Lupasin tehdä nuorimmaisen kanssa jotain kivaa maanantaina, kun toinen pojista pääsee kaverinsa mökille. No, tämä ilmoitti haluavansa Tropicarioon. Siis käärmeitä ja liskoja... IIK!...YÖK!... APUA!
Lupaus on lupaus ja nyt mietinkin, miten selviän reissusta jotenkin tolkuissani. Ettei mielikuvitus ala laukkaamaan ja käärmeet puskemaan lasin läpi kuin Harry Potterissa konsanaan.
Millaistahan henkistä jumppaa tässä pitäisi etukäteen harrastaa? Osaatteko neuvoa?
*autonäyttelyistäkin on nähty painajaisia*
Lupaus on lupaus ja nyt mietinkin, miten selviän reissusta jotenkin tolkuissani. Ettei mielikuvitus ala laukkaamaan ja käärmeet puskemaan lasin läpi kuin Harry Potterissa konsanaan.
Millaistahan henkistä jumppaa tässä pitäisi etukäteen harrastaa? Osaatteko neuvoa?
*autonäyttelyistäkin on nähty painajaisia*
Vastaukset 19
Vanhimmat
ei sen kummempaa. Inhoat liskoja ja käärmeitä..se ei ole kovinkaan kummoista. Poikasi pääsee Tropicarioon, se on ainutkertaista.
jotta en vahingossakaan kompastu ja tule tönäiseeksi jotain akvaariota/terraariota alas telineeltään... Eli en edes mieti, ettemme menisi!
Poika on vaan luonteeltaan niin empaattinen, etten haluaisi hänen huomaavaan epämieluisaa oloani. Kiertää muuten paikan pikavauhtia vain sen takia! Eikä se käy laatuun... Vielä en ole keksinyt muuta kuin, että pitää katsella vain enemmän varpaita ja vähemmän ympärilleen :)
vai autonäyttelystä painajaisia :))) sen storyn haluaisin kyllä kuulla :)
Ei ne itse asiassa näytä yhtään pelottavilta noissa purkeissaan, siihen paljouteen jotenkin turtuu.. Paitsi rajansa kaikella, ja mun raja tuli vastaan kun lapset halusi silittää tarantella ja booaa. Minä en halunnut. Enkä varsinkaan sitten kun hoitaja sanoi että tarantellan jalkoja pitää tarkasti varoa koskettamasta, muuten se hermostuu ://
on sen verran pitkä "entiseen elämään" liittyvä juttu. Mutta vieläkin tulee epämääräinen olo sanomalehtien sunnuntainäyttely -ilmoituksista ;)
Mua ei kyllä sais koskemaan noihin olioihin edes pitkällä tikulla...
Mikähän on perimmäinen syy siihen, että niin monet aikuiset (niin naiset kuin miehetkin) tuntee inhoa/pelkoa matelijoita kohtaan? Pari tuttuani inhoaa sisiliskoja ja sammakoitakin - ne nyt ovat kuitenkin ihan ok. Ehkä niihin on tottunut, kun niitä on mökillä niin paljon. Siis turtumus on hyvä ase. Ei kun kuvia selaamaan :))
Viime kesänä lenkkipolulla juoksin kyyn
päältä. Molemmat pelästyttiin, mutta loppumatkan
askeltaminen mulla oli varmaan aika koomisen
näköistä..
hyvin nousi jalka. =)
ilmeisesti kummallekaan. Kyy on rauhoitettu - olisit vielä saanut syytteen, jos se olisi jäänyt raatona makaamaan =O
On muuten tosi tehokasta lenkkeillä silleen, että jalka nousee kunnolla. Tuntuu vatsalihaksissa ja pakaroissakin!
Marjassa noita kyitä näki pentuna useinkin. Välillä olen miettinyt, että ihme ettei koskaan purrut mua. Serkkuani kylläkin. Mulle se olisi voinut olla ongelma; kun olen ampparille allerginen niin kuulemma kyyn puremakin voisi olla aika paha :(
kävin iltapäivä aikaan siellä ja vaikutti,että niillä kaikilla olisi ollut joku "Siesta" menossa,eli siellä ne löhös "telaketjut kohti taivasta" niitten lasikoppien perällä ja katossa.Jos se auttaisi jotain pelkoosi ,kun ne ovat paikoillaan ja näyttävät enemmän erivärisiltä tuoremakkaroilta ,kun käärmeiltä.Ja laseissa oli kyllä tekstit niistä,jotka voivat hyökkäillä joskus.
Ja onhan tuossakin käynnissä se positiivinen puoli.Nyt kun joudut kohtaamaan sen matelijakammon silmästä silmään,voi olla että se myös jää sinne
ilmeisen hyvin. Silloinhan ne on paikallaan ja vaan sulattelee ruokaansa. Helpotus tietenkin minulle, mutta pettymys pojalle, jos ne ei jaksa yhtään venytellä...
Kattelin illalla (siis yöllä) kuvia Tropicarian sivuilta. Mä taidan jämähtää niiden sililiskon näkösten otusten luo - ne on oikeestaan aika hauskoja. Ne on vaan noi käärmeet, kun saa niitä väristyksiä aikaan....
Tärkeintähän on et poikasi saa unohtumattoman päivän, joten käytä kaikki varastossa oleva suomalainen sisusi ja tiukan paikan tullen katsele muualle.
lapsen Lintsille kavereitten kanssa yksin!
Kertakaikkiaan kamala paikka! Mutta sisukkaasti kestin ne kesät ja laskin,enää neljä,kolme,kaksi,jippii,ensi kesänä saa mennä yksin.
Nyt ei enää tarvi käydä,että mä olen onnellinen.
Ja lapsi muistaa,kyllä siellä oli kivaa,eikös ollukkin. Minä korvat heiluen,oli oli!
lapsesi tai muut ihmiset huomaa inhoasi. väärässä olet..
eli kyllä meillä ainakin on tosi vaikea hämätä ja näyttää muuta kuin tunne- tai mieliala on. Siksi tässä jo ennakkoon itseäni sinne liskotaloon preppaankin....
Lintsillä on ihan kivaa... pojat vain kyllästyivät, kun jonottaa piti kauan ja itse laitteessa oltiinkin vain vähän aikaa :)
Eivät halunneet sinne tänä vuonna. Säästyy kuulemma mullakin rahaa...
*mulla on niin ihanat mukulat, että menen sinne liskotaloon pönkittämään toisen iloa en sitä latistamaan. pitää löytää sieltä vaan juttu, mikä saa minut aidosti muistamaan retken hyvällä sitten jälkeenpäin*
olla puuttumatta Suomalaisten pelkoihin. Meidän koko elämä rakentuu peloille. Mielipiteeni tulee siitä, kun vertaan Suomea muihin pohjoismaihin. Meillähän pelätään:Karhuja,susia,hirvikärpäsiä,punkkeja,hyttysiä jopa muurahaisia. Miksi me emme vois elää ilman turhia pelkoja? Onko se vaan niin, että pelot tekee meistä Suomalaisen? Ihmettelen.
ihmiset ei uskalla ottaa vastuuta, ei protestoida, ei puolustaa itseään, ei vaatia oikeuksiaan....ja pelätään, että taivas putoo niskaan ;)))
itsesuojeluvaistoa, toisinaan taas ennakkoluuloa vierasta ja tuntematonta kohtaan. Joskus myös kunnioittavaa tunnetta suurta ja voimakasta vastaan (karhu, susi).
Oikeassa olet, hassujakin asioita pelätään. Inho onkin jo toisenlainen tunne, jonkinlaista pelon sekaista vastenmielisyyttä...
*miksi emme pelkää toisia ihmisiä? paljon usemapi on kuollut kotona puolison käden kautta kuin metsässä suden/karhun raatelemana*
liian monelta yhteisiä asioitamme hoitavalta poliitikolta. Nöyristellään muiden maiden virkamiehiä... Päällimmäisinä ajatuksissa "mitähän ne meistä ajattelee" sen sijaan, että keskityttäisiin hoitamaan asioita ja seistäisiin tukevasti niiden takana. Puolensa pitäen. Juuri kuten sanoit!
*yksi kaupunginvaltuutettu sanoi kerran, etteivät kaikkein fiksuimmat edes lähde mukaan politiikkaan; asiat hoidetaan liian usein lehmänkauppoina. äänestyskäyttäytyminen on kauppatavaraa*
ne varaanit ja muut liskot siellä ainakin jää mieleen ,niin lapsille kuin aikuisille.Ne kun on sen verran ihmisystävälisiä,että tulevat välillä "virnistelemään" ja poseeraamaan ja ihmettelemään ja katsomaan,että mimmonen eläjä siellä toisella puolella lasia on.Ja olihan siellä pari "lastentarhaakin".Niistä käämeenpoikasista oli muuten juttua lehdissäkin.
Tuli mieleen,että mistähän nuo pelot on saaneet alkunsa?Onhan ihmisillä jäänteitä noista vanhoista vaistoista paljonkin.Käsillä pään suojelemiset ja itkut (kun ei ollut kieltä.oli jollain pakko ilmaista pelko ja paha olo),kyyryyn menot on kaikki jotain ikivanhaa alitajuista itsesuojelujuttua.
Jos oikein pitkälle miettii,niin ainakin aikanaan piti kyllä kirkko ja uskonto aika paljon huolen siitä,että käärmeet ja semmmoset oli jotain paholaisen ruumiillistumia.Ja suomalaisethan ovat aina olleet melkosen taikauskoista kansaa.
oikeassa.
joskus pyörin itsekin noissa piireissä, mutta kuittasin itseni ulos, kun tarpeeksi alkoi oksettamaan...
Lehmänkauppoina siellä kaikki tehdään.
...Zoolandiassa ihan ensimmäistä kertaa elämässä. Lapsen ehdoilla tietenkin...
Mielestäni kaikkein parasta oli juuri nämä käärmeet, allimagaattorit ja liskot! Hevosia ja vuohia on kaikki nähneet, liian tavallista.
Otat reissun suurena seikkailuna. Naama kiinni lasiin ja tuijotat suoraan pedon silmiin. Saat ihailevia katseita pojaltasi: "Kyllä meidän äiti uskaltaa..."