Elikkä mitä mieltä olette, voiko sakemanni asua kerrostalosa..?
Ittelläni kerrostalo asunto jossa 4 huonetta ja tietenkin keittiö ja sauna.(mökki meillä on maalla missä melkein kaikki lomat vietetään.)
Ja vaikka koira kerrostalossa asuisikin saisi se paljon liikuntaa pelloilla vapaana juoksessa, poiluilla, koirapuistoissa ja vaikka missä..;)
Kovasti toivoisin jo löytäväni sakun joka sopisi perheeseemme.. :)
Ittelläni kerrostalo asunto jossa 4 huonetta ja tietenkin keittiö ja sauna.(mökki meillä on maalla missä melkein kaikki lomat vietetään.)
Ja vaikka koira kerrostalossa asuisikin saisi se paljon liikuntaa pelloilla vapaana juoksessa, poiluilla, koirapuistoissa ja vaikka missä..;)
Kovasti toivoisin jo löytäväni sakun joka sopisi perheeseemme.. :)
Vastaukset 11
Vanhimmat
lenkkejä tehdään useinkin enemmän kerrostalo koirien kanssa, kun maalla asuvien. Koira haluaa vaan olla ihmisensä lähellä, vaikka yksiössä, kunhan vaan saa liikuntaa ja virikkeitä. Onnea!
onnistuu. Meillä kerrostalokolmio ja ihan hyvin onnistunut. Koira on työpäivät kotona, muutoin kulkee mukana. Lenkkiä heitetään metsällä että saa juosta. Onneksi koira ei reagoi rapun ääniin ja naapureiltakin tullut positiivista palautetta.
Eli meillä saku otettiin kerrostalokaksioon. Eihän sillä mitään merkitystä ole, että minkälaisessa asumuksessa koira on (yksiö tietysti on vähän pieni..) kun ulos pääsee. Enkä usko että nämä omakotitalossa asuvat sakut sen enempää pihalle pääsee-kuin kerrostalossa asuvat, samat pissalenkit pidemmät lenkit tarvii joka tapauksessa. Ja koirahan nyt ei piittaa, missä asuu.
Paitsi tietysti suosittelen kyllä pennun ottamista, koska vanhemmalle koiralle uudet äänet jne. saattaa aiheuttaa haukkuherkkyyttä ja sitten tulee valituksia.. tai tietysti, jos aikuinen koira on alunperin asunut kerrostalossa..mutta uusi asuinpaikkakin voi aiheuttaa haukkumista.. Pointti siis, että kannattaa ottaa pentu, se tottuu alunperinkin rappukäytävän ääniin eikä piittaa niistä, näin meillä meni. Tosin meillä kävi myös niin, että rivitaloasuntoon muuton jälkeen haukkuu joka raksahdukselle mitä ulkoa kuuluu, ei auta kiellot yms.. uusi paikka, uudet kujeet.. Vuosi jo täällä asuttu..
Tsemppiä koiran hankintaan! Kannattaa tarkkaan katsella että löytyy sopiva koira!
Ei koira laske neliöitä ja sitä voi pitää taatusti vaikka siinä kt-yksiössä, jos omat hernmot kestää. Itse olen asunut koirien (2 kpl) kanssa sekä kerrostalokolmiossa että nyt maalla. Tuosta on pakko olla ERI MIELTÄ, että koira saisi olla saman verran ulkona kerrostalossa kuin maalla. Kyllähän ne koirat maaseudulla rauhallisessa ympäristössä saa tietenkin olla enemmän ulkona. Meilläkin rakennettiin ensimmäiseksi häkki, jossa ovat työpäivien ajan. Muuten saavat olla irti pihalla ja illat/yöt useimmiten sisällä.Tottakai se samat lenkitykset ja harrastukset tarvii, mutta maalla asuvan koiran omistaja pääsee (minun mielestäni) vähemmällä. Toki koiralla on enemmän virikkeitä esim. sen työpäivän ajan ulkotarhassa kuin sisällä.
mikään ongelma.Itselläni jo toka saku menossa
ja ei hauku tms. häiriökäyttäytymistä eli kunhan
opettaa tavoille on varmasti yhteiskuntakelpoisia
tälläkin saralla.
Hei!!
Itselläni 4kk sakemanni pentu.
Kyllä aivan mainiosti sopii kerrostaloon, jos vain jaksaa lenkittää juoksuttaa.
Meillä alakerta kolmio ja hyvin mahdutaan ja ei ole tullut mitn sanomista keltään!!
niitä sakujanne? Kun asutte kerrostalossa. Tässä haaveilen koirasta, sakusta tai mittelistä. Enemmän ehkä sakusta, tuntuu "omammalta" rodulta. Ja ihan kotikoiraksi.
Mutta entäs sitten kun muutamme parin vuoden kuluttua pihalliseen kämppään..naksahtaako koiralla päässä kun on se piha mitä vartioida?
Ja uskallanko ottaa aikuista koiraa? Pelkään, että se on arvaamaton tai käy joku päivä kimppuun. Toisaalta en välttämättä jaksaisi sitä pennun kanssa hötkyilyä :)
Onko kellään muulla ollut samanlaisia "pelkoja"? Olisi myynnissä 2vuotias saku, en ole vielä ottanut yhteyttä omistajaan.
Muu aktivointi (tottistelu, muut harrastamiset) on paljon tärkeämpää kuin se pelkkä liikuttaminen. Jos muuta aktiviteettia on tarjolla joka päivä, riittää hyvin kunnon ylläpitämiseksi se 1-2 tuntia ulkoilua (vapaana mieluiten tietysti). Sitten jos se on vaan lenkkikaveri,niin liikuntaa pitääkin olla jo se 3-4 tuntia, ja enemmänkin. Ei liikuttamalla koirasta saa kierroksia alas. Samat lenkitykset joutuu hoitamaan kuitenkin ok-talossakin, ei se koira pysy kunnossa ilman liikuntaa.
Me ollaan asuttu kahden sakuni kanssa aiemmin kerrostalokaksiossa (toinen koira kaksi ja toinen melkein neljä vuotta) ja nyt jokunen vuosi maalla. Ei näillä ainakaan ole mikään naksahtanut ja varmasti sopeutuisivat takaisin siihen kt-elämäänkin vielä. Nykysakemannista perusversio on hyvinkin ystävällinen, luoksepäästävä ja avoin. Osta seka- tai näyttelylinjainen, älä mitään älyttömän kovaa käyttölinjaa.
Saksanpaimenkoira ei ole vähimmässäkään määrin naksahteleva, hullu, vaarallinen, päällekäyvä tai aggressiivinen rotu. Tervetuloa katsomaan meidän koiria. Haukkuvat taatusti ohikulkijat, mutta jos lasken häkistä ulos, saa meidän pihalle tulla kuka tahansa. Koskaan ei ole ollut eikä tule olemaan sitä pelkoa, että purisivat.
Kaksivuotias on sen ikäinen, että se on ehtinyt oppia jo kaikki mahdolliset huonot tavat. Ota koira koeajalle ja katso, kuinka lähtee luistamaan.
aattelin. Missäköhän ajassa sopivuuden huomaa?
Toisaalta pentu oppisi heti meidän tavoille, ja siitä tulisi sellainen "varma" koira.. Mutta sanonkos siiten hyvästit meidän sohvalle ja kengille ja kaikelle vähänkin järsittävälle? Edellisestä pennusta on yli kymmenen vuotta aikaa, en muista enää mitään..
Minulla on ollut useampiakin aikuisena tulleita koiria. Ensimmäinen n. kuukausi on melkein aina jonkunasteista kuherruskuukautta ja koira käyttäytyy kuin unelma. Siitä seuraava kuukausi on sitä aikaa, kun se hakee paikkaansa laumassa ja tarvii niitä rajoja. Riippuu tietenkin koirasta. Oliko tämä sinulle tulossa oleva koira uros vai narttu? Onko sillä valmiiksi tiedossa jotain käytösongelmià? Miksi siitä luovutaan?
Aikuisen koiran kanssa menenettää aina sen parhaan pentuajan leimautumiskauden, mutta pääsee monessa helpommalla (edellyttäen, että koiraa ei ole ihan pilattu, senkin ehtii parissa vuodessa hyvin tekemään). Esimerkkinä mainittakoon, että minulla on nyt kolmivuotias uros, joka on ollut meillä 8 kuukautta. Se ei enää tunnistanut entistä omistajaansa. Että kyllä ne vaan sopeutuu.
Pennuissakin on eroja. Meillä ei ole yksikään pentu tehnyt mitään isoa tuhoa, tosin olen itse nostellut kaikki kengät yms. pois lattialta. Jonkun maton on joku repinyt. Kun pennulle jättää luvallista puuhaa, sillä ei ole hinkua syödä sitä sinun sohvaa. Isompi homma on ainakin minusta sisäsiisteyskasvatus.
Kyllä sinä huomaat koiran sopivuuden sinulle parissa viikossa. Jos koira tuntuu käteen omalta, niin sen kanssa jaksaa tehdä töitäkin, jos jotain probleemaa on. Ja toisaalta, jos se ei tunnu omalta, niin se harvoin siksi muuttuu, vaikka olisi kuinka enkelimäinen tahansa. Oleellista on se, että ihminen itse tykkää omasta koiransa. Usko tai älä, tämäkään ei ole mikään päivänselvyys...
Kyllä saksaria voi kerrostalossa pitää, ei siinä varmaan mitään. Samalla tavallahan se liikuntaa ja aktiviteetteja tarvii asui se missä vaan. Meillä ihan kivasti on sakut kerrostaloon tottuneet, tietenkin voi olla että niitten ns. vartiointi vaistot herättää sen haukahtamaan herkästi mutta sekin on ihan yksilöllistä... Meillä toinen haukkuu postinkantajan toinen ei viitti ees silmiä avata...