Paras mahdollinen loppu

Grande finale a'la minä:

Harry uhraa koko elämänsä Voldemortin tuhoamiseksi ja katkaisee välit ystäviinsä suojellakseen heitä. Voldemort tietää, että aikuinen Harry on liian vahva velho voitettavaksi, joten hän hyökkää Harryn lähimmäisten kimppuun, toivoen että rakkaiden menettäminen heikentäisi tätä. Voldemort on saanut tietoja Harryn ystävistä nuorimmalta kuolonsyöjältä, Malfoylta. Voldemort aikoo aloittaa määrätietoisen tapporeissusta Harryn ihastuksesta Chosta. Voldemort tappaa Chon. Seuraavaksi Voldemort tappaa Nevillen.
Kaukana poissa oleva Harry kuulee ystäviensä murhista ja kiiruhtaa takaisin Tylypahkaan raivoissaan. Harry pääsee perille juuri todistaakseen kun Voldemort tappaa....Ronin, kaikkein läheisimmän ihmisen. Harry on musertunut ystävänsä menettämisestä, eikä jaksa taistella takasin Voldemortia vastaan. Voldemort taas nauttii tilanteesta ja kiduttaa Hermionea Harryn silmien edessä. Juuri kun Voldemort nostaa sauvansa Hermionea kohti lausuen Avada Kevadra, Harry nousee ylös suojelemaan ystäväänsä ja tappaa Voldemorin. Kun Voldemort kituu kuolemankielissä Voldemort kuiskaa Harrylle hämmentyneenä ja shokissa: "But Harry... you don't understand... I'am your father... You have to know this: Hermione and Cho are your long lost sisters..." Sitten Harry huutaa sydäntäsärkevästi: "NOOO!!!" ja Voldemort päästää viimeisen henkäyksensä.

Toiki olis ihan hyvä loppu, vai mitä mieltä ootte?

iha hyvä loppu ois paitsi et vähä vähemmän noit tyyppei sais kuolla...=)

tahansa toisen Harry Voldemortin tai Voldemort Harryn tappaja joutuu azkabaniin.

Harry käy tuhoamassa ne kaikki Voldemortin kätkemät sielunkappaleet ja sit viimesenä kun Voldemort on tosi heikkona niin se tunkeutuu viimesillä voimilla Harryn ruumiiseen ja uskottelee Harryn kautta kaikille, että Voldemort on kuollut. Harry ja Ginny saa lapsen, jolla on seitsemäsosa Voldemortin sielusta. Sitten Rowling voi rauhassa kirjotella vielä muutaman kirjan:D

Läheisten ihmisten menetys on saanut jokaisen oppilaan suunniltaan. Harry kärsii eniten siitä. Vanhemmat, Sirius Musta, Dumbledor....

Jossain vaiheessa Harry ja Ron lähtevät johonkin Englannin syrjäiseen paikkaan. Potter sai vihiä tuntemattomasta lähteest', että on olemassa taika esine, minkä kautta voisi päästä kuolleiden luokse, kuin he elisivät. Hermione jää.

Heidän mukaansa tulee muutama opettaja mukaan ja pari muuta oppilasta.

Kun he ovat poissa Tylypahkasta. Lordi Voldemort ja hänen armeijansa valtaavat koko paikan ja tappavat jotkut opettajat. Mukaan lukien professori Vouhkomielen.

Kätyrit löytävät Hermionen ja Chon ja vievät Voldemortin eteen.

Yksi oppilaista lähettää pöllön liikkeelle viestin muille. Pöllö pääsee pois, mutta oppilas kuolee hirvittävällä tavalla.


Kaukana Tylypahkasta etenkin Harry kokee suuren pettymyksen, koska koko paikkaa ei ole koskaan ollut olemassakaan. Tässä vaiheessa Harryn sisällä oleva peto alkaa nousta pikku hiljaa hänen mieleensä.

Sama pöllö viimein saapui sinne ja jokainen on järkyttynyt, koska Tylypahka on vallattu ja jokainen oppilas on hengen vaarassa. Hermino ja Cho ovat ensimmäisiä, jotka kuolevat itse Voldemortin käsittelyssä.

Harry haluaisi heti lähteä, mutta ei saa lupaa, mutta mikään ei estä häntä tällä kertaa. Jopa Ron päätti olla kuuntelematta, joten he lähtivät salaa muilta takaisin muilta. He sitten huomasivat, mutta ehkä liian myöhään.

Harry ja Ron lentelivät luudilla Voldemortin armeijan estäessä heitä ja jossain vaiheessa heidän pitää hajaantua.


Myöhemmin Harry löytää Chon, mutta hän on kiinni jossain seinämässä. Siinä samassa hän näkee Hermionen tulevan, mutta tämä ei sanonmut mitään ja kuin liiti paikalle.

Samassa Voldemort saapui taikasauva kädessään. Hän antaa vaihtoehtoja Harrylle, mutta tämä ei kuitenkaan kuuntele ja pimeyden ruhtinas tiputtaa tytön maahan ja alkaa kiduttamaan Harryn silmien edessä.

Ron kuitenkin pystyy hieman hämmentämään ja onnistuu saamaan Hermionen pois sieltä. Tosin itse saa kärsiä siitä.

Harry vapauttaa Chon, mutta Voldemort oli siihen varautunut ja pian Voldemort käyttää voimiaan ja Cho paiskautuu suoraan seinään ja kaatuu tajuttomana, vuotaen verta.

Sen jälkeen alkaa historiallinen taistelu velhojen ja noitien maailmassa. Harry vastaan Voldemort.

Hermione ja Ron haluasivat auttaa, mutta Potter haluaa itse hoitaa taistelun "puhdas" ja vain kosto mielessään.

Juuri kun pimeä ruhtinas oli voitolla, niin Potter kääntää tilanteen edukseen ja Voldemort kaatuu maahan huutaen tuskaansa.

- Harry. Pystyn tuomaan äitisi takaisin ja myös isäsi, Voldemort sanoi.

- Miten?, Harry katsoi häneen päin vihaisesti.

- Koska olen kuin isäsi, koska rakastin äitiäsi. Sääli vain, että James tuli meidän väliimme, Voldemort sanoi pehmeästi.

- Älä valehtele!, Harry huutaa.


Siinä samassa Harryn ote herpaantuu ja Voldemort paiskaisee nyt hänet seinämään voimalla.

- Typerä poika. Olet heikko ja tulet aina olemaan. Olet kyllä vihainen, mutta et sitäkään osaa käyttää. Säälittävä olento!

Hän vielä jatkoi:
- Mitä profetia sanoi? Se on täysin valetta. Sinusta ei ole mihinkään ja en edes viitsi tappaa sinua, koska se ei tuota minulle mitään! Mutta....toisaalta ei ole vaihtoehtoakaan.

- Hyvästi oi suuri Harry Potter!

Cho yritti vielä kerran auttaa ja vei Voldermortin huomion häneen ja yritti taistella vastaan.

Lordi Voldemort nosti hänet ilmaan kiduttaen tätä niin, että tyttö ei enää kauaa kestäisi.

- Tainnutus, Harry lausui ja Voldemort kaatui maahan.

Hän nousi nopeasti pystyyn ja kamppailu alkoi uudestaan.

Harry kuin antoi Voldemortin mennä häneen mieleensä ja näki kaiken, mitä hän oli kokenut ja tuntenut. Hän nautti siitä ja unohti taistelun.

Ja sitten Harry tunkeutui hänen mieleensä ja näki tämän ankean lapsuuden ja vain siihen päivään asti.

- RIITTÄÄ, Voldemort huusi ja laukoi taika-sanoja, mikä sai myös hämmennyksen koholle.

"Minä tunnen pedon uudestaan. Se on tulossa pinnalle", Harry lausui sitä monta kertaa uudestaan ja uudestaan.

Nyt Voldemort oli niskan päälle.

- Harry Potter, mikä sinua vaivaa? Näit minun lapsuuteni ja kaiken ja silti et hellitä? Jokin on muuttunut sinussa.

Hän jatkoi:
- No se ei estä minua tappamasta myös kaksi parasta ystävääsi, kuten tein hänellekin.

-EEII, Harry huusi.

Hän käski luudan tulla ja alkoi lennellä sillä, mutta Lordi pysäytti, mutta Potter oli askeleen edellä.

- Kidutus, KIDUTUS, Harry lausui monta kertaa, vaikka Voldemort oli jo maassa kituen.

- Tee se. Kuolemme molemmat. Niin profetiassa sanotaan. Hyvä ja paha tuhoutuvat, kun molemmat kuolee, Voldemort sanoi.

- En välitä enää, Harry ei näyttänyt elettäkää.

- Hmm...sinä olet muuttunut. Sisälläsi ollut peto ottanut vallan sinusta, herra Potter?, Voldemort yrittä sanoa jotain.

- Olen vain iloinen, kun kuolet. Minulla ei ole enää täällä mitään nähtävää tai syytä elää.

- Ei elä tee sitä, lopeta heti!, Voldemort aneli.


Hermione ja Ron tulivat lähelle.

- Älkää. Menkää jo pois!, Harry käski.

He kaksi yrittivät puhua järkeä, mutta sitten heidän oli pakko hyvin murheisesti sanoa hyvästit hänelle.

Silmän räpäyksessä Voldemortin elinvoimat hupenivat ja yhtä-äkkiä hän alkoi kadota kuin tuhka tuuleen. Harry huusi kivusta, mutta jatkoi vain.

Viimeisellä hengen vedolla ja liikkeillä Voldemortin inhimmillinen puoli astui esiin.

- Toivottavasti hän ymmärtää tekoni, viittaen johon yli voimmalliseen olentoon ja yrittää antaa anteeksi kaikelta.

- Hyvästi, hän vielä sanoi.

Sitten hän muuttui kokonaan tuhkaksi ja Harry meni kauemmaksi ja tuhkat syttyivät tuleen.


Elossa olevat opettajat tulivat sinne ja näkivät Harryn olevan elossa, mutta jokin oli muuttunut hänessä.

Jokainen katsoi vain etevään oppilaaseen josta kuin tulikin se legenda, josta kaikki olivat puhunneet noin viimeiset kaksikymmentä vuotta.


Yhtä-äkkiä Harry alkoi lausua käärme-kielellä sanoja, joita kukaan ei ymmärrä.

- Pysykää poissa luoltani, Potter huusi ja aikoi käyttää voimiaan.

- En ole enää se, mitä kaikki luulevat. Lähtekää kaikki pois, ennen kuin käännyn teitä vastaan!

Hän juoksi ulos. Muut halusivat estää häntä, mutta piti samaa tahtia.

He kuulivat jonkun sanoneen, ettei ole mitään hätää.

Harryn sielu irtaantui ruumistaan ja voitti pimeyden. Kun viimeiset sanat oli vaihdettu ja nyt pitkästä aikaa hän näki vanhempansa ja nyt hän pääsi takaisin heidän luokseen.

Hän leijui ylös päin ja hänen vanhempansa olivat vastassa- Dumbledore ja Sirius Black seurasivat sivusta kuten muut Voldemortin uhrit.


20-vuotta myöhemmin.

Hermione ja Ron olivat menneet namisiin ja molemmat ovat töissä Tylypahkassa ja heidän lapsensa käyvät sitä.


Ennen kaikkea he pystyvät todistamaan tarinan nuoresta velhosta, legendasta, joka voitti pimeyden ruhtinaan ja voitti enemmänkin. Jos hän olisi edelleen elossa, niin hän kuitenkin olisi alamaissa ja suruissaan.

Nyt hänen ei tarvitse enää kärsiä ja lopulta hän löysi vihdoin aidon onnellisuuden....

Mut se ei mee noin.