Muistojen puutarhassa ruusut
kauneimmatkin surevat ja
kuihtuvat eivätkä koskaan
palaa takaisin kertomaan tarinaa
vuosisadan rakkaudesta.
Leijuvat pois ja jäävät omille teilleen.
Ne eivät katoa pikkuhiljaa,
vaan nopeasti poksahtaen jälkiä
jättämättä kuin paikalla ei
olisi koskaan kasvanutkaan mitään.
Kaikki näyttää siltä kuin siellä
olisi kytenyt ikuinen tulipalo.
Kaunis, sammumaton, koskematon.
Se polttaa kaiken näkemänsä maan
tasalle eikä anna sen paeta vaan
kierittää ruohomattoon vihreänruskeaan
ja jättää sitten
yksin kuolemaan.
kauneimmatkin surevat ja
kuihtuvat eivätkä koskaan
palaa takaisin kertomaan tarinaa
vuosisadan rakkaudesta.
Leijuvat pois ja jäävät omille teilleen.
Ne eivät katoa pikkuhiljaa,
vaan nopeasti poksahtaen jälkiä
jättämättä kuin paikalla ei
olisi koskaan kasvanutkaan mitään.
Kaikki näyttää siltä kuin siellä
olisi kytenyt ikuinen tulipalo.
Kaunis, sammumaton, koskematon.
Se polttaa kaiken näkemänsä maan
tasalle eikä anna sen paeta vaan
kierittää ruohomattoon vihreänruskeaan
ja jättää sitten
yksin kuolemaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pidän runostasi !
Tosi sykähdyttävän syvällinen miete.
KIITOS :)