessa on vain 14%. Teollisesti jalostettuja ja ulkoa tuotuja ravinteita kylvetään peltoon valtavat määrät, siltikin vain 2% tuosta maatalouden ravinnekirtoon vuosittain LISÄTYSTÄ määrästä päätyy kuluttajan lautaselle. Noloa.
1910 Ja osti nykyisen metsitetyn kotitilani 1946. Hän kertoi ostaneensa kylväneensä superfosfaattia 30luvulla ruispeltoon jolloin hänen isänsä oli moittinut häntä rahan haaskuusta. Kun sadonkorjuun aika koitti oli sato yli kolminkertainen mitä siihen aikaan oli totuttu. Miten arvelet sen aikuisen, nälkääkin nähneen, vahan miehen suhtautuneen lanoitteiden käyttöön jatkossa.
Miksi muuten Pohjanlahden rannoilla olevista pelloista ei liukene niin paljon ravinteita kuin Suomenlahden. Peltojahan siellä on paljon enemmän kuin etelä Suomessa ja pohjanlahti ei vain rehevöidy
pitäneen lannoitusta tehokkaana keinona satotason kasvattamiseen. Tietenkin on edelleenkin paljon kohteita jossa tarvitaan fosforilannoitusta, vaikkakin nykyään lannan määrä ja sen ravinnesisältö ja etenkin lannankäsittelyn tekniikka on hieman muuttunut sotavuosista. Ja massivinen lannoitteiden ylikäyttö alkoi vasta 1950 luvulla. Nykyään myös muu maatalousteknologia on kehittyneempää lajikkeita, tutkimustietoa, koneita yms tekijöitä myöden, joten nykyisten satotasojen vertailu lannoitekeskustelussa sotavuosien satoihin ei ole tarkoituksenmukaista.
Meressä eri kuormituslähteiden yhteisvaikutus aiheuttaa rehevöitymistä. Pohjanlahdella ei ole paljon muita päästölähteitä kuin maatalous ja vesi virtaa etelään päin pohjanlahdella.
finfoodin sivut mielenkiintoiset, mutta ainoa mitä "monikymmenkertaisesti" mitä löysin oli laskeva suunta lannoitteiden käytössä..
Rehumäärä kai tarkoittanee heinä- ja säilörehusatoa. Etenkin ne ovat alttiita säävaihteluille, joten suosiolla jätän ne tilastot omiin oloihinsa.
Tässä linkki mikä todistaa mihin suuntaan lannoitemäärät ovat menneet jo vuosia.
http://www.finfood.fi/finfood/ff.nsf/1/1C6EB0E14D8C0EC7C225705200293373?opendocument&lng=Suomi&sh=Kaikille&cat1=Tietoa ruuasta&cat2=Tilastotietoa
Pilkunviilausta,, ennen eu aikaa jo ovat viljelijät lannottaneet niin kuin visu sanoo ja silloin ohjeet olivat paljon reippaammat, muutama vuosi sitten huomaisn kuinka suosituslannoitemäärät jyrkästi tippuneet. jussit ovat vain viljelleet kuin visussa ja neuvojat ovat sanoneet..
Tuo
http://tripunix.mtt.fi/cgi-bin/thw/?${BASE}=arktui&${HTML}=list_yks&${OOHTML}=docu&NR=301-03 or 301-03
Tuona aikana harrastettiin lähinnä kaskiviljelyä, eli metsää raivattiin pelloksi ja sitä viljeltiin niin kauan kuin maassa ravinteita riitti, muutamia vuosia käytännössä. Sitten raivattiin uusi kaskimaa, entinen sai metsittyä. Meikäläinen maaperä on niin ravinneköyhää että ilman lannoitusta viljely ei ole mielekästä. Nykyään viljely onnistuu ilman fosforilannoitustakin ainakin siellä missä maahan on varastoitunut fosforia viime vuosikymmenien aikana. Mutta ei se lisäfosforikaan hukkaan mene vaan varastoituu maaperään ja on käytettävissä tulevina vuosina. Toisaalta on aivan totta, että yli tarpeen lannoitus on turhaa jos maassa on tasaisesti joka paikassa riittävä fosforitaso.
Lähes kaikki viljelijät ovat sitoutuneet EU:n ympäristötuen ehtoihin missä fosforin käyttö on tiukasti rajoitettua. Käsittääkseni tuo kymmeniä kiloja / ha on huuhaa juttua. Jos ei, niin missä päin maata, ja millä tuotantosuunnalla, näitä määriä edelleen saa käyttää?
suomessa käytetään yli 20 tuhatta tonnia enemän fosforia lannoittamiseen kuin sadon mukana saadaan hyödynnettyä, siis yli 10 kg/ha ylimääräistä keskimäärin, siis sama määrä likimain kuin on käytetyissä keinolannoitteissa.
ropakantaa, ei tunnu uskottavalta, pitäs olla pahasti punasella jos noi olis.
tarkempi syyni!
Julkisilla paikoilla ulostamisestakin saa sakot ja poliisi valvoo. Teollisuuden päästöjä valvotaan. Maatalousharrastelijat pitää saada samaan tarkempaan syyniin, näytteet vaan kerran kuussa valumavesistä ja sakot sen mukaan mitä löytyy. Jo rupee kosteikot kiinnostamaan kun saadaan kaivattu rahapolitiikka peliin!
Tarkastajia ja tarkastajan tarkastajia, ja sitten vielä Brysselistä lisätarkastajia kun eivät kuitenkaan usko. Maailma pelastuu ja kaikki pitkäaikaistyöttömät saavat pysyvän työpaikan.
taas uusia tukia
Kertokaapa kaupunkilaissossut, että miksi Pohjanlahti ei millään suostu rehevöitymään, vaikka suurin osa Suomen maatalousvesistä virtaa sinne, ja se on hyvin matala eikä vesikään kunnolla vaihdu?
Jos Itämeren rehevöityminen olisi Suomen maatalouden syytä, niin Pohjanlahden olisi siinä tapauksessa pitänyt kasvaa umpeen jo 50 vuotta sitten.
"Kyrönjoessa ja sen edustan merialueella esiintyy peräti 60 kalalajia. Jokeen nousee vähäisessä määrin esim. vaellussiikaa, meritaimenta ja nahkiaisia. Kalastajille merkittäviä lajeja ovat kevätkutuiset ahven ja hauki ja talvikutuinen made sekä yläjuoksulla myös purotaimen ja rapu. Kyrönjoen alaosalla elää Suomen pohjoisin merellinen kuhakanta. Suistoalue on Merenkurkun tärkeimpiä kevätkutuisten kalojen lisääntymisalueita. Harvinaisia kalalajeja ovat esim. pasuri, ankerias, sorva, säynävä, pikkunahkiainen ja muikku.
Kalastuksella on suuri merkitys Kyrönjoella. Ammattimainen kalastus keskittyy jokisuulle ja sen edustalle. Ammattimaisesti kalastavia onkin alueella toista sataa. Kotitarve- ja virkistyskalastusta harjoitetaan koko Kyrönjoen alueella ja näitä kalastajia on lähes 10 000. Pilkkijöitä ja onkijoita on yli 60 000. Tekojärvet ovat vähäjärvisellä vesistöalueella suosittuja kalastuspaikkoja."
En tiedä, onko yhdenkään suomalaisen joen valuma-alueella yhtä paljon peltoa kuin on Kyrönjoen valuma-alueella.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=21234
Jos Itämeri on saastunut suomalaisen maatalouden ansiosta, niin miten ihmeessä Kyrönjoessa voi ylipäätään olla lainkaan elämää? Ei toki Kyrönjoenkaan vesi moitteetonta ole. Sitä rasittaa joen latvaosien suurten soiden ojitukset sekä massiivinen turvetuotanto.
Se asia on juurikin näin kun sanoit. Mistä helvetistä niitä tutkimustuloksia oikein kiskotaan että suomen maatalouden osuus itämeren rasituksesta on niin ja niin monta prosenttia?!?!! Sanokaa mistä ne tutkimustulokset oikeen kiskotaan ja millä menetelmillä ja millä hajannalla ja kuka niitä mittauksia suorittaa ja millä laitteilla ja ammattitaidolla!? Miten helvetis pelloilta muka vesistöihin mitään edes pääsee kun ei sinne saa mitään laittaakkaan! Samaan aikaan ku kaikenmaailman piipertäjät valittaa suomen maataloudesta, niin venäjällä ja virossa kipataan paskaa sun muita jätteitä sen suuremmin surematta vesistöihin ja suomesta vielä laitetaan rahaa pönkittämään sen homman kannattavuutta!
maaaatalouteen hankitaan vuosittain 40 miljoonaa kiloa fosforia vuosittain lannoitteissa ja rehufosfaateissa, kivennäisissä ja tuontirehuissa. 80% sadosta menee suoraan rehuksi ja lopusta 20% palautuu suurin osa rehuna teollisuudesta maatiloille. Valkuaisrehun omavaraisuus on vain 14% suomessa. Jotenka ravinteikasta lantaa muodostuu valtavasti, siitä huolimatta keinolannoitefosforia käytetään 10kg/ha.
1950 luvulta alkanut keinolannoitteiden ylikäyttö on heikentänyt maatalouden ravinnetehokkuutta ja nykyään vain alle 2% maatalouden vuosittaisesta fosforilisästä kulkeutuu tuotteina kuluttajille. Keinolannoitteisiin perustuva growhow on altistanu maat eroosiolle ja 60 vuoden aikana humuskerros onkin köyhtynyt huomattavasti, moninpaikoin pelto onkin nykyään vain kasvualustaa jota ruokitaan säkkisonnalla.
Sinä ilmeisesti viljelet kompostilla, onko paljonkin pinta-alaa?
...Pohjanlahti vain ei suostu saastumaan. Eikö olekin "paula" kumma juttu?
rehevöityminen ilmenee selvimmin kohdissa joissa eri kuormituslähteiden vaikutukset yhdistyvät. Viimevuoden kovat myrskyt nostivat maatalouden päästämiä ravinteita merenpohjasta helsinkiläisten riesaksi. Kun vesistöt ovat jo valmiiksi kyllästetyt maatalousfosforilla, niin pienikin lisäkuormitus näkyy korkeana fosforimääränä, kuten suurten kaupunkien edustoilla joihin yleensä laskee jokin suuri joki sisämaasta viljelysalueiden halki.
Kun tuon Kymijoen suualueet on Suomenlahden puhtaimpia. Sehän kerää vetensä aika laajalta alueelta. Sen fosfori kuorma tosin kasvaa vasta Kuusaankosken kohdalla merkittävästi Samoin dioksiini ja furaanipitoisuudet pohjassa.
Eiköhän ne Suomenlahden Pohjassa olevat fosforit ole teollisuuden ja asutuskeskusten sinne aikoinaan päästämiä
Sehän on kuitenkin tiedossa että Helsingin edusta on täynnä viemärilietteestä tullutta sedimenttiä. Satakunta vuottahan sitä ehdittiin pistää putkista kaikki suoraan mereen ja vasta vähitellen saatiin puhdistamoita aikaan. Töölönlahtikin on edelleen koko ajan sotkuinen kun ne ravinteet ja kaikki muu on edelleen siellä pohjalla (siihenhän ei ole peltojen täyteenrakentamisen jälkeen laskenut minkäänlaisia maatalousvesiä).
Katsopas tuolta ylempää avaus kosteikkotuista. Siinä on sinulle mahdollisuus tuen saamiseksi. Koska sinulla on korkea motivaatio Itämeren suojeluun, niin värvää asuntoalueesi asukas- tai kyläyhdistys suojelutalkoisiin. Tuossa linkki ensihätään:
http://www.vsperinnemaisemat.net/TUKI07_alus.htm
Jään odottamaan sinun innostunutta, omakohtaista kertomustasi Itämeren suojelun edistymisestä. Voit näyttää esimerkkiä meille huonosti motivoituneille maajussukoille.
kosteikosta ei ole mitään hyötyä.