tunnen ikävän lähelläni
se miltei koskettaa
ja värähdän kuin kylmästä
ikävä kietoutuu ympärilleni
kuin varkain
se puristaa otettaan
ja alan väristä
ikävään kietoutuneena
tiedän
ei ole enää pakotietä
ja värisen
ikävään sulautuneena
toivon
vapauta minut
ja sulata ikäväni
se miltei koskettaa
ja värähdän kuin kylmästä
ikävä kietoutuu ympärilleni
kuin varkain
se puristaa otettaan
ja alan väristä
ikävään kietoutuneena
tiedän
ei ole enää pakotietä
ja värisen
ikävään sulautuneena
toivon
vapauta minut
ja sulata ikäväni
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tulisikin se, joka arjen rikkoisi...
Niinhän se on. Juuri sellaisissa fiiliksissä tänään.
Kiitos ja tsemppiä!
Jos ei olis liian nirso...
jos vaan syliin kaipaa.