Messualue kuin hökkelislummi

jos tämä 400000-miljoona pitää paikkaansa niin nauran kokonaisen viikon.
Kuka hullu ostaa jostain Hämeenlinnasta miljoona asunnon? Pieni ja kuollut kaupunki 100 km päässä sivistyksestä. Mutta kai niitä hölmöjä löytyy.

hinnat.. kirjoitti:

jos tämä 400000-miljoona pitää paikkaansa niin nauran kokonaisen viikon.
Kuka hullu ostaa jostain Hämeenlinnasta miljoona asunnon? Pieni ja kuollut kaupunki 100 km päässä sivistyksestä. Mutta kai niitä hölmöjä löytyy.

Lue lisää

Ei Tampereelle niin pitkä matka ole!

sivistyksestä kirjoitti:

Ei Tampereelle niin pitkä matka ole!

Hämeenlinnan, kun Erno Paasilinna aikoinaan hakeutui Tampereelle, mutta hänen poistuttuaan toisiin sfääreihin, Tampereelle jäi varmastikin vielä sivistystä jäljelle.

olen jo odotellut, milloin "perussuomalaiset" aloittavat asuntomessutalojen ja -alueen mollaamisen. Valitettavasti alue on viehättävä kylänraittitunnelmainen kylä. Valitettavasti löytyy useita voisin ostaa heti -taloja ja yksittäisiä ideoita ja oivalluksia. Onneksi Paljon "peruskamaa" eli talotehtaiden taloja laminaattisisustuksineen mutta myös kohtuuhintaisia mutta hyvällä maulla toteutettuja kohteita.

tietty homogeenisuus tekee alueesta rauhallisen ja tyylikkään...

ei kiitos riemunkirjavaa kirjoitti:

tietty homogeenisuus tekee alueesta rauhallisen ja tyylikkään...

sä sanoit homo. höhöhöhö. that's cool.

Aina kaikkia miellyttää. Koettakaa ny kestää.

Jos talossa on eri korkuisia toisiinsa liittyviä osia, niin pulpettikatto voi olla yksinkertaisin ratkaisu. Toinen asia on putoavien lumien ohjaus.

Kolmas pulpetin etu on että toiselle sivulle saadaan enemmän seinäpinta-alaa ja siten tarvittaessa ikkuna-aukkoille tilaa.

Neljäs on talon massoittelu, sen mittasuhteet:

korkeuseroja eri osien välille saadaan enemmän riippuen pulpettilappeiden suuntauksista.

onniitä kirjoitti:

Jos talossa on eri korkuisia toisiinsa liittyviä osia, niin pulpettikatto voi olla yksinkertaisin ratkaisu. Toinen asia on putoavien lumien ohjaus.

Kolmas pulpetin etu on että toiselle sivulle saadaan enemmän seinäpinta-alaa ja siten tarvittaessa ikkuna-aukkoille tilaa.

Neljäs on talon massoittelu, sen mittasuhteet:

korkeuseroja eri osien välille saadaan enemmän riippuen pulpettilappeiden suuntauksista.

Lue lisää

Tästähän juuri syntyy se hökkeli-ja paskahuussifiilis.
Kun uudisrakentamisessa on ennakolta tiedossa tarvittavat neliöt ja käytettävissä oleva pätäkkä niin miksi pitää väkertää tekotaiteellisia ja kalliita yksityiskohtia ?
Ei rakennuksen silti tarvitse olla metrilenkkiä josta on vain pätkäisty sopiva pala.

Ja mihin korkeuseroja tarvitaan,liikuntaesteisten kiusaksiko ? Perinteisesti on lattiat tehty samaan tasoon ja kivijalan korkeudella säädetty talo maaston muotoon.

tarkoituksella ? kirjoitti:

Tästähän juuri syntyy se hökkeli-ja paskahuussifiilis.
Kun uudisrakentamisessa on ennakolta tiedossa tarvittavat neliöt ja käytettävissä oleva pätäkkä niin miksi pitää väkertää tekotaiteellisia ja kalliita yksityiskohtia ?
Ei rakennuksen silti tarvitse olla metrilenkkiä josta on vain pätkäisty sopiva pala.

Ja mihin korkeuseroja tarvitaan,liikuntaesteisten kiusaksiko ? Perinteisesti on lattiat tehty samaan tasoon ja kivijalan korkeudella säädetty talo maaston muotoon.

Lue lisää

Liikuntaesteiset kai valitsevat yksikerroksisen asunnon? Yleensä asemakaavamääräysten vuoksi tai tontin koon vuoksi rakennetaan kahteen tasoon. Silloin yläkerta ei aina ole pohjapinta-alaltaan yhtä suuri kuin alakerta. Niinpä rakennuksen muodossa on korkeuseroja. Lisäksi pulpettikaton lappeiden suunnat vaikuttavat siihen, miltä talo näyttää, se on osa massoittelua. Yleensä tarkoitus määrää muodon, eikä kyse ole mistään "tekotaiteellisuudesta" eli:

Lappeiden suunta vaikuttaa siihen, mihin suuntaan voidaan avata parhaimmat näkymät / ikkunapinta-alat. Sisätiloissa kattokaltevuus/ korkeus voi ratkaista esim. toisen kerroksen sisätilojen sijoittumisen.

Tilankäyttö ja toimintojen sijoittuminen tontin alueella voidaan ratkaista toisistaan erillisillä rakennuksilla. Taas siinä vaiheessa lappeiden suunta vaikuttaa, tippuvatko lumet sisäpihalle vai ulos, suljetaanko näkymää ulospäin ja avataan reilusti sisäpihalle.... jne, jne.

Vaatiiko pulpettikatto enemmän pätäkkää kuin harjakatto? Jossain tapauksissa asia voi olla toisinpäin.

Toivoisin, että Suomessa sallittaisiin SELVÄSTI vapaampi rakentaminen, eikä ihmisiä kiusattaisi "perinteisellä" rakentamisella. Kukaan ei osaa edes määritellä, minkä vuosisadan tai -kymmenen perinteestä on kysymys. Väljemmät myssyt asemakaavojen laatijoille!

Miten Heinolassa epäonnistuttiin katunäkymässä ?

epätietoinen. kirjoitti:

Miten Heinolassa epäonnistuttiin katunäkymässä ?

Minua häiritsi katunäkymäässä hallitsevat autovajat.

Täytyy käydä katsomassa ja tehdä mutka seuraavan "ohiajon" aikana, onko puiden kasvaessa näkymät parantuneet!

Netistä löydettyä
Wood.. (joku puualan lehti)ja alaan perehtynyt arkkitehti:

"Kävin myös kesällä asuntomessuilla Heinolassa. Mittakaava oli erilainen, mutta ympäristö ei siltikään tuntunut oikein hyvältä. Talot oli sijoitettu hiukan liian väljästi ja kauaksi toisistaan, katualueet vaikuttivat lumiauran
ehdoilla mitoitetuilta ja rakennukset olivat joko hiukan tylsiä ja suhteiltaan veteliä tai sitten kartanomaisia dominantteja. Onneksi alue oli rakennettu vilvoittavan veden ääreen."

Vaikuttaa muuten köyhältä, kun kartanoita/Rauhaloita on vierivieressä pikku tontella, alle 2000 m2, vaikka talo olisi kuinka "komea" ja kalliilla tehty.

Kartanomalli ja EURO-talo vaatii tilaa ympärilleen. Ne ei sovi kadun laitaan!

enimmäkseen kirjoitti:

Liikuntaesteiset kai valitsevat yksikerroksisen asunnon? Yleensä asemakaavamääräysten vuoksi tai tontin koon vuoksi rakennetaan kahteen tasoon. Silloin yläkerta ei aina ole pohjapinta-alaltaan yhtä suuri kuin alakerta. Niinpä rakennuksen muodossa on korkeuseroja. Lisäksi pulpettikaton lappeiden suunnat vaikuttavat siihen, miltä talo näyttää, se on osa massoittelua. Yleensä tarkoitus määrää muodon, eikä kyse ole mistään "tekotaiteellisuudesta" eli:

Lappeiden suunta vaikuttaa siihen, mihin suuntaan voidaan avata parhaimmat näkymät / ikkunapinta-alat. Sisätiloissa kattokaltevuus/ korkeus voi ratkaista esim. toisen kerroksen sisätilojen sijoittumisen.

Tilankäyttö ja toimintojen sijoittuminen tontin alueella voidaan ratkaista toisistaan erillisillä rakennuksilla. Taas siinä vaiheessa lappeiden suunta vaikuttaa, tippuvatko lumet sisäpihalle vai ulos, suljetaanko näkymää ulospäin ja avataan reilusti sisäpihalle.... jne, jne.

Vaatiiko pulpettikatto enemmän pätäkkää kuin harjakatto? Jossain tapauksissa asia voi olla toisinpäin.

Toivoisin, että Suomessa sallittaisiin SELVÄSTI vapaampi rakentaminen, eikä ihmisiä kiusattaisi "perinteisellä" rakentamisella. Kukaan ei osaa edes määritellä, minkä vuosisadan tai -kymmenen perinteestä on kysymys. Väljemmät myssyt asemakaavojen laatijoille!

Lue lisää

Tekevälle sattuu luukatkoja ym häikkää ja vanhuuden kankeus odottaa.
Onko edellinen nyt sitä mieltä että asuntoa pitäisi vaihtaa aina terveytensä mukaan ?
Jättää taakseen muodostuneet verkostot ja lähteä vaivaisena rakentamaan niitä uusiksi toisaalla.

Terveillekään ei ole haittaa sujuvasta kulkemisesta.Eritasoratkaisut ovat olleet jotenkin luksusta,eihän rappusille ja käytäville kannata haaskata lämmitettyjä neliöitä,se on suunnittelun kyvyttömyyttä.

Kihtinen kirjoitti:

Tekevälle sattuu luukatkoja ym häikkää ja vanhuuden kankeus odottaa.
Onko edellinen nyt sitä mieltä että asuntoa pitäisi vaihtaa aina terveytensä mukaan ?
Jättää taakseen muodostuneet verkostot ja lähteä vaivaisena rakentamaan niitä uusiksi toisaalla.

Terveillekään ei ole haittaa sujuvasta kulkemisesta.Eritasoratkaisut ovat olleet jotenkin luksusta,eihän rappusille ja käytäville kannata haaskata lämmitettyjä neliöitä,se on suunnittelun kyvyttömyyttä.

Lue lisää

Vanhuskin pysyy vetreänä, jos joutuu päivittäin vähän rappua nousemaan.

Nimim. kokemus mummostani.

Kihtinen kirjoitti:

Tekevälle sattuu luukatkoja ym häikkää ja vanhuuden kankeus odottaa.
Onko edellinen nyt sitä mieltä että asuntoa pitäisi vaihtaa aina terveytensä mukaan ?
Jättää taakseen muodostuneet verkostot ja lähteä vaivaisena rakentamaan niitä uusiksi toisaalla.

Terveillekään ei ole haittaa sujuvasta kulkemisesta.Eritasoratkaisut ovat olleet jotenkin luksusta,eihän rappusille ja käytäville kannata haaskata lämmitettyjä neliöitä,se on suunnittelun kyvyttömyyttä.

Lue lisää

mieleen saunan ovikoon kasvattaminen. Ensin tehdään portaita joka suuntaan ja sitten saunaan (joka saattaa olla jopa yläkerrassa) pakon edessä yli leveä ovi. Syynä tuo liikuntarajoitteisuus :-). Että näin täällä lottovoittajien maassa

Tietäjätekijä kirjoitti:

Minua häiritsi katunäkymäässä hallitsevat autovajat.

Täytyy käydä katsomassa ja tehdä mutka seuraavan "ohiajon" aikana, onko puiden kasvaessa näkymät parantuneet!

Netistä löydettyä
Wood.. (joku puualan lehti)ja alaan perehtynyt arkkitehti:

"Kävin myös kesällä asuntomessuilla Heinolassa. Mittakaava oli erilainen, mutta ympäristö ei siltikään tuntunut oikein hyvältä. Talot oli sijoitettu hiukan liian väljästi ja kauaksi toisistaan, katualueet vaikuttivat lumiauran
ehdoilla mitoitetuilta ja rakennukset olivat joko hiukan tylsiä ja suhteiltaan veteliä tai sitten kartanomaisia dominantteja. Onneksi alue oli rakennettu vilvoittavan veden ääreen."

Vaikuttaa muuten köyhältä, kun kartanoita/Rauhaloita on vierivieressä pikku tontella, alle 2000 m2, vaikka talo olisi kuinka "komea" ja kalliilla tehty.

Kartanomalli ja EURO-talo vaatii tilaa ympärilleen. Ne ei sovi kadun laitaan!

Lue lisää

"kartanomallit" sopivat maalaismiljööseen Maalaisille.

Eivät ne sovi muualle, edes messuille.

Josko Heikkinen ynnämuut terästyisivät suunnittelemaan modernia meille kaupunkilaisille?