Olin kesäkuussa rintasyöpä leikkauksessa.Koko poisto.
Työtoveri,ikäiseni nainen kävi sairaalassa katsomassa.
Siinä mainitsin hänelle,että oletko muistanut tutkia rintasi.
Tästä työtoveri ottikin nokkiinsa,sanoi,alatkos minua pelotella rintasyövällä.
Hän suutahti ihan vakavissaan.
Onko vastaavaa sattunut toisille? Onko näin arka asia rintasyöpä terveille.
Työtoveri,ikäiseni nainen kävi sairaalassa katsomassa.
Siinä mainitsin hänelle,että oletko muistanut tutkia rintasi.
Tästä työtoveri ottikin nokkiinsa,sanoi,alatkos minua pelotella rintasyövällä.
Hän suutahti ihan vakavissaan.
Onko vastaavaa sattunut toisille? Onko näin arka asia rintasyöpä terveille.
Vastaukset 17
Vanhimmat
heidän omista peloista. Ja eihän syöpä heitä koske vaan meitä reppanoita, jotka olemme sen jotenkin ansainneet tai itse aiheuttaneet....näiden täydellisten mielestä.
En välttämättä aikoinaan tutkinut rintojani säännöllisesti. Syövän sairastettuani olen kyllä lapsilleni ja tuttavilleni yrittänyt viestiä sitä omakohtaisen tutkimisen tärkeyttä. Itse havaitsin kyhmyn aikanaan suihkussa käydessäni. Kenenkään ei pitäisi loukkaantua tai ottaa muutenkaan nokkiinsa siitä, että asiasta muistutetaan. Tehdäänhän niitä mammografiatutkimuksiakin, mutta aika harvoin kuitenkin. Tutkimusten väliläkin voi ilmaantua rintoihin jotakin hälyyttävää. Mitä sitten mielestäni niistä rinnoista pitäisi tutkia. Rehellisesti sanottuna en tiedä, mutta olen kehottanut kaikkia tutkimaan ja tunnustelemaan rintansa niin, että ne olisivat tutut olivat ne sitten millaiset tahansa. Tutkiminen tulisi tehdä säännöllisesti niin, että sitten jos havaitsee jotakin tavallisuudesta poikkeavaa, osaisi välittömästi hakeutua lääkäriin ja lisätutkimuksiin. Jossakin esitettiin jopa uusi tosi hyvä idea tähän rintojen tutkimiseen. Siinä ehdotettiin, että jokainen nainen kannustaisi miestänsä tai miesystäväänsä tekemään tämän rintojen tunnustelun puolestaan säännöllisesti. Mukava kokemus kummallekin, mene ja tiedä!
että pelko,ettei hänelle tulisi syöpää saa suhtautumaan noin ? Eipä sitä kukaan kohdalleen osaa odottaa.
olen tutuille naisille sanonut joskus,että tutkikaa rintojanne.En muista,onko kukaan hermostunut siitä.Yleensävaan ehkä vähän kauhistelleet,että ei vaan heille tulisi syöpää.
Joillekin terveille esim.rinnan menetys tuntuu olevan paljon kauhistuttavampi asia,kuin esim.minulle itselleni.
verrattuna elämänsä menetykseen on vähäpätöinen juttu. Mutta joutuessaan tosiasioiden eteen ihminen takertuua aina siihen mitä on vielä jäljellä. Ja meilläkin on vielä elämä vaikkei rintoja olisikaan. Niitäkin tehdään uusia, mutta elämä on vain kortilla.
siinä laittaa tärkeys järjestykseen kumman haluaa pitää.
ilman rintaa tai rintoja,kun menee niiden kanssa hautaan.
Ja totta on,että jos haluaa,tehdään rinnat menetettyjen tilalle.
ajattelin että rinnan menetys on hirveä asia.Mutta kun kohdalle tuli,siihen sopeutuu.
Ei oikeastaan tunnukaan miltään.Vertaisin hammasproteesiin.Siis rinta proteesia.Miehellä öisin hampaat pois,minulla rinta.
20 vuotta tervettä elämää sen ansiosta että itse aktiivisesti tutkin rintani ja poistettiin ajoissa vasen rinta.Kävin säännöllisesti gynegologilla ja hän kannusti ja neuvoi miten tehdään.Hän varoitteli syövän mahdollisuudesta koska olin ja olen ylipainoinen (ja paljon)sekä sain lapset vasta vanhempana eli ekan 37 vuotiaana.43 vuotiaana,2 vuotta toisen synnytyksen jälkeen löysin kyhmyn niin ajoissa että en tarvinnut mitään muuta hoitoa kuin rinnan poisto.tsemppiä kaikille kohtalotovereille
Ensinnäkin, kyhmyn täytyy olla riittävän kookas, että sen tuntee tunnustelussa. Mammografia yhdistettynä ultraääneen on HUOMATTAVASTI TARKEMPI. Taas näitä maallikoiden ohjeita!
Onko rintojen itse tehdystä tarkkailusta hyötyä?
Omaa kehoa, sen toimintaa ja hyvinvointia kannattaa aina "kuunnella" eli seurata. Säännöllisestikään itse tehty rintojen tutkiminen ei korvaa seulontaa mammografialla, eikä terveydenhuollon ammattilaisen säännöllisesti tekemää tutkimusta.
Mikään seurantamenetelmä ei toisaalta ole täydellinen ja takuuvarmasti löydä hoitoa vaativia muutoksia rinnasta, joten ne täydentävät toisiaan.
Lähde: cancer.fi/
tutki löytämääni pattia ja piti esitelmän kuinka kalliksi yhteiskunnalle tulee turhat tutkimukset.Lähetteen mammografiaan sain tinkaamisen jälkeen jolloin todettiin syöpä.Siis se niistä ammatti-ihmisistä..
Osoita kritiikki myös Cancer.fi:n, huomasitko että Lähde oli cancer.fi/.
Minä olen kokenut vastaavaa. Ihmiset nähtävästi pelkäävät että syöpä "tarttuu" tms. Esim. siskoni puhuu kanssani kaikesta muusta, mutta ei rintasyövästä, sillä hän pelkää että hänkin voi siihen sairastua kun minä ja serkkuni sairastuttiin ihan peräjälkeen ja serkulle kävi huonommin hän on nyt maan povessa.
hullunlailla kuntoilemaan ja laihduttamaan ettei vaan heille rintasyöpä tulisi?
Minä jolla syöpä tuli olen aina huolehtinut itsestäni normaalilla tavalla, mutta huvittaa tämä jopa anorektinen juokseminen terveyden perässä... jopa omilta siskoiltanikin. Ikäänkuin he sillä voittaisivat syövän.
mielestäni rintasyöpää liikaakin.Eräskin sanoi "mitä huolta siitä,sehän on VAAN rintasyöpä!
Toisaalta hän pelkää,että saisi sen!
Harvat terveet myöskään tajuaa,miksi olin niin kauan sairauslomalla.
Eivät ymmärrä,että hoidot voi olla raskaat.
se oli varmaan tosi harmillinen tilanne vai mitä