Onko jollain kokemuksia jäykälle laatalle perustamisesta savimaalla? En tarkota nyt mitään reunavahvistettua 10cm valua vaan oikeasti jäykkää 20-25cm betonilaattaa joissa raudoitus ylä- ja alapinnassa. Minulle on tulossa puutalo, eli kuormitukset noin yleisesti ottaen max 20kN/m, mutta talon keskellä on muutama pistekuorma >50kN, jotka pitäisi turvallisesti siirtää maapohjaan.
Sokkelinhalkaisusta vielä. Onko joku jättänyt pois ja tehnyt sokkelin ulkopuolelle eristeet rappaus?
Sokkelinhalkaisusta vielä. Onko joku jättänyt pois ja tehnyt sokkelin ulkopuolelle eristeet rappaus?
Vastaukset 7
Vanhimmat
jäykistää se laatta maaperätutkimuksen vaatimaan jäykkyyteen saakka.
Jos ok-talosta on kyse, niin voin pitkäaikaisen kokemuksen perusteella neuvoa. Ei sellaisella laatalla ole paljoakaan virkaa, jos siinä ei ole palkkeja reunavahvistuksena. Voi olla, että muitakin vahvistuspalkkeja tarvitaan. Reunapalkeilla laatasta saadaan jäykkä, käytännössä taipumaton. Palkeista huolimatta laatta on raudoitettava kahteen pintaan. Käytä rakennesuunnittelijaa perustusten suunnittelussa. Todettakoon, että jäykistettyä laattaa käytetään painuvalla savi-tai silttimaalla. Jos painumia ei ole odotettavissa, käytetään anturoita ja maanvaraista tai tuulettuvaa lattiarakennetta.
Tarkoitus on kyllä tehdä reunaankin palkki, ihan sokkelin ja routaeristyksenkin vuoksi. Savea löytyi yli 20m kun kairattiin, eli jonkin näköistä painumista on odotettavissa. Kuivakuori oli kuitenkin sen verran kehittynyt, että paaluilta vältyttiin (mikä olisikin 20m:iin lyötynä maksanut pienen omaisuuden). Jäykkää laattaa ajattelen ihan paikallisten painumien (pistekuormat) tasaamiseksi.
Jos savea on 20 m voit varautua, että talo painuu pitkään. Tuntuu aika hurjalta perustaa maanvaraisesti. Kuivakuorikerros kyllä jakaa kuormitusta, mutta painumista se ei estä. Toivottavasti sinulla on puurunkoinen ja puuverhoiltu talo. Silloin ei halkeamat näy niin helposti kuin tiiliseinässä.
Ei 20 m savikolla tarvitse paaluttaa 20 m paaluilla. Pientalon kuormat ovat niin vähäiset, että usein voidaan käyttää määrämittaisia kohesiopaaluja.
Jos raunapalkit ja laatta oikeasti jäykkiä niin ei niitä halkeamia oikeastaan tule vaikka painumia tuleekin, koska laatta ei taipuile.
Minulla tontti jossa savea kutakuinkin samalla tavalla. Tontilla on myös 100vuotta vanha hirsitalo hirsiarinalla eli hieman anturaperustusta vastaavalla tavalla eikä painumia. Lisäksi yksi tuotantorakennus reunavahvistetulla laatalla eikä painumia. Yleensäkin itse olen ihmetellyt että aika harvoin näkee selvästi painuneita taloja. Ja ne mitä nyt tulee mieleen on perustutettu suolle.
En kuitenkaan sano että varmanpäälle ja hyvin rakentaminen olisi tyhmää, yleensä päinvastoin ja itsekin meinaan paaluttaa päärakennuksen. Autotalli kuitenkin reunavahvistetulla laatalla
Puurunkoinen ja puuverhoiltu oli se edellytys, että sai ilman paaluja perustaa. Savea on onneksi tasapaksusti joka paikassa, että painuminen pitäisi tapahtua tasaisesti...
Jos talossa on laattaperustus ja siinä varmuudella ei ole painumaa, niin tulee mieleen, että on turhaan valittu anturaperustusta kalliimpi perustamistapa.
Kun laatalle perustetaan, niin silloin pitäisi laskea odotettavissa oleva painuma ja painumisnopeus.
Laatta ei koskaan ole niin jäykkä, että se painuu yhtenä rakenteena. Mitä suurempi rakennus, sitä varmemmin tulee painumaeroja ja kulmakiertymiä.
Kyllä niitä painuneita taloja näkee. Mutta suomalainen on sellainen, ettei se tunnusta tehneensä virheitä rakentamisessaan. Korjaa vain syntyneitä vaurioita. Ja puree hampaita yhteen.