mitä tarkoittaa

.
2) transferenssi p s y k o t e r a p i a s s a

aktualisoituu organisoituneemmassa ja ”puhtaammassa” muodossa. Transferenssin luonne on "sokea", eikä se sinänsä ole "suositeltavaa". Lisäksi se on *defensiivistä, so. *muistamisen este. Transferenssi nostaa kuitenkin "syvyyspumpun" lailla menneisyyden ristiriitoja aktuaaleiksi in vivo -konflikteiksi, joita ei muuten ehkä tulisi esiin. Optimaalisesti aktuaalia transferenssia voitaisiin analysoida sitä mukaa kun sitä ilmenee, ja sitten siirryttäisiin seuraavaan teemaan. Täten transferenssi- ja realiteetti-puolet vaihtelisivat terapiassa suksessiivisesti ja olisivat myös rinnakkaisia.

Transferenssi teknisessä mielessä vähenee jos muistaa menneisyydestä, mihin se pohjaa; siis reaalinen suhde korvaa transferenssi-suhteen. Jostain ilmiöstä ei voi suoraan tietää, onko se transferenssia tarkan teknisen määritelmän mukaisesti. Transferenssin varmistaminen edellyttäisi spesifin siirtymän toteamista, mikä on useimmiten mahdollista vain psykoterapiassa, mutta siinäkin työläästi. Käytännössä usein oletetaan johonkin ilmiöön sisältyvän transferenssia, jos siihen liittyy voimakkaita epärealistisia tunteita, luuloja tai asenteita yms.

Transferenssia "ylistetään" psykoterapiassa osin siksi, että se on tunteikasta. Se auttaa monia "tunnekylmiä" saamaan tunteista kiinni. Kuitenkaan transferenssi ≠ tunteet, so. on tunteita per se ilman merkittävää transferenssia, jos tunne pohjaa toisen todelliseen tuntemiseen. Sen sijaan tuntemattomuuteen pohjaavat tunteet ja luulot ovat luultavasti paljolti transferenssia. Kehityksen "lopussa" ihminen on tunteiltaan voimakas ilman transferenssia, joka on jäänyt "taustasäteilyksi" ilman vahvaa determinoivaa aktuaalista merkitystä. *psykoterapia *tukeva, *tutkiva.

Psykopatologia kirjoitti:

.
2) transferenssi p s y k o t e r a p i a s s a

aktualisoituu organisoituneemmassa ja ”puhtaammassa” muodossa. Transferenssin luonne on "sokea", eikä se sinänsä ole "suositeltavaa". Lisäksi se on *defensiivistä, so. *muistamisen este. Transferenssi nostaa kuitenkin "syvyyspumpun" lailla menneisyyden ristiriitoja aktuaaleiksi in vivo -konflikteiksi, joita ei muuten ehkä tulisi esiin. Optimaalisesti aktuaalia transferenssia voitaisiin analysoida sitä mukaa kun sitä ilmenee, ja sitten siirryttäisiin seuraavaan teemaan. Täten transferenssi- ja realiteetti-puolet vaihtelisivat terapiassa suksessiivisesti ja olisivat myös rinnakkaisia.

Transferenssi teknisessä mielessä vähenee jos muistaa menneisyydestä, mihin se pohjaa; siis reaalinen suhde korvaa transferenssi-suhteen. Jostain ilmiöstä ei voi suoraan tietää, onko se transferenssia tarkan teknisen määritelmän mukaisesti. Transferenssin varmistaminen edellyttäisi spesifin siirtymän toteamista, mikä on useimmiten mahdollista vain psykoterapiassa, mutta siinäkin työläästi. Käytännössä usein oletetaan johonkin ilmiöön sisältyvän transferenssia, jos siihen liittyy voimakkaita epärealistisia tunteita, luuloja tai asenteita yms.

Transferenssia "ylistetään" psykoterapiassa osin siksi, että se on tunteikasta. Se auttaa monia "tunnekylmiä" saamaan tunteista kiinni. Kuitenkaan transferenssi ≠ tunteet, so. on tunteita per se ilman merkittävää transferenssia, jos tunne pohjaa toisen todelliseen tuntemiseen. Sen sijaan tuntemattomuuteen pohjaavat tunteet ja luulot ovat luultavasti paljolti transferenssia. Kehityksen "lopussa" ihminen on tunteiltaan voimakas ilman transferenssia, joka on jäänyt "taustasäteilyksi" ilman vahvaa determinoivaa aktuaalista merkitystä. *psykoterapia *tukeva, *tutkiva.

Lue lisää

.
3) transferenssi, t ä y d e n t ä v ä t .t u n n e-r e s p o n s s i t,

tunne-vasteet, yleensä vain *psykoterapia-kontenkstissa käytetty termi, ovat *potilaan terapeutissa nostattamia terapian palveluksessa olevia tunteita, joiden kautta ja oman *introspektion myötä hän saattaa saada tietoa potilaan (usein *tiedostamattomista) tunteista, motiiveista ja pyrkimyksistä yms. Terapeutti siis käyttää itseään instrumenttina, mikä edellyttää hyvää itsetuntemusta, jotta hän ei sekoita omia ja potilaan tunteita. Välillä täydentäviä tunne-responsseja ei eroteta *vasta-transferenssista. *vasta-transferenssi vrt. täydentävät tunne-responssit.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
3) transferenssi, t ä y d e n t ä v ä t .t u n n e-r e s p o n s s i t,

tunne-vasteet, yleensä vain *psykoterapia-kontenkstissa käytetty termi, ovat *potilaan terapeutissa nostattamia terapian palveluksessa olevia tunteita, joiden kautta ja oman *introspektion myötä hän saattaa saada tietoa potilaan (usein *tiedostamattomista) tunteista, motiiveista ja pyrkimyksistä yms. Terapeutti siis käyttää itseään instrumenttina, mikä edellyttää hyvää itsetuntemusta, jotta hän ei sekoita omia ja potilaan tunteita. Välillä täydentäviä tunne-responsseja ei eroteta *vasta-transferenssista. *vasta-transferenssi vrt. täydentävät tunne-responssit.
.

Lue lisää

.
4) transferenssi, v a s t a-t r a n s f e r e n s s i

(varsinainen vasta-transferenssi eli suppea merkitys), yleensä vain *psykoterapia-kontekstissa käytetty termi, on terapeutin omaa *neuroottista transferenssia *potilaaseen. Terapeutin kohdalla on samoin kuin potilaan: Jos terapeutti joutuu voimakkaiden irrationaalisten tunteiden valtaan, esim. raivostuu, rakastuu tai haluaa jättää hoidon kesken, on syytä epäillä vasta-transferenssia (joka tulisi asettaa *introspektion kohteeksi).

Erityisen haitallista on *narsistinen vasta-transferenssi: Esim. syvemmällä tasolla itsetunnoltaan puutteellinen mutta omnipotentti terapeutti voi joutua vaikeuksiin huonosti *parantuvan potilaan kanssa. Terapia-tilanteessa asiakas on terapeutin tuomari, joka palkitsee terapeuttia paranemalla (tai antamalla hänelle "synninpäästön"). Parantumaton potilas ikään kuin syyttää terapeuttia impotentiksi, mistä narsistinen terapeutti saattaa suuttua ja voi haluta lopettaa hoidon *rationalisoimalla oman kyvyttömyytensä esim. asiakkaan yhteistyö- kyvyttömyydeksi. Toisin kuin *täydentävät tunne-responssit vasta-transferenssi ei ole terapian palveluksessa vaan sitä vastaan.

Laajassa merkityksessä vasta-transferenssiin kuuluvat (virheellisesti) myös täydentävät tunne-responssit. – *Freud mainitsi vasta-transferenssin ensi kertaa 1910 kirjoituksessa "Die zukünftigen Chancen der psychoanalytischen Therapie" (S.E. XI pp. 144–145). *vasta-transferenssi vrt. täydentävät tunne-responssit.

Psykopatologia kirjoitti:

.
4) transferenssi, v a s t a-t r a n s f e r e n s s i

(varsinainen vasta-transferenssi eli suppea merkitys), yleensä vain *psykoterapia-kontekstissa käytetty termi, on terapeutin omaa *neuroottista transferenssia *potilaaseen. Terapeutin kohdalla on samoin kuin potilaan: Jos terapeutti joutuu voimakkaiden irrationaalisten tunteiden valtaan, esim. raivostuu, rakastuu tai haluaa jättää hoidon kesken, on syytä epäillä vasta-transferenssia (joka tulisi asettaa *introspektion kohteeksi).

Erityisen haitallista on *narsistinen vasta-transferenssi: Esim. syvemmällä tasolla itsetunnoltaan puutteellinen mutta omnipotentti terapeutti voi joutua vaikeuksiin huonosti *parantuvan potilaan kanssa. Terapia-tilanteessa asiakas on terapeutin tuomari, joka palkitsee terapeuttia paranemalla (tai antamalla hänelle "synninpäästön"). Parantumaton potilas ikään kuin syyttää terapeuttia impotentiksi, mistä narsistinen terapeutti saattaa suuttua ja voi haluta lopettaa hoidon *rationalisoimalla oman kyvyttömyytensä esim. asiakkaan yhteistyö- kyvyttömyydeksi. Toisin kuin *täydentävät tunne-responssit vasta-transferenssi ei ole terapian palveluksessa vaan sitä vastaan.

Laajassa merkityksessä vasta-transferenssiin kuuluvat (virheellisesti) myös täydentävät tunne-responssit. – *Freud mainitsi vasta-transferenssin ensi kertaa 1910 kirjoituksessa "Die zukünftigen Chancen der psychoanalytischen Therapie" (S.E. XI pp. 144–145). *vasta-transferenssi vrt. täydentävät tunne-responssit.

Lue lisää

.
5) transferenssi a) v a s t a-t r a n s f e r e n s s i vrt. b) t ä y d e n t ä v ä t .t u n n e-r e s p o n s s i t,

itäv.-yhdysv. (1920–) lääkäri ja psykoanalyytikko (*rajatila) Adolph Stern (1879–1958) oli ensimmäinen, joka toi esiin kahdenlaisen *vasta-transferenssin (1924): a) Toinen kumpusi analyytikon *neuroottisista, persoonallisista ristiriidoista ja b) toinen oli on responssia potilaan transferenssiin ym. Näitä ei ole aina erotettu (laaja merkitys), mutta asia-yhteydestä on yleensä käynyt selväksi, tarkoitetaanko a) *psykoterapian kannalta haitallista ("negatiivista) varsinaista vasta-transferenssia vai b) terapian palveluksessa olevia ("positiivisia") transferenssi-responsseja, joille on myöhemmin annettu nimike täydentävät tunne-responssit. Käytännössä ne menevätkin limittäin, mutta teoreettisesti ne voidaan erottaa (*Tähkä 1970).
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
5) transferenssi a) v a s t a-t r a n s f e r e n s s i vrt. b) t ä y d e n t ä v ä t .t u n n e-r e s p o n s s i t,

itäv.-yhdysv. (1920–) lääkäri ja psykoanalyytikko (*rajatila) Adolph Stern (1879–1958) oli ensimmäinen, joka toi esiin kahdenlaisen *vasta-transferenssin (1924): a) Toinen kumpusi analyytikon *neuroottisista, persoonallisista ristiriidoista ja b) toinen oli on responssia potilaan transferenssiin ym. Näitä ei ole aina erotettu (laaja merkitys), mutta asia-yhteydestä on yleensä käynyt selväksi, tarkoitetaanko a) *psykoterapian kannalta haitallista ("negatiivista) varsinaista vasta-transferenssia vai b) terapian palveluksessa olevia ("positiivisia") transferenssi-responsseja, joille on myöhemmin annettu nimike täydentävät tunne-responssit. Käytännössä ne menevätkin limittäin, mutta teoreettisesti ne voidaan erottaa (*Tähkä 1970).
.

Lue lisää

.
"entä surrealisti?"

Surrealistia tai surrealismin kannattajaa.

Sur on super eli yli, joten sur-realismi on yli-realismia. 1900-luvun alun taidesuunta, jossa pyrittiin tuomaan esiin asioiden piilotajuisia merkityksiä freudilaiseen tyyliin.
.