%%%%%
MISSÄ te olette?
Minusta tuntuu ettei muista miehistä löydy kunnollista, kuin leskimiehestä. Kaikki eronneet ovat vaimojensa hylkäämiä. Kuka sellaista haluaa, joka ei ole kelvannut toisellekkaan naiselle?!
Olenko oikeassa? kuuskymppinen nainen
MISSÄ te olette?
Minusta tuntuu ettei muista miehistä löydy kunnollista, kuin leskimiehestä. Kaikki eronneet ovat vaimojensa hylkäämiä. Kuka sellaista haluaa, joka ei ole kelvannut toisellekkaan naiselle?!
Olenko oikeassa? kuuskymppinen nainen
Vastaukset 25
Vanhimmat
leskimiehiä ollakaan, koska miehethän ne ensin kuolevat.
...ja aika pian se korjattiin sieltä kuleksimasta. Ja uskon, että heillä menee paremmin kuin meillä. Emme vaan olleet sopivat toisillemme.
Leskimiesten perään en kyllä haikaile. Usein se vaimovainaa on sellainen ikoni, että kukaan nainen ei voi olla lähellekään yhtä ihana. Mitään kodissa ei saa muuttaa, kun ne ovat sen vaimovainaan laittamia. Sitäpaitsi avioliitto on voinut olla eron partaalla mutta kuolema on ratkaissut asiat. Mieheltä on jäänyt kokematta se kasvun paikka, että vaimo todellakaan ei katsele enää tiettyjä asioita vaan laittaa mäelle.
Eipä silti, isäni jäi leskeksi 63 vuotiaana. Jostakin niitä naisia ilmaantui ihan hakematta. Isä ehti seurustella parinkin naisen kanssa ennekuin löysi elämänsä naisen. He olivat kihloissa viimeiset 10 vuotta. Heitä oli niin mukava katsella, sitä sopusointua ja rauhaa mitä he hehkuivat yhdessä ollessaan. Morsiamen tytärkin sanoi, että isämme oli ainoa mies, joka kohteli hänen äitään hyvin.
)))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))
Taitaisin sittenkin mieluummin ottaa sellaisen vaimoaan muistelevan lesken, kuin sellaisen eronneen miehen joita tämä netti tuntuu olevan pullollaan. Niille kun kelpaa vain itseään PALJON PALJON nuoremmat naiset, jotka kuntoilevat noin 6 tuntia päivässä! En minä jaksa sellaisen VANHUKSEN seurassa olla.
((((((((((((((((((((((((((((((((((((((((((((((
oli se sellaista mainosta.
Mutta kokemuksesta sanon, että eronneissa on paljon luonnevikaisia, juoppoja ja sairaita.
Minulla ainoa toive on leskimies, jos nyt ajattelisin jotain.
Eronnut on usein vielä naisvihaaja. kokemustensa tai oman luonnevikansa takia.
poikamies? Minä seurustelin kolmekymppisenä ikäiseni poikamiehen kanssa. Suhteesta syntyi lapsikin, ei menty naimiseen eikä edes muutettu yhteen. Nyt tämä lapsi on yli kolmekymppinen ja isänsä on edelleen poikamies. Asuu äitinsä kanssa. Ottaisitteko tuollaisen?
No tietysti siinä kierrätykseen laitetulla oli vikansa, mutta ne viat eivät ehkä toisen mielestä ole niin pahoja vikoja kuin minun mielestäni. Enpä ole itsekään virheetön.
puidenhalaaja on mielestäni fiksu nainen, jonka maailmassa on muitakin sävyjä kuin musta ja valkoinen.
Sinun kuvauksesi eronneista miehistä sopii mielestäni yhtä hyvin ihan mihin tahansa ihmisryhmään, koska kaikista ryhmistä löytyy kaikenlaisia. Parisuhteessakin on aina vähintään kaksi ihmistä ja jokainen suhde on ainutkertainen. Toivotaan, että sinun toiveesi toteutuu ja huomaat löytäneesi juuri sen mitä toivoit. ;))
näitä toivoisi lisää. eikä vanhoja kannata enää muistella, menneet on menneitä, Elämä on.
En, en ja enkä ottaisi! Omituinen mies.
Onhan niitä olemassa, mutta ne menevät kuin tiskin alta nelikymppisille ja usein vielä neidoille, jotka lopultakin ovat löytäneet elämänsä kumppanin.
Jos vaikka auto menee loppuun, niin eihän samantasoista tilalle osteta, vaan jokin käytetty, mutta vielä hyvin käyttökelpoinen, ja parhaassa tapauksessa uusi.
koska omastakin tuttavapiiristäni löytyy muutamia ihastuttavia eronneita miehiä, jotka ovat erilaisista syistä ajautuneet eroon tai halunneet itse erota ikäväksi muuttuneesta avioliitostaan.
Naiset ovat nykyään niin aktiivisia, että luulen monien leskimiesten ajautuneen vaimonsa naisystävien hoivattaviksi. Voisikohan siitä vetää johtopäätöksiä ja yleistää? ;))
että haluaa vähän hengähtää välillä, mutta sitten aika ajaakin ohi, eikä näille nykyfrouville enää kelpaakaan. Ovat tulleet niin krantuiksi, että pitäisi olla talot ja Bemarit.
Turha toivoa mukavaa leskimiestä. Leskimiehillä ei yleisesti ottaen ole elämää. Näitä vartioi joko lapset perinnön menettämisen pelossa, tai edesmenneen vaimon sukulaiset, samasta syytä, jos lapsia ei ole. Parhaassa tapauksessa leskeen iskee kyntensä joku hänen vaimonsa ystävättäristä, edellyttää tietysti, että maata ja mammonaa on.
Yhden kaverini kaikki naissuhteet on tuhonnut hänen serkkunsa, lähempää sukua ei ole ja serkut odottavat kieli pitkänä tulevaa perintöä lapsilleen.
Olen vaivihkaa ehdottanut ystävälleni, että katkaisisi välit mokomiin, ennen kuin elämä on kulkenut kokonaan ohi. Hän kun toivoisi vielä kumppania rinnalleen.
Turha toivoa mukavaa leskimiestä. Leskimiehillä ei yleisesti ottaen ole elämää. Näitä vartioi joko lapset perinnön menettämisen pelossa, tai edesmenneen vaimon sukulaiset, samasta syytä, jos lapsia ei ole. Parhaassa tapauksessa leskeen iskee kyntensä joku hänen vaimonsa ystävättäristä, edellyttää tietysti, että maata ja mammonaa on.
Yhden kaverini kaikki naissuhteet on tuhonnut hänen serkkunsa, lähempää sukua ei ole ja serkut odottavat kieli pitkänä tulevaa perintöä lapsilleen.
Olen vaivihkaa ehdottanut ystävälleni, että katkaisisi välit mokomiin, ennen kuin elämä on kulkenut kokonaan ohi. Hän kun toivoisi vielä kumppania rinnalleen.
Odotan luokseni juuri leskimiestä,tapasin hänet yli vuosi sitten ja hyvältä tuntuu hänen kanssa olla.Entinen vaimo ei ole hänelle millään lailla pyhimys,vaikka hyvä liitto heillä olikin,mennyt on mennyttä ja tämä hetki on meidän.Ei minulla ole eronneistakaan mitään kielteistä sanottavaa,ihmisestähän asiat on kiinni,joskus vain löytää ihmisen joka kiinnostaa ja jonka seurassa on hyvä olla.Olen varmaan se hoivaaja tyyppi,mutta liikumme myös yhdessä,käymme tanssimassa,mökkeilemme,teemme kaikkea mukavaa.Kyllä hänkin passaa minua liikaakin,mutta se on ollut minulle niin harvinaista herkkua että nautin siitä huomiosta täydestä sydämmestäni.Hän ei ole kylläkään 60 vuotias vaan vähän vanhenpi jo ja harmaata carmia ohimoilla.
..ei enää lavatansseissakaan käy kuin eronneita,karanneita tai karkuteillä olevia ukkomiehiä
Sellaisia kuusikymmpisiä leskimiehiä, en usko seurustelin eroneen kuuskymppisen kanssa viisi vuotta. Akka lähti omille teilleen, mutta eipä jättänytkään ukkoaan rauhaan, vaan piinasi minua ja häntä viisi vuotta kunnes sain tarpeekseni, ovat kai taas yhdessä. tuskin leskimiehistäkään on mihinkään en usko: Leski jo yli 14 vuotta ja taidan pysyäkin.
on melkein joka talossa peräkamaripoikia jotka ovat mukautuvaisia ja kasvatuskelpoisia. Varmaankin myös vähään tyytyväisiä. Ongelma vain miten heihin saa yhteyden. Harva taitaa tiirailla nettipalstoja. Päivälehtien seuraa hakevien palstoille kannattaa laittaa ilmoitus.
eli Mullikkabladetiin.
.....poikamiehiä minulle!!
Minä haluaisin miehen jolla on ehdottomasti LAPSIA ja LAPSENLAPSIA!
Mitä minä sellaisella miehellä tekisin, jolla ei ole elämää ympärillä? Se olisi yhtä tylsää kuin tämä yksin asuminenkin.
Ja, eikös ne tällaiset "peräkammaripojat" tuppaa olemaan tosi itsekeskeisiä ja itsepäisiä? Ovat eläneet koko ikänsä vain itselleen tai vanhalle äidilleen. Äiti on passannut poikansa piloille.
Siispä...tuollainen kiva 6kymppinen leskimies, jolla on lapsia ja lapsenlapsia olisi minulle sopiva. Niitä vaan EI TUNNU OLEVAN MISSÄÄN!!!!
Leskimiehistä on kova puute. Siskonikin on alkanut vokotella vielä naimisissa olevaa ukkelia, jonka vaimo on sairaalassa.
Entäs jos vaimo onkin sitkeätä sorttia, eikä kuole vaan pääsee vielä kotiin. ;-)
Eipä sinun siskosi ole ainut laatuansa. Kälyni on harrastanut samaa jo pitkään. Hän asuu aivan palvelutalon vieressä ja käy päivittäin siellä syömässä, yhteydessä on myös hoivakoti.
Ruokailun jälkeen hän tekee tuttavuutta miesten kanssa jotka käyvät tapaamassa vaimoa hoivakodissa. Näitä herroja on kierroksessa välillä parikin kerrallaan. Käyvät hänen luonaan kahvilla ja yöpyvätkin.
Jutuista vaan ei tahdo tulla mitään, kun vaimosta aika jättää häipyy mieskin vähin äänin ja sitten on taas edessä uuden etsintä. Mutta kuluu se aika siinäkin.
Leskimies syrjin makaa, selin syö, puhuu akkavainaastaan.
Siskollani on varakas maalaisisäntä kierroksessa.
Tuppaa kyllä naurattamaan, kuinka hän on asian vanhalle äidillemme selittänyt.
Ehkä hän tekee jonkunlaista armotyötä, josta taivasosa hänelle aukenee.
Niinhän sitä sanotaan sanassa, että "iloista antajaa Jumala rakastaa".