Kaasun kulutus veden lämmityksessä

litrat x lämpöero = kcal Eli 10x40=400kcal

En tiedä onko joku kokeellisesti yrittänyt luoda jotain kaavaa, mutta helpoin tapa saada vastaus kysymykseesi on laittaa pullo vaa'alle ja mittari kattilaan. Siitähän saat kulutuksen. Huomaa kuitenkin, että pitkässä käytössä pullon pinnalle kondesoituva vesi voi vaikutta tulokseesi.

Tässä esimerkkiä, miten voit tehdä arvioita laskemalla.

Nestekaasu on 98%:sesti propaania, jonka palamisentalpia, ts palamislämpö, on -2219 kJ/mol. Eli yhden moolin polttaminen tuottaa lämpöä 2219 kJ.

10 l vettä eli n. 10 kg vastaa ainemäärää 10000g/18g/mol = 555,6 mol.

Veden lämpökapasiteetti on 75,327 J/K mol. Eli yhden vesimoolin lämpötilan nostaminen yhdellä asteella vaatii 75,327 J energiaa.

Jotta saadaan 10 l vesimäärän lämpötila nostettua 40 astetta, tarvitaan energiaa 40 K * 555,6 mol * 75,327 J/K mol = 1674 kJ.

Eli täydellisesti palaessaan 1674/2219 mol = 0,75 mol riittää lämmittämään ko. vesimäärän.

0,75 mol vastaa 33 g propaania. TÄMÄ ON TÄYSIN TEOREETTINEN TULOS!

Samalla, kun lämmität vettä, lämmität myös astiaa. Jos kattila on vaikkapa alumiinia ja painaa vaikkapa 3 kg, kuluu kattilan lämmittämiseen n. 108 kJ, eli pari grammaa propaania menee kattilan lämmittämiseen.

Tässä vaiheessa olisi siis kulunut 35 g propaania. koska luultavasti suurin osa lämmityksessä menee ympäröivän ilman lämmittämiseen, tarkastellaan senkin osuutta.

Alumiinin lämmönjohtavuus on 237 J/(K m s). Lämpövuo vedestä ilmaan alumiinikattilan kautta saadaan arvoimalla (237 J/K m s) * dT/dz, missä dT on veden/kattilan ja ilman lämpötilojen erotus ja dz on kattilan seinämän paksuus. Oletetaan dT = 20 astetta ja dz = 5 mm. Lämpövuo on tällöin 948 kJ/(m^2 s), eli lähes 1000 kJ menee joka sekunnin aikana ilman lämmittämiseen per neliömetri. Myös liekki lämmittää ilmaa suoraan, joten sekin pitäisi ottaa huomioon

Ilman lämmittämiseen menee suurin osa kaasusta. Mutta karavaanirillehan siitä ei ole haittaa kuin helteellä, sillä sama kaasuhan sitä autoa/vaunua lämmittää muutenkin - useimmiten.

Tämä lasku on yksikertaistettu esimerkki laskuista, joilla lähempänä oikeaa oleva tulos saataisiin aikaan. Tällöin pitää huomioida paljon enemmän eri seikkoja.

m= (V * roo * cp* dt) /( H * eta )
jossa V= lämmitettävä vesimäärä
(10 l)
roo= veden tiheys ( 1kg/l)
cp= veden ominaislämpökapasiteetti (4,2 kJ/kgK)
dt= veden lämpeneminen astetta (40 K)
H= nestekaasun lämpöarvo (46800 kJ/kg)
eta= arvioitu palamisen hyötysuhde (0,8)

m=(10*1*4,2*40)/(46800*0,8)=0.045 kg

Turha hienostella tuon hyötysuhteen kanssa niinkuin yllä on kemisti (?) tehnyt. Epämääräisiä muuttujia on ihan liian paljon. Tuo 0,8 saattaa sekin olla hiukan yläkanttiin, mutta kysyjä on varmaan tarkoittanut noin-arvoa, jolloin vastauksena n. 50 g ehkä riittää.

ei muutakun rinkiin istumaan Tuuriin , ja bissee käkättimeen.

Mutta kun pitää lämmittää 99l 45 asteeseen , miten sitten menee kaasua ?
Paljonko kaasupullon paino laskee?

Paljonko kaasupullo jäähtyy samalla kun vesi lämpenee?

Kasvaja on tuttu: kaks kertoo pii koo per cee cee.

Näin syksyllä riittää 11kilon kaasupullo noin viikoksi jos joka päivä on puskaparkissa. Lämmitys, kaasuliesi ja veden lämmitys.

Jos 100lt lämmittämiseen kuluu 11kg, niin 10lt lämmittämiseen kuluu x

100-11kg
10- x

11kgx10/100.

Jos keitetään happea osmoottisessa sumussa, niin saadaan täplikästä typpeä.

11kg pullossa on yleensä kaasua n 10kg. Jos pullonpaino sen kyljessä pitää paikkaansa.

100grammaa tunnissa