Katsokaas ilta-sanomien ilmasta kuvattu video.
Messualue kuin hökkelislummi
sowetossa.
21
4013
Vastaukset
- sentään
kun on Kamala asuinalue.
Näitä Yhtä Kamalia ei varmastikkaan ole Suomenmaassa?
Miksi haluaisit asumaan johonkin Huitsin Nevadaan?
Ole rohkea ja valitse ammattilaisten suunnittelema alue. Suomessa messut ovat ainoa mahdollisuutesi.
Hökkelislummi... Et kai ole kateuteen taipuvainen?!
Parasta lähiöasumista vuosikymmeniin, mielestäni.Kannattaa käydä ihailemassa, vaikka asuisitkin siinä NORMIHIRVIÖLÄHIÖSSÄ... - HarkkoLava
Hintataso 400000-1000000¬ eli halpaa slummialuetta=)
- hinnat..
jos tämä 400000-miljoona pitää paikkaansa niin nauran kokonaisen viikon.
Kuka hullu ostaa jostain Hämeenlinnasta miljoona asunnon? Pieni ja kuollut kaupunki 100 km päässä sivistyksestä. Mutta kai niitä hölmöjä löytyy. - sivistyksestä
hinnat.. kirjoitti:
jos tämä 400000-miljoona pitää paikkaansa niin nauran kokonaisen viikon.
Kuka hullu ostaa jostain Hämeenlinnasta miljoona asunnon? Pieni ja kuollut kaupunki 100 km päässä sivistyksestä. Mutta kai niitä hölmöjä löytyy.Ei Tampereelle niin pitkä matka ole!
- j ätti
sivistyksestä kirjoitti:
Ei Tampereelle niin pitkä matka ole!
Hämeenlinnan, kun Erno Paasilinna aikoinaan hakeutui Tampereelle, mutta hänen poistuttuaan toisiin sfääreihin, Tampereelle jäi varmastikin vielä sivistystä jäljelle.
- Oletko koskaan
käynyt asuntomessualueella, joka olisi kokonaiskuvallisesti yhtenäisen oloinen? Veikkaanpa että et. Vaan kyllähän siinä silmä lepää, kun katselee kivipalatsin pulpettikattoa ja 7 metriä korkeita olkkarin ikkunoita ja viereisellä tontilla tököttää puutalo, minkä esikuva löytyy Suomi-Filmin arkistosta.
- asuntomessut keskustelu
olen jo odotellut, milloin "perussuomalaiset" aloittavat asuntomessutalojen ja -alueen mollaamisen. Valitettavasti alue on viehättävä kylänraittitunnelmainen kylä. Valitettavasti löytyy useita voisin ostaa heti -taloja ja yksittäisiä ideoita ja oivalluksia. Onneksi Paljon "peruskamaa" eli talotehtaiden taloja laminaattisisustuksineen mutta myös kohtuuhintaisia mutta hyvällä maulla toteutettuja kohteita.
- äödasasd
Mikä näissä asuntomessualueissa muka aina mättää? Mielestäni tylsän näköisiä alueita ovat sellaiset missä kaikki talot on tehty tasaisella samanlaisella kaavalla.
Hienoimpia alueita on juuri nämä missä kaikki ovat saaneet tehdä haluamansa näköisen talon kokorajojen puitteissa. Esim helsingin jollas, marjaniemi, tammisalo ja kulosaari ovat loistoesimerkkejä tällaisestä tyylikkäästä erilaiseten asuntojen sekamelskasta. Valitettavasti itsellä ei ole varaa näihin alueisiin vaan joudun tyytymään juuri näihin kaavoihin kangistuneisiin rakennusmääräyksiin joten talo ei paljoa poikkea naapureista.
omasta mielestäni kyllä nämä asuntomessualueet ovat juuri sitä mitä pitäisi suosia varsinkin kaupunkien läheisyydessä. Eri asia sitten maaseudulla missä jokaisella on lääniä ympärillään- ei kiitos riemunkirjavaa
tietty homogeenisuus tekee alueesta rauhallisen ja tyylikkään...
- Höhö
ei kiitos riemunkirjavaa kirjoitti:
tietty homogeenisuus tekee alueesta rauhallisen ja tyylikkään...
sä sanoit homo. höhöhöhö. that's cool.
- Tietäjätekijä
... mitä ajattelee...
Ilmisesti ei ole mitään opittu Heinolan epäonnistuneista katunäkymistä.
Mikä taas saa muotiin tämän paskahuussimallin?
(pulpettikatto)
ja onhan siellä yksi "Maailmannäyttelyplagiaattikuin".- Kun ei voi
Aina kaikkia miellyttää. Koettakaa ny kestää.
- onniitä
Jos talossa on eri korkuisia toisiinsa liittyviä osia, niin pulpettikatto voi olla yksinkertaisin ratkaisu. Toinen asia on putoavien lumien ohjaus.
Kolmas pulpetin etu on että toiselle sivulle saadaan enemmän seinäpinta-alaa ja siten tarvittaessa ikkuna-aukkoille tilaa.
Neljäs on talon massoittelu, sen mittasuhteet:
korkeuseroja eri osien välille saadaan enemmän riippuen pulpettilappeiden suuntauksista. - tarkoituksella ?
onniitä kirjoitti:
Jos talossa on eri korkuisia toisiinsa liittyviä osia, niin pulpettikatto voi olla yksinkertaisin ratkaisu. Toinen asia on putoavien lumien ohjaus.
Kolmas pulpetin etu on että toiselle sivulle saadaan enemmän seinäpinta-alaa ja siten tarvittaessa ikkuna-aukkoille tilaa.
Neljäs on talon massoittelu, sen mittasuhteet:
korkeuseroja eri osien välille saadaan enemmän riippuen pulpettilappeiden suuntauksista.Tästähän juuri syntyy se hökkeli-ja paskahuussifiilis.
Kun uudisrakentamisessa on ennakolta tiedossa tarvittavat neliöt ja käytettävissä oleva pätäkkä niin miksi pitää väkertää tekotaiteellisia ja kalliita yksityiskohtia ?
Ei rakennuksen silti tarvitse olla metrilenkkiä josta on vain pätkäisty sopiva pala.
Ja mihin korkeuseroja tarvitaan,liikuntaesteisten kiusaksiko ? Perinteisesti on lattiat tehty samaan tasoon ja kivijalan korkeudella säädetty talo maaston muotoon. - enimmäkseen
tarkoituksella ? kirjoitti:
Tästähän juuri syntyy se hökkeli-ja paskahuussifiilis.
Kun uudisrakentamisessa on ennakolta tiedossa tarvittavat neliöt ja käytettävissä oleva pätäkkä niin miksi pitää väkertää tekotaiteellisia ja kalliita yksityiskohtia ?
Ei rakennuksen silti tarvitse olla metrilenkkiä josta on vain pätkäisty sopiva pala.
Ja mihin korkeuseroja tarvitaan,liikuntaesteisten kiusaksiko ? Perinteisesti on lattiat tehty samaan tasoon ja kivijalan korkeudella säädetty talo maaston muotoon.Liikuntaesteiset kai valitsevat yksikerroksisen asunnon? Yleensä asemakaavamääräysten vuoksi tai tontin koon vuoksi rakennetaan kahteen tasoon. Silloin yläkerta ei aina ole pohjapinta-alaltaan yhtä suuri kuin alakerta. Niinpä rakennuksen muodossa on korkeuseroja. Lisäksi pulpettikaton lappeiden suunnat vaikuttavat siihen, miltä talo näyttää, se on osa massoittelua. Yleensä tarkoitus määrää muodon, eikä kyse ole mistään "tekotaiteellisuudesta" eli:
Lappeiden suunta vaikuttaa siihen, mihin suuntaan voidaan avata parhaimmat näkymät / ikkunapinta-alat. Sisätiloissa kattokaltevuus/ korkeus voi ratkaista esim. toisen kerroksen sisätilojen sijoittumisen.
Tilankäyttö ja toimintojen sijoittuminen tontin alueella voidaan ratkaista toisistaan erillisillä rakennuksilla. Taas siinä vaiheessa lappeiden suunta vaikuttaa, tippuvatko lumet sisäpihalle vai ulos, suljetaanko näkymää ulospäin ja avataan reilusti sisäpihalle.... jne, jne.
Vaatiiko pulpettikatto enemmän pätäkkää kuin harjakatto? Jossain tapauksissa asia voi olla toisinpäin.
Toivoisin, että Suomessa sallittaisiin SELVÄSTI vapaampi rakentaminen, eikä ihmisiä kiusattaisi "perinteisellä" rakentamisella. Kukaan ei osaa edes määritellä, minkä vuosisadan tai -kymmenen perinteestä on kysymys. Väljemmät myssyt asemakaavojen laatijoille! - epätietoinen.
Miten Heinolassa epäonnistuttiin katunäkymässä ?
- Tietäjätekijä
epätietoinen. kirjoitti:
Miten Heinolassa epäonnistuttiin katunäkymässä ?
Minua häiritsi katunäkymäässä hallitsevat autovajat.
Täytyy käydä katsomassa ja tehdä mutka seuraavan "ohiajon" aikana, onko puiden kasvaessa näkymät parantuneet!
Netistä löydettyä
Wood.. (joku puualan lehti)ja alaan perehtynyt arkkitehti:
"Kävin myös kesällä asuntomessuilla Heinolassa. Mittakaava oli erilainen, mutta ympäristö ei siltikään tuntunut oikein hyvältä. Talot oli sijoitettu hiukan liian väljästi ja kauaksi toisistaan, katualueet vaikuttivat lumiauran
ehdoilla mitoitetuilta ja rakennukset olivat joko hiukan tylsiä ja suhteiltaan veteliä tai sitten kartanomaisia dominantteja. Onneksi alue oli rakennettu vilvoittavan veden ääreen."
Vaikuttaa muuten köyhältä, kun kartanoita/Rauhaloita on vierivieressä pikku tontella, alle 2000 m2, vaikka talo olisi kuinka "komea" ja kalliilla tehty.
Kartanomalli ja EURO-talo vaatii tilaa ympärilleen. Ne ei sovi kadun laitaan! - Kihtinen
enimmäkseen kirjoitti:
Liikuntaesteiset kai valitsevat yksikerroksisen asunnon? Yleensä asemakaavamääräysten vuoksi tai tontin koon vuoksi rakennetaan kahteen tasoon. Silloin yläkerta ei aina ole pohjapinta-alaltaan yhtä suuri kuin alakerta. Niinpä rakennuksen muodossa on korkeuseroja. Lisäksi pulpettikaton lappeiden suunnat vaikuttavat siihen, miltä talo näyttää, se on osa massoittelua. Yleensä tarkoitus määrää muodon, eikä kyse ole mistään "tekotaiteellisuudesta" eli:
Lappeiden suunta vaikuttaa siihen, mihin suuntaan voidaan avata parhaimmat näkymät / ikkunapinta-alat. Sisätiloissa kattokaltevuus/ korkeus voi ratkaista esim. toisen kerroksen sisätilojen sijoittumisen.
Tilankäyttö ja toimintojen sijoittuminen tontin alueella voidaan ratkaista toisistaan erillisillä rakennuksilla. Taas siinä vaiheessa lappeiden suunta vaikuttaa, tippuvatko lumet sisäpihalle vai ulos, suljetaanko näkymää ulospäin ja avataan reilusti sisäpihalle.... jne, jne.
Vaatiiko pulpettikatto enemmän pätäkkää kuin harjakatto? Jossain tapauksissa asia voi olla toisinpäin.
Toivoisin, että Suomessa sallittaisiin SELVÄSTI vapaampi rakentaminen, eikä ihmisiä kiusattaisi "perinteisellä" rakentamisella. Kukaan ei osaa edes määritellä, minkä vuosisadan tai -kymmenen perinteestä on kysymys. Väljemmät myssyt asemakaavojen laatijoille!Tekevälle sattuu luukatkoja ym häikkää ja vanhuuden kankeus odottaa.
Onko edellinen nyt sitä mieltä että asuntoa pitäisi vaihtaa aina terveytensä mukaan ?
Jättää taakseen muodostuneet verkostot ja lähteä vaivaisena rakentamaan niitä uusiksi toisaalla.
Terveillekään ei ole haittaa sujuvasta kulkemisesta.Eritasoratkaisut ovat olleet jotenkin luksusta,eihän rappusille ja käytäville kannata haaskata lämmitettyjä neliöitä,se on suunnittelun kyvyttömyyttä. - asia aina
Kihtinen kirjoitti:
Tekevälle sattuu luukatkoja ym häikkää ja vanhuuden kankeus odottaa.
Onko edellinen nyt sitä mieltä että asuntoa pitäisi vaihtaa aina terveytensä mukaan ?
Jättää taakseen muodostuneet verkostot ja lähteä vaivaisena rakentamaan niitä uusiksi toisaalla.
Terveillekään ei ole haittaa sujuvasta kulkemisesta.Eritasoratkaisut ovat olleet jotenkin luksusta,eihän rappusille ja käytäville kannata haaskata lämmitettyjä neliöitä,se on suunnittelun kyvyttömyyttä.Vanhuskin pysyy vetreänä, jos joutuu päivittäin vähän rappua nousemaan.
Nimim. kokemus mummostani. - tuli taas
Kihtinen kirjoitti:
Tekevälle sattuu luukatkoja ym häikkää ja vanhuuden kankeus odottaa.
Onko edellinen nyt sitä mieltä että asuntoa pitäisi vaihtaa aina terveytensä mukaan ?
Jättää taakseen muodostuneet verkostot ja lähteä vaivaisena rakentamaan niitä uusiksi toisaalla.
Terveillekään ei ole haittaa sujuvasta kulkemisesta.Eritasoratkaisut ovat olleet jotenkin luksusta,eihän rappusille ja käytäville kannata haaskata lämmitettyjä neliöitä,se on suunnittelun kyvyttömyyttä.mieleen saunan ovikoon kasvattaminen. Ensin tehdään portaita joka suuntaan ja sitten saunaan (joka saattaa olla jopa yläkerrassa) pakon edessä yli leveä ovi. Syynä tuo liikuntarajoitteisuus :-). Että näin täällä lottovoittajien maassa
- sun muut
Tietäjätekijä kirjoitti:
Minua häiritsi katunäkymäässä hallitsevat autovajat.
Täytyy käydä katsomassa ja tehdä mutka seuraavan "ohiajon" aikana, onko puiden kasvaessa näkymät parantuneet!
Netistä löydettyä
Wood.. (joku puualan lehti)ja alaan perehtynyt arkkitehti:
"Kävin myös kesällä asuntomessuilla Heinolassa. Mittakaava oli erilainen, mutta ympäristö ei siltikään tuntunut oikein hyvältä. Talot oli sijoitettu hiukan liian väljästi ja kauaksi toisistaan, katualueet vaikuttivat lumiauran
ehdoilla mitoitetuilta ja rakennukset olivat joko hiukan tylsiä ja suhteiltaan veteliä tai sitten kartanomaisia dominantteja. Onneksi alue oli rakennettu vilvoittavan veden ääreen."
Vaikuttaa muuten köyhältä, kun kartanoita/Rauhaloita on vierivieressä pikku tontella, alle 2000 m2, vaikka talo olisi kuinka "komea" ja kalliilla tehty.
Kartanomalli ja EURO-talo vaatii tilaa ympärilleen. Ne ei sovi kadun laitaan!"kartanomallit" sopivat maalaismiljööseen Maalaisille.
Eivät ne sovi muualle, edes messuille.
Josko Heikkinen ynnämuut terästyisivät suunnittelemaan modernia meille kaupunkilaisille?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1713488
Tekisi niin mieli laittaa sulle viestiä
En vaan ole varma ollaanko siihen vielä valmiita, vaikka halua löytyykin täältä suunnalta, ja ikävää, ja kaikkea muuta m851506Miksi ihmeessä?
Erika Vikman diskattiin, ei osallistu Euroviisuihin – tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek251249- 1581212
Pitääkö penkeillä hypätä Martina?
Eivätkö puistonpenkit ole istumista varten.Ei niitä kannata liata hyppäämällä koskaa likaantuvat eikä siellä kukaan niit192978- 35961
Erika Vikman diskattiin, tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek
Erika Vikman diskattiin, ei osallistu Euroviisuihin – tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek https://www.rumba.fi/uut16943Kuinka kauan
Olet ollut kaivattuusi ihastunut/rakastunut? Tajusitko tunteesi heti, vai syventyivätkö ne hitaasti?57832Maikkarin tentti: Orpo jälleen rauhallinen ja erittäin hyvä, myös Purra oli hyvä
Lindtman ja Kaikkonen oli kohtalaisia, sen sijaan punavihreät Koskela ja Virta olivat taas heikkoja. Ja vastustavat jalk90777- 62745