Sato OyJ:n kaltainen pörssiyhtiökin suhtautuu Kuluttajariitalautakuntaan ja varsinkin sen suosituksiin merkillisen ylimielisesti ja piittaamattomasti, minäpä kerron:
Vuosituhannen alkupuolella Sato aiheutti Helsingin Vuosaaressa kustannuspiittaamattomalla rakennuttamisellaan parkkitalon pakko-osakasyhtiöille ja edelleen näiden asuntoyhtiöiden osakkaille aikamoisen taloudellisen vahingon.
Keskusteluja, saati neuvotteluja vahingon -edes osittaisesta- korvaamisesta ei Saton kanssa saatu yrityksistä huolimatta aikaiseksi ja niin asia kiertyi useampina valituksina Kuluttajariitalautakuntaan.
Ensimmäinen KRL:n päätös muutaman aktiivin valituksiin tuli syyskuussa 2006: asuntokaupoissa edelläkerrotun vuoksi taloudellinen virhe, hyvitystä suositellaan. Tästä suosituksesta Sato vähät välitti, antoipa vain kertoa valittajille, että se keskustelee vain KRL:n kanssa.
KRL:n päätöksestä seurasi tietenkin samasta taloyhtiöstä suuremman ryhmän valitukset, jotka Sato totesi jo päätettyjen valitusten kanssa samanlaisiksi ja sitä myöten turhiksi ynnä jatkoi muutenkin KRL:n päätöksen arvostelua.
Ja koska vahingonkärsijöitä on useissa taloyhtiöissä, muitakin kuluttajavalituksia on liikkeellä, yksi ratkesi tämän vuoden huhtikuussa, nytkin päätös taloudellinen virhe ja korvaussuositus. Vaan nytpä on Suomessakin säädetty ryhmäkannelaki ja kas: Sato suostuukin korvauksiin, viiveellä tosin.
Huolimatta yksistä korvauksista yhteisessä kiistassa vireillä olevista valituksista ei ole tehty sovintotarjousta ja vuosi sitten korvauksitta jääneet joutunevat odottamaan HS:n mustaa listaa tai muuta näkyvää toimenpidettä.
Saton politiikka kuluttajavalituksiin on siis "vähät KRL:n suosituksista, mutta oikeudenkäyntejä on syytä kavahtaa". Saton omistajien kannalta tämä näyttää äkkiseltään aivan hyvältä toiminnalta, mutta politiikan kannattavuuden syö se, että Sato ei itse viitsi esiintyä asiassaan, vaan käyttää asianajotoimistoa (Sivenius, Suvanto & Co Oy), joka ei vaikuta varsinaisesti kuluttaja-asioihin perehtyneeltä, mutta hallinnee laskuttamisen jalon taidon.
Aika veijareita, Sato ja sen asianajaja.
Vuosituhannen alkupuolella Sato aiheutti Helsingin Vuosaaressa kustannuspiittaamattomalla rakennuttamisellaan parkkitalon pakko-osakasyhtiöille ja edelleen näiden asuntoyhtiöiden osakkaille aikamoisen taloudellisen vahingon.
Keskusteluja, saati neuvotteluja vahingon -edes osittaisesta- korvaamisesta ei Saton kanssa saatu yrityksistä huolimatta aikaiseksi ja niin asia kiertyi useampina valituksina Kuluttajariitalautakuntaan.
Ensimmäinen KRL:n päätös muutaman aktiivin valituksiin tuli syyskuussa 2006: asuntokaupoissa edelläkerrotun vuoksi taloudellinen virhe, hyvitystä suositellaan. Tästä suosituksesta Sato vähät välitti, antoipa vain kertoa valittajille, että se keskustelee vain KRL:n kanssa.
KRL:n päätöksestä seurasi tietenkin samasta taloyhtiöstä suuremman ryhmän valitukset, jotka Sato totesi jo päätettyjen valitusten kanssa samanlaisiksi ja sitä myöten turhiksi ynnä jatkoi muutenkin KRL:n päätöksen arvostelua.
Ja koska vahingonkärsijöitä on useissa taloyhtiöissä, muitakin kuluttajavalituksia on liikkeellä, yksi ratkesi tämän vuoden huhtikuussa, nytkin päätös taloudellinen virhe ja korvaussuositus. Vaan nytpä on Suomessakin säädetty ryhmäkannelaki ja kas: Sato suostuukin korvauksiin, viiveellä tosin.
Huolimatta yksistä korvauksista yhteisessä kiistassa vireillä olevista valituksista ei ole tehty sovintotarjousta ja vuosi sitten korvauksitta jääneet joutunevat odottamaan HS:n mustaa listaa tai muuta näkyvää toimenpidettä.
Saton politiikka kuluttajavalituksiin on siis "vähät KRL:n suosituksista, mutta oikeudenkäyntejä on syytä kavahtaa". Saton omistajien kannalta tämä näyttää äkkiseltään aivan hyvältä toiminnalta, mutta politiikan kannattavuuden syö se, että Sato ei itse viitsi esiintyä asiassaan, vaan käyttää asianajotoimistoa (Sivenius, Suvanto & Co Oy), joka ei vaikuta varsinaisesti kuluttaja-asioihin perehtyneeltä, mutta hallinnee laskuttamisen jalon taidon.
Aika veijareita, Sato ja sen asianajaja.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kuluttajavalituslautakunta antaa suosituksia jotka ei käytännössä velvoita yhtään mihinkään. Ainoastaan tuomioistuimien päätökset ovat velvoittavia päätöksiä. Ne saadaan tarvittaessa ulosottoon. Kuluttajalituslautakunnan suosituksia eli korvauksia ei saa ulosottoon. Sekä näyttö perustuu kirjalliseen näyttöön. Eli en ihmettele jos firmoja ei kiinnosta lautakunnan suositukset. Jos vähänkään haluaa saada asioille päätöksiä niin oikeusteitse ratkaisua hakemaan.