Toyvillakoirasta

Minulla on nyt hieman yli vuoden ikäinen, aprikoosi keskarivilla poika. Ja ensimmäinen koiramme. Kertaakaan en ole ole katunut koiran ottoa, tämä on ollut ihan unelma koira. Todella helppo kouluttaa, ollaan aloitettu TOKO ja ollaan syksyllä menossa alokasluokan kokeeseen. Myös agility aloitetaan syksyllä, jos päästään ryhmään. Näyttelyitäkin on tullut kierreltyä. Koiraharrastus on ainakin minut temmannut mukaansa täysin. Turkinhoito on osoittautunut helpommaksi kuin luulin. Näyttelyturkin pesen kerran viikossa, mikä sujuu minusta tosi helposti! Annan turkin kuivaa itsestään melko pitkään ja ihan lopuksi suoristan sen karstaa ja harjaa sekä fööniä käyttäen.Itse olen opetellut myös jonkun verran trimmaamaan ja olen ihan tyytyväinen tulokseen, näyttelyihin kasvattaja tietysti trimmaa. Keskari syö meillä ainakin aivan minimaalisen vähän! On tosi nirso poika, joten ruokinta on tuottanut ongelmia. Monet ovat sanoneet, että ei kannata alkaa ostelemaan koiralle erilaisia ruokia, että siitä tulisi silloin vielä nirsompi. Eläinlääkäri kuitenkin kehotti kokeilemaan erilaisia ruokia,jotta mieliruoka löytyisi. Ei ole vielä ainakaan löytynyt. Kustannuksia tulee varmaa 5e kuukaudessa puurot,purkkiruuat(kerranviikossa) sun muut koulutus namit ja herkut. Nyt kun on niin laiha niin ei myöskään voi kauheasti lenkkeilyttää. Eli mennään sellaisia kortteli lenkkejä. Ja välillä varmaan pari kertaa viikossa käydään koirapuistossa, jos siellä on pikkukoiria. Koirani leikkii mieluusti myös isojen koirien kanssa, mutta sen turkki menee takkuun jos isot koirat kuolaavat sen niskaan ja hyppivät sen päälle vähän rajummin ja monet tykkäävät sen niskakarvoissa roikkua. Näyttelyihin taas ei ole sellaisella turkilla menemistä. Ja muutenkin turvallisempaa leikkiä pienempien koirien kanssa. Kaikinpuolin koira on sopeutunut hyvin elämäämme ja siitä on tullut luonnollinen osa jokapäiväistä élämäämme. Minkä väristä koiraa olet ottamassa? Ja missäpäin asut? Voisin suositella sinulle kasvattajaa kunhan kerrot nuo.

-poodle- kirjoitti:

Minulla on nyt hieman yli vuoden ikäinen, aprikoosi keskarivilla poika. Ja ensimmäinen koiramme. Kertaakaan en ole ole katunut koiran ottoa, tämä on ollut ihan unelma koira. Todella helppo kouluttaa, ollaan aloitettu TOKO ja ollaan syksyllä menossa alokasluokan kokeeseen. Myös agility aloitetaan syksyllä, jos päästään ryhmään. Näyttelyitäkin on tullut kierreltyä. Koiraharrastus on ainakin minut temmannut mukaansa täysin. Turkinhoito on osoittautunut helpommaksi kuin luulin. Näyttelyturkin pesen kerran viikossa, mikä sujuu minusta tosi helposti! Annan turkin kuivaa itsestään melko pitkään ja ihan lopuksi suoristan sen karstaa ja harjaa sekä fööniä käyttäen.Itse olen opetellut myös jonkun verran trimmaamaan ja olen ihan tyytyväinen tulokseen, näyttelyihin kasvattaja tietysti trimmaa. Keskari syö meillä ainakin aivan minimaalisen vähän! On tosi nirso poika, joten ruokinta on tuottanut ongelmia. Monet ovat sanoneet, että ei kannata alkaa ostelemaan koiralle erilaisia ruokia, että siitä tulisi silloin vielä nirsompi. Eläinlääkäri kuitenkin kehotti kokeilemaan erilaisia ruokia,jotta mieliruoka löytyisi. Ei ole vielä ainakaan löytynyt. Kustannuksia tulee varmaa 5e kuukaudessa puurot,purkkiruuat(kerranviikossa) sun muut koulutus namit ja herkut. Nyt kun on niin laiha niin ei myöskään voi kauheasti lenkkeilyttää. Eli mennään sellaisia kortteli lenkkejä. Ja välillä varmaan pari kertaa viikossa käydään koirapuistossa, jos siellä on pikkukoiria. Koirani leikkii mieluusti myös isojen koirien kanssa, mutta sen turkki menee takkuun jos isot koirat kuolaavat sen niskaan ja hyppivät sen päälle vähän rajummin ja monet tykkäävät sen niskakarvoissa roikkua. Näyttelyihin taas ei ole sellaisella turkilla menemistä. Ja muutenkin turvallisempaa leikkiä pienempien koirien kanssa. Kaikinpuolin koira on sopeutunut hyvin elämäämme ja siitä on tullut luonnollinen osa jokapäiväistä élämäämme. Minkä väristä koiraa olet ottamassa? Ja missäpäin asut? Voisin suositella sinulle kasvattajaa kunhan kerrot nuo.

Lue lisää

esim. onko kiltti rotu, lapsiin sopeutuvainen, haukkuuko paljon, soveltuuko kerrostaloon, kuinka hyvin ko. rodun kasvattajia Suomesta löytyy, mikä on pentujen keskimääräinen hinta (1000€ ->?) jne.
unohdin vastata noihin kysymyksiisi. Eli on erittäin kiltti rotu, TODELLA ihmisrakas. Soveltuu varmasti oppivaisena koirana kerrostaloon. Yleensä kääpiövillakoirat ovat taipuvaisimpia haukkumiseen. Mutta meillä ei koira ainakaan hauku ollenkaan pennusta pitäen kielletty. Nyt ollaan opetettu käskystä haukkumaan ja hiljaa, kun alkaa aikuistua ja on oppinut jo tietyn käyttäytymismallin niin hillitysti ollaan opetettu. Esim. illalla jos on lenkillä ja tulee jotain epämäärisiä tyyppejä vastaan niin kyllä pelästyvät kun käsken haukkumaan. Vaikka kokoa on vähän mutta silti melko äänekäs ja voimakas haukahdus. Oltiin ottamassa toista koiraa nyt kesäksi, mutta lopulta päätettiin siirtää koiran ottoa. Kävimme katsomassa toy-pentua, hinta olisi ollut 1500. Isommat koirat ovat halvempia ja jos ei näyttelyissä aio käydä niin joku värivirheellinen tai purentavikainen, saa halvemmalla, ehkä 600-900.

-poodle- kirjoitti:

esim. onko kiltti rotu, lapsiin sopeutuvainen, haukkuuko paljon, soveltuuko kerrostaloon, kuinka hyvin ko. rodun kasvattajia Suomesta löytyy, mikä on pentujen keskimääräinen hinta (1000€ ->?) jne.
unohdin vastata noihin kysymyksiisi. Eli on erittäin kiltti rotu, TODELLA ihmisrakas. Soveltuu varmasti oppivaisena koirana kerrostaloon. Yleensä kääpiövillakoirat ovat taipuvaisimpia haukkumiseen. Mutta meillä ei koira ainakaan hauku ollenkaan pennusta pitäen kielletty. Nyt ollaan opetettu käskystä haukkumaan ja hiljaa, kun alkaa aikuistua ja on oppinut jo tietyn käyttäytymismallin niin hillitysti ollaan opetettu. Esim. illalla jos on lenkillä ja tulee jotain epämäärisiä tyyppejä vastaan niin kyllä pelästyvät kun käsken haukkumaan. Vaikka kokoa on vähän mutta silti melko äänekäs ja voimakas haukahdus. Oltiin ottamassa toista koiraa nyt kesäksi, mutta lopulta päätettiin siirtää koiran ottoa. Kävimme katsomassa toy-pentua, hinta olisi ollut 1500. Isommat koirat ovat halvempia ja jos ei näyttelyissä aio käydä niin joku värivirheellinen tai purentavikainen, saa halvemmalla, ehkä 600-900.

Lue lisää

vastauksestasi, tuossahan tuli jo yllin kyllin tietoa - ja vieläpä varsin positiivia kokemuksia. :) Mukava kuulla, että oman pentusi kanssa on kaikki sujunut hyvin, tämä minun omani kun olisi ensimmäinen koirani ja olen sitäkin monesti miettinyt, että osaanko varmasti kouluttaa sen kunnon koiraksi, sisäsiistiksi jne. Luonnekuvaukseltaan villakoirat vaikuttavat erittäin vastaanottavaisilta ja siten ehkä suhteellisen "helpolta" rodulta ensikoiraksi.

Asustelen itse Etelä-Pohjanmaalla. Olisi kiva kuulla vähän vinkkiä luotettavista kasvattajista, jos sellaisista sattuisit tietämään. Väriltään pentu olisi musta. :) Tuo 1500 € hieman häkellytti (huh!), ovatko ne tosiaan noin arvokkaita? Toisaalta, kyllähän rotukoirasta tietysti aina pitää maksaa, ja alle 1000€ en kuvitellutkaan tästä selviäväni. :) Ja ilman muuta luotettavasta paikasta sen haluan hankkia, papereineen kaikkineen.
Pennun hankkisinkin ihan vain perheenjäseneksi, että näyttelykoiraksi en ole sitä harkinnut.

Pikkukaverin ruokkiminen ei tosiaan taida kauheasti maksaa, mutta rokotukset sun muut taitavat viedä leijonanosan ns. muista kuluista?

Tulipa pitkä kirjoitus, olisi kiva saada lisää vastauksia, nyt kun alkuunkin päästiin!:)

Fifi kirjoitti:

vastauksestasi, tuossahan tuli jo yllin kyllin tietoa - ja vieläpä varsin positiivia kokemuksia. :) Mukava kuulla, että oman pentusi kanssa on kaikki sujunut hyvin, tämä minun omani kun olisi ensimmäinen koirani ja olen sitäkin monesti miettinyt, että osaanko varmasti kouluttaa sen kunnon koiraksi, sisäsiistiksi jne. Luonnekuvaukseltaan villakoirat vaikuttavat erittäin vastaanottavaisilta ja siten ehkä suhteellisen "helpolta" rodulta ensikoiraksi.

Asustelen itse Etelä-Pohjanmaalla. Olisi kiva kuulla vähän vinkkiä luotettavista kasvattajista, jos sellaisista sattuisit tietämään. Väriltään pentu olisi musta. :) Tuo 1500 € hieman häkellytti (huh!), ovatko ne tosiaan noin arvokkaita? Toisaalta, kyllähän rotukoirasta tietysti aina pitää maksaa, ja alle 1000€ en kuvitellutkaan tästä selviäväni. :) Ja ilman muuta luotettavasta paikasta sen haluan hankkia, papereineen kaikkineen.
Pennun hankkisinkin ihan vain perheenjäseneksi, että näyttelykoiraksi en ole sitä harkinnut.

Pikkukaverin ruokkiminen ei tosiaan taida kauheasti maksaa, mutta rokotukset sun muut taitavat viedä leijonanosan ns. muista kuluista?

Tulipa pitkä kirjoitus, olisi kiva saada lisää vastauksia, nyt kun alkuunkin päästiin!:)

Lue lisää

käynyt Suomen villakoirakerhon sivuilla, siellähän näkyy villakoirakasvattajat. Eli kohtaan toiminta ja siitä kasvattajat. Ihana kuulla, että otat koirasi kasvattajalta papereineen. Minusta ainakin on kiva tukea kokeneiden kasvattajien työtä ja tietää, että pennut ovat syntyneet asianmukaisissa oloissa, vanhemmat on terveystarkastettuja jne. Sanoin varmaan äsken, että meidänkin koiramme on ensimmäinen koiramme. Lukemalla paljon koirakirjoja etukäteen ja miettimällä ratkaisuja erilaisiin ongelmiin valmiiksi, ei vasta,kun koira on jo huono tapainen,selviää ongelmasta kuin ongelmasta. Minä itse olen eniten oppinut koirien kasvatuksesta seuraamalla serkkujemme koiraa joka on varmasti maailman huonoiten koulutettu koira. Ja päättänyt olla tekemättä samat virheet kuin he. Kavereitten musta toyvillakoira maksoi 1200, tosi hieno pentue, kaikki näyttelyissä ERI.En tiedä miksiaprikoosi pentue oli niin kallis. 1000 eurolla voi saada ihan hyvä pennun, siis ei mitää hammasvikoja tai muita vastaavia. Meillä on ollut todella terve poika, joten ei ole tullut paljon eläinlääkärikuluja. Käymme yleensä ihan lähellä olevalla eläinlääkäriasemalla, siellä tosin hinnat ovat melko korkeat. Yhdellä villiskennelillä on samassa eläinläk. ja siellä tosi edullista. Muuten käytäisiin siellä, mutta sinne jouduttaisiin mennä autolla ja toiseen pääsee kävellen. Oletko muuten käynyt SVK:n keskustelupalstalla ja villakoirafoorumilla?

-poodle- kirjoitti:

käynyt Suomen villakoirakerhon sivuilla, siellähän näkyy villakoirakasvattajat. Eli kohtaan toiminta ja siitä kasvattajat. Ihana kuulla, että otat koirasi kasvattajalta papereineen. Minusta ainakin on kiva tukea kokeneiden kasvattajien työtä ja tietää, että pennut ovat syntyneet asianmukaisissa oloissa, vanhemmat on terveystarkastettuja jne. Sanoin varmaan äsken, että meidänkin koiramme on ensimmäinen koiramme. Lukemalla paljon koirakirjoja etukäteen ja miettimällä ratkaisuja erilaisiin ongelmiin valmiiksi, ei vasta,kun koira on jo huono tapainen,selviää ongelmasta kuin ongelmasta. Minä itse olen eniten oppinut koirien kasvatuksesta seuraamalla serkkujemme koiraa joka on varmasti maailman huonoiten koulutettu koira. Ja päättänyt olla tekemättä samat virheet kuin he. Kavereitten musta toyvillakoira maksoi 1200, tosi hieno pentue, kaikki näyttelyissä ERI.En tiedä miksiaprikoosi pentue oli niin kallis. 1000 eurolla voi saada ihan hyvä pennun, siis ei mitää hammasvikoja tai muita vastaavia. Meillä on ollut todella terve poika, joten ei ole tullut paljon eläinlääkärikuluja. Käymme yleensä ihan lähellä olevalla eläinlääkäriasemalla, siellä tosin hinnat ovat melko korkeat. Yhdellä villiskennelillä on samassa eläinläk. ja siellä tosi edullista. Muuten käytäisiin siellä, mutta sinne jouduttaisiin mennä autolla ja toiseen pääsee kävellen. Oletko muuten käynyt SVK:n keskustelupalstalla ja villakoirafoorumilla?

Lue lisää

huomasinkin jälkeenpäin, että olitkin jo maininnut tämän olevan ensimmäinen koiranne! Olen kyllä jokusen kerran jo käynyt tutkiskelemassa SVK:n palstoja ja villakoiraforumeita, ja myöskin noita mainitsemiasi kasvattajien sivuja.

Hinnat tuntuvat vaihtelevan aika lailla, aivan kuin olisin itsekin jostain lukenut, että aprikoosi olisi mustaa hieman kalliimpi..? Varmaan riippuu paljolti kasvattajastakin.

Teillä on siis poika. Itse olen luultavasti kallistumassa enemmän nartun puolelle: ainoa mikä epäilyttää ovat kaikenkarvaiset kohtutulehdukset, joista keskustelupalstoillakin on ollut keskustelua (kuinkahan yleisiä mahtavat olla?). Toisaalta, jos pojan ottaisin, todennäköisesti leikkauttaisin sen kun mahdollista. Hmm, tämä koirahanke on vasta niin alkutekijöissään, ja matkaa pennun saamiseen on vielä niin runsaasti aikaa, että ehtii tämä mielikin muuttua varmaan vielä moneen kertaan tämän sukupuoliasiankin suhteen. :)

Fifi kirjoitti:

huomasinkin jälkeenpäin, että olitkin jo maininnut tämän olevan ensimmäinen koiranne! Olen kyllä jokusen kerran jo käynyt tutkiskelemassa SVK:n palstoja ja villakoiraforumeita, ja myöskin noita mainitsemiasi kasvattajien sivuja.

Hinnat tuntuvat vaihtelevan aika lailla, aivan kuin olisin itsekin jostain lukenut, että aprikoosi olisi mustaa hieman kalliimpi..? Varmaan riippuu paljolti kasvattajastakin.

Teillä on siis poika. Itse olen luultavasti kallistumassa enemmän nartun puolelle: ainoa mikä epäilyttää ovat kaikenkarvaiset kohtutulehdukset, joista keskustelupalstoillakin on ollut keskustelua (kuinkahan yleisiä mahtavat olla?). Toisaalta, jos pojan ottaisin, todennäköisesti leikkauttaisin sen kun mahdollista. Hmm, tämä koirahanke on vasta niin alkutekijöissään, ja matkaa pennun saamiseen on vielä niin runsaasti aikaa, että ehtii tämä mielikin muuttua varmaan vielä moneen kertaan tämän sukupuoliasiankin suhteen. :)

Lue lisää

Itse huomasin tuon villakoira foorumin vasta pari kuukautta sitten ja sieltä on löytynyt apua moniin ongelmiin. Ja kiva tietysti keskustella muiden villisten omistajien kanssa! Hinnat tosiaan vaihtelevat jonkun verran eri kasvattajilla, ei erot yleensä kuitenkaan kamalasti ole. Siitä en ole ihan varma vaikuttaako väri koiran hintaan. Sen vain tiedän, että yleensäkin mustien jalostus on huomattavasti pidemmälle edistynyttä kuin esim. aprikoosien. Tiedä nyt onko sillä mitään tekemistä hinnan kanssa. Joo poikaan päädyttiin. Se oli oikeastaan alusta asti selvä, että meille tulisi poika. Meillä ei tulisi mieleenkään leikkauttaa poikaa, kun näyttelyissä käydään ja monet muutuvat apaattisiksi kun ne leikataan. Sen kyllä ymmärrän, jos on agressiivinen tai yliyliaktiivinen niin sitten. Ehkä otettiin poika siksikin, etten jaksaisi niitä juoksuja. Ja pojat on sellasii ihanii vintiöitä ;) Pojat on poikii. Eikä oo koskaan ollu mitään karkailuu narttujen perään, ei ulvontaa, eikä mitään. Kaikin puolin tosi helppo koira. Ja pojat on jotenki jämäkempii ja hurjapäisempii. Jotenki tullu nartuist vähän rauhallisempi kuva. Tai sit ne vaan kasvatetaan kilteiks tytöiks. Tietysti ihan yksilökohtaista. En suosittele erityisesti kumpaakaan, molemmista saa varmasti kivan kaverin. Ja tietysti myös sinusta kiinni minkäluonteisen koiran haluat ja millaiseksi sen kasvatat.

-poodle- kirjoitti:

Itse huomasin tuon villakoira foorumin vasta pari kuukautta sitten ja sieltä on löytynyt apua moniin ongelmiin. Ja kiva tietysti keskustella muiden villisten omistajien kanssa! Hinnat tosiaan vaihtelevat jonkun verran eri kasvattajilla, ei erot yleensä kuitenkaan kamalasti ole. Siitä en ole ihan varma vaikuttaako väri koiran hintaan. Sen vain tiedän, että yleensäkin mustien jalostus on huomattavasti pidemmälle edistynyttä kuin esim. aprikoosien. Tiedä nyt onko sillä mitään tekemistä hinnan kanssa. Joo poikaan päädyttiin. Se oli oikeastaan alusta asti selvä, että meille tulisi poika. Meillä ei tulisi mieleenkään leikkauttaa poikaa, kun näyttelyissä käydään ja monet muutuvat apaattisiksi kun ne leikataan. Sen kyllä ymmärrän, jos on agressiivinen tai yliyliaktiivinen niin sitten. Ehkä otettiin poika siksikin, etten jaksaisi niitä juoksuja. Ja pojat on sellasii ihanii vintiöitä ;) Pojat on poikii. Eikä oo koskaan ollu mitään karkailuu narttujen perään, ei ulvontaa, eikä mitään. Kaikin puolin tosi helppo koira. Ja pojat on jotenki jämäkempii ja hurjapäisempii. Jotenki tullu nartuist vähän rauhallisempi kuva. Tai sit ne vaan kasvatetaan kilteiks tytöiks. Tietysti ihan yksilökohtaista. En suosittele erityisesti kumpaakaan, molemmista saa varmasti kivan kaverin. Ja tietysti myös sinusta kiinni minkäluonteisen koiran haluat ja millaiseksi sen kasvatat.

Lue lisää

Pojat on poikia. :) Olen kyllä itsekin moneen kertaan miettinyt ja punninnut - punninnut ja miettinyt eri sukupuolten välisiä eroja. Aika näyttää kumpi se sitten tulee olemaan, mutta eiköhän jokin vaisto lopulta siihen tyttöön päädy. :)
Ainakin rotuna tuo villis on jo niin iskostunut mieleeni, etten sitä kyllä hevillä enää vaihtaisi. Kaikin puolin tuntuu olevan varsin sopiva ensikoiraksi, älykäs ja oppivainen ja muutenkin sopivan meikäläiselle.
Eiköhän siitä ihan kunnon karvakuono aikanaan saada, kunhan ensin vähän paneudun koulutus- sun muihin oppeihin. Alan jo pikkuhiljaa luottamaan omiin taitoihinikin, kun olen kuullut niin paljon positiivisia kokemuksia ihmisiltä, jotka myöskin ovat vasta ensimmäisen koiravauvansa omistajia ja silti hyvin pärjänneet tämän rodun kanssa. :)

-poodle- kirjoitti:

Minulla on nyt hieman yli vuoden ikäinen, aprikoosi keskarivilla poika. Ja ensimmäinen koiramme. Kertaakaan en ole ole katunut koiran ottoa, tämä on ollut ihan unelma koira. Todella helppo kouluttaa, ollaan aloitettu TOKO ja ollaan syksyllä menossa alokasluokan kokeeseen. Myös agility aloitetaan syksyllä, jos päästään ryhmään. Näyttelyitäkin on tullut kierreltyä. Koiraharrastus on ainakin minut temmannut mukaansa täysin. Turkinhoito on osoittautunut helpommaksi kuin luulin. Näyttelyturkin pesen kerran viikossa, mikä sujuu minusta tosi helposti! Annan turkin kuivaa itsestään melko pitkään ja ihan lopuksi suoristan sen karstaa ja harjaa sekä fööniä käyttäen.Itse olen opetellut myös jonkun verran trimmaamaan ja olen ihan tyytyväinen tulokseen, näyttelyihin kasvattaja tietysti trimmaa. Keskari syö meillä ainakin aivan minimaalisen vähän! On tosi nirso poika, joten ruokinta on tuottanut ongelmia. Monet ovat sanoneet, että ei kannata alkaa ostelemaan koiralle erilaisia ruokia, että siitä tulisi silloin vielä nirsompi. Eläinlääkäri kuitenkin kehotti kokeilemaan erilaisia ruokia,jotta mieliruoka löytyisi. Ei ole vielä ainakaan löytynyt. Kustannuksia tulee varmaa 5e kuukaudessa puurot,purkkiruuat(kerranviikossa) sun muut koulutus namit ja herkut. Nyt kun on niin laiha niin ei myöskään voi kauheasti lenkkeilyttää. Eli mennään sellaisia kortteli lenkkejä. Ja välillä varmaan pari kertaa viikossa käydään koirapuistossa, jos siellä on pikkukoiria. Koirani leikkii mieluusti myös isojen koirien kanssa, mutta sen turkki menee takkuun jos isot koirat kuolaavat sen niskaan ja hyppivät sen päälle vähän rajummin ja monet tykkäävät sen niskakarvoissa roikkua. Näyttelyihin taas ei ole sellaisella turkilla menemistä. Ja muutenkin turvallisempaa leikkiä pienempien koirien kanssa. Kaikinpuolin koira on sopeutunut hyvin elämäämme ja siitä on tullut luonnollinen osa jokapäiväistä élämäämme. Minkä väristä koiraa olet ottamassa? Ja missäpäin asut? Voisin suositella sinulle kasvattajaa kunhan kerrot nuo.

Lue lisää

mieluisa ruoka meidän nirsoilijalle! Nimittäin HeyvyNeu, eli hedelmäperäinen, erittäin rasvainen. Maksaa 3e pötkö ja yks menee viikossa. Saatto toi ruokahaluttomuus johtuu siitäkin, kun sillä on nyt korvatulehdus ja ollut ilmeisesti jo jonkun aikaa, tosin lievänä.

Fifi kirjoitti:

huomasinkin jälkeenpäin, että olitkin jo maininnut tämän olevan ensimmäinen koiranne! Olen kyllä jokusen kerran jo käynyt tutkiskelemassa SVK:n palstoja ja villakoiraforumeita, ja myöskin noita mainitsemiasi kasvattajien sivuja.

Hinnat tuntuvat vaihtelevan aika lailla, aivan kuin olisin itsekin jostain lukenut, että aprikoosi olisi mustaa hieman kalliimpi..? Varmaan riippuu paljolti kasvattajastakin.

Teillä on siis poika. Itse olen luultavasti kallistumassa enemmän nartun puolelle: ainoa mikä epäilyttää ovat kaikenkarvaiset kohtutulehdukset, joista keskustelupalstoillakin on ollut keskustelua (kuinkahan yleisiä mahtavat olla?). Toisaalta, jos pojan ottaisin, todennäköisesti leikkauttaisin sen kun mahdollista. Hmm, tämä koirahanke on vasta niin alkutekijöissään, ja matkaa pennun saamiseen on vielä niin runsaasti aikaa, että ehtii tämä mielikin muuttua varmaan vielä moneen kertaan tämän sukupuoliasiankin suhteen. :)

Lue lisää

meilläkin on aprikoosi. on todella nätti väri, suosittelen :) pesemme 10 pv:n välein, n. 2 vkon välein on suositus.

että olet ollut tyytyväinen omaan villakoiraasi. Kaiken kuulemani/lukemani perusteella nuo "villapallot" ovat kyllä hyvin älykkäitä ja vastaanottavaisia otuksia. :) Sinunkin kohdallasi kaikki tuntuu menneen varsin hyvin, ja koirastakin on kasvanut oikea perheenjäsen.

Kaikkea hyvää sinulle ja koirallesi, toivottavasti pennuista tulee yhtä ihania ja kilttejä kuin tästä kertomastasi villiksestä!:)

Fifi kirjoitti:

että olet ollut tyytyväinen omaan villakoiraasi. Kaiken kuulemani/lukemani perusteella nuo "villapallot" ovat kyllä hyvin älykkäitä ja vastaanottavaisia otuksia. :) Sinunkin kohdallasi kaikki tuntuu menneen varsin hyvin, ja koirastakin on kasvanut oikea perheenjäsen.

Kaikkea hyvää sinulle ja koirallesi, toivottavasti pennuista tulee yhtä ihania ja kilttejä kuin tästä kertomastasi villiksestä!:)

Lue lisää

Meillä on kaksi villakoiraa. Toinen suuri keskari ja toinen kääpiö. Suosittelen ottamaan kääpiökokoisen vähintään. Toy on hirvittävän hento ja pieni koira, palelee usein ulkona ja pitää olla tosi varovainen, ettei astu vahingossa tassun päälle jne. Lisäksi jos sinulla on lapsia, niin toyvillis on kovin herkkä särkymään :(

Lisäksi kääpiövilliksiä saa paremmin, niitä on enemmän myynnissä. Suosittelen tosissaan harkitsemaan ennemmin kääpiön tai keskarin ostamista.

Yleensä suurempi koira on rauhallisempikin. Meillä on perhepiirissä villakoiria todella paljon;) Ja toyt ovat kovempia haukkumaan ja muutenkin villimpiä. Kun taas keskikokoiset ovat jo huomattavasti rauhallisempia, eivätkä hauku niin paljoa. Tämäkin on tietenkin yksilökysymys, mutta moni yhtyy tähän asiaan.

Meillä keskikokoinen ei hauku koskaa. Ei edes ovikellolle. Kääpiö taas on herkempi haukkumaan ja sille piti ostaa sitruunapantakin. Tällä saatiin turha haukkuminen pois, joten nyt menee jo hyvin.

Villis on ihanteellinen valinta mm. lapsiperheeseen, sillä villakoira rakastaa leikkejä, temppuja ja nauttii kun saa "hassuttaa" ihmisiä. Villakoira on hyvin elävä, energinen ja vilkas.

Villiksen ihanin puoli on niiden tunteellisuus. En ole tavannut muissa roduissa vielä yhtä herkkää ja tunteellista koiraa kuin näissä. Viisaus on myös hyvä piirre, usein oikein hämmästyy miten koira voi olla fiksu:)

Kyselit ruokakuluja, meillä siis kaksi koiraa ja syövät kanaa, kalaa, riisiä, seitä jne jne papujen kanssa. Papupussi maksaa noin 13euroa ja kestää pari kk. Kanat ja kalat eivät maksa paljon mitään ja ne kun pilkkoo ja pakastaa pieniin rasioihin, syö niistä pitkän aikaa:)

mielipidettä.

Itselläni on nyt narttu mutta on ollut aiemmin molempia sukupuolia eri rotuja.

Narttuni kyllä kiinnostaa muita uroksia ihan vimmatusti silloin kun tällä on juoksuaika. Kesällä sekosi tuttavien hyvin koulutettu villakoirapoika.
Harvassa on se uros, joka ei vinkuisi ja venkoisi juoksuisen nartun perään.

No tämä ongelma ratkeaa, sillä leikkautamme nartun tässä syksyn mittaan. Narttu on hyvä leikkauttaa, sillä se poistaa kohtutulehdusriskin mutta myös vähentää huomattavasti nisäkasvainten riskiä.
Jos on valmis leikkauttamaan uroksen niin miten nartun leikkaus tuntuu muka "oudommalta" tai vieraalta ajatukselta?

Edelliset koirani eivät tosiaankaan mitenkään ole leikkauksista laiskistuneet eivätkä lihoneet. Tämä lienee sitten myös yksilöllistä.

Leikkautan aina koirani olivat ne sitten uroksia tai narttuja. Kun en teetä pentuja niin on ihan turhaa koiraa rasittaa noilla hormoniasioilla.

Joskus olemme joutuneet kieltäytymään kyläreissusta (pitkän matkan reissu/yöpyminen) nartun juoksun takia. Uros kun saattaa lirautella sisälle ja se vahtiminen on aika puuduttavaa näin lapsiperheiden kera. Ettei vaan jää joku ovi auki ja kohta on koirat täydessä puuhassa.