Kaivuriin moottoriöljyä?

omassa vanhassa lusikkahaarukassa hydrauliikkaöljyä. Vaihdoin viime vuonna öljyt. 200L tynnyri Teboilin 46S maksoi 300€ verolla. Auttoi mukavasti myös väljään pumppuun, sen korjasin nyt kesällä. Osat 800€ pumppuun. Nyt pysyy voima tallella ja öljy ei lämpene turhia. Mukava harrastus nämä vanhat koneet, mutta eikös sitä sanota että jos rahaa jää säästöön niin harrastukset ovat väärät!

Kari W. kirjoitti:

omassa vanhassa lusikkahaarukassa hydrauliikkaöljyä. Vaihdoin viime vuonna öljyt. 200L tynnyri Teboilin 46S maksoi 300€ verolla. Auttoi mukavasti myös väljään pumppuun, sen korjasin nyt kesällä. Osat 800€ pumppuun. Nyt pysyy voima tallella ja öljy ei lämpene turhia. Mukava harrastus nämä vanhat koneet, mutta eikös sitä sanota että jos rahaa jää säästöön niin harrastukset ovat väärät!

Lue lisää

Vielä 70 ja 80 luvuilla käytetiin hydrauliikoissa yleisesti 10W dieseliä, ja moneen käyttöön se on vieläkin aivan hyvä valinta. Se oli hinta laatusuhteeltaan selvästi parasta saatavilla olevaa hydrauliikkaöljyä. Yleisestikin mikä tahansa moottoriöljy toimi kohtuullisen hyvin hydrauliikassa. Mutta yksi haitta moottoriöljyissä on - ne eivät kovin hyvin emulgoi öljyn sekaan joutunutta vettä ja joissakin tapauksissa pisaran joutuessa "väärään paikkaan", se saattoi aiheuttaa kiinnileikkaantumisen kaltaisen vaurion.

Edelleenkin moottoriöjyt ovat monilta osin huippuluokan hydrauliikköljyjen veroisia. Ympärivuotisessa käytössä jonkun 10W:n viskositeetti sattaa joutua koville, ja se vesipisaraongelmakin saattaa olla pieni riski.

Automaattivaihteistoöljyä muutamat valmistajat pitävät edelleenkin parhaana hydrauliikköljynä, ja ainakin silloin se on hyvä vaihtoehto, kun koneella ajetaan koko käyttöikä vain lisäämällä öljyä vuotojen korvaamiseksi.

Ei ole kovin pitkää aikaa kun kuulin vaativan hydrauliikkavalmistajan käyttävän hydrauliikkaöljystä nimitystä "niinsanottu hydrauliikkaöljy". Ja "niinsanottua hydrauliikkaöljyä" ei heidän laitteissaan saanut missään tapauksessa käyttää.

Mehujussi kirjoitti:

Vielä 70 ja 80 luvuilla käytetiin hydrauliikoissa yleisesti 10W dieseliä, ja moneen käyttöön se on vieläkin aivan hyvä valinta. Se oli hinta laatusuhteeltaan selvästi parasta saatavilla olevaa hydrauliikkaöljyä. Yleisestikin mikä tahansa moottoriöljy toimi kohtuullisen hyvin hydrauliikassa. Mutta yksi haitta moottoriöljyissä on - ne eivät kovin hyvin emulgoi öljyn sekaan joutunutta vettä ja joissakin tapauksissa pisaran joutuessa "väärään paikkaan", se saattoi aiheuttaa kiinnileikkaantumisen kaltaisen vaurion.

Edelleenkin moottoriöjyt ovat monilta osin huippuluokan hydrauliikköljyjen veroisia. Ympärivuotisessa käytössä jonkun 10W:n viskositeetti sattaa joutua koville, ja se vesipisaraongelmakin saattaa olla pieni riski.

Automaattivaihteistoöljyä muutamat valmistajat pitävät edelleenkin parhaana hydrauliikköljynä, ja ainakin silloin se on hyvä vaihtoehto, kun koneella ajetaan koko käyttöikä vain lisäämällä öljyä vuotojen korvaamiseksi.

Ei ole kovin pitkää aikaa kun kuulin vaativan hydrauliikkavalmistajan käyttävän hydrauliikkaöljystä nimitystä "niinsanottu hydrauliikkaöljy". Ja "niinsanottua hydrauliikkaöljyä" ei heidän laitteissaan saanut missään tapauksessa käyttää.

Lue lisää

siksi että hydrauliikassa käytetään monia muitakin nesteitä tehin välittämiseen kuin puhtaita hydrauliikkaöljyjä..............

10W tä kun laitatte esim nykyisten uusien länkkäreiden hydrauliikkaan niin heti putoaa jokunen 1000 tuntia pois käyttöä ennen hydrauliikkaremontteja.

Sopiva valinta kaivurikuormaimeen on ISO 32 tai ISO 64 luokan öljy.

hydrauliikkaöljy kirjoitti:

siksi että hydrauliikassa käytetään monia muitakin nesteitä tehin välittämiseen kuin puhtaita hydrauliikkaöljyjä..............

10W tä kun laitatte esim nykyisten uusien länkkäreiden hydrauliikkaan niin heti putoaa jokunen 1000 tuntia pois käyttöä ennen hydrauliikkaremontteja.

Sopiva valinta kaivurikuormaimeen on ISO 32 tai ISO 64 luokan öljy.

Lue lisää

Olen viimevuosien aikana ajanut useampaakin metsätraktoria, missä on käytetty hydrauliikassa 10w dieseliä. Kahdessa koneessa on ollut mittarissa noin 15000 tuntia, ja toimivat kuin uudet koneet. Peruskunnostuksia koneisiin ei ole tehty. Öljyn vaihtuvuutta on "lisätty kierrättämällä" öljyä harvesterin teräketjuöljyksi.

Pitkien helteiden aikana on joskus vaihdettu säiliöllinen 10W-30:stä 10W:n tilalle -lähinnä mielenrauhan ylläpitämiseksi. Mitään vaikutusta koneen käyttäytymiseen sillä ei ole ollut.

Niin kauan kun koneet työskentelevät säännöllisesti päivittäin niin "niinsanotut ISO 32 ja ISO 64 luokkien hydrauliikkaöljyt" saavat jäädä myyjän hyllyyn. Eikä kondensiovesiongelmaakaan ole kun öljysäiliön huohottimen poistaa ja laittaa tilalle ilmatiiviin tulpan. Ilmatiiviiseen säiliöön kun kondensoituvaa kosteutta ei pääse.

Mehujussi kirjoitti:

Olen viimevuosien aikana ajanut useampaakin metsätraktoria, missä on käytetty hydrauliikassa 10w dieseliä. Kahdessa koneessa on ollut mittarissa noin 15000 tuntia, ja toimivat kuin uudet koneet. Peruskunnostuksia koneisiin ei ole tehty. Öljyn vaihtuvuutta on "lisätty kierrättämällä" öljyä harvesterin teräketjuöljyksi.

Pitkien helteiden aikana on joskus vaihdettu säiliöllinen 10W-30:stä 10W:n tilalle -lähinnä mielenrauhan ylläpitämiseksi. Mitään vaikutusta koneen käyttäytymiseen sillä ei ole ollut.

Niin kauan kun koneet työskentelevät säännöllisesti päivittäin niin "niinsanotut ISO 32 ja ISO 64 luokkien hydrauliikkaöljyt" saavat jäädä myyjän hyllyyn. Eikä kondensiovesiongelmaakaan ole kun öljysäiliön huohottimen poistaa ja laittaa tilalle ilmatiiviin tulpan. Ilmatiiviiseen säiliöön kun kondensoituvaa kosteutta ei pääse.

Lue lisää

Siis hydraulisäiliöstä huohotin pois???
Miten sitten lämpölaajeneminen ja sylintereiden erilaiset täytökset korvataan?,monissa koneissa nykyään paineistettu hydrauliikka,eli huohotin pitää tietyn ylipaineen mutta jos säiliöön ei pääse ilmaa on pumpun kavitointiin suuri riski.

Vanhammissa koneissa tosiaan ilmoitetaan hydrauliikan öljyksi 10W moottoriöljy,mutta niihin aikoihin ei hydrauliöljyä joka kylästä löytynyt joten oli tyydyttävä siihen mitä löytyi.Eikä hinnanerokaan kovin pieni ole....

ex-kuski kirjoitti:

Siis hydraulisäiliöstä huohotin pois???
Miten sitten lämpölaajeneminen ja sylintereiden erilaiset täytökset korvataan?,monissa koneissa nykyään paineistettu hydrauliikka,eli huohotin pitää tietyn ylipaineen mutta jos säiliöön ei pääse ilmaa on pumpun kavitointiin suuri riski.

Vanhammissa koneissa tosiaan ilmoitetaan hydrauliikan öljyksi 10W moottoriöljy,mutta niihin aikoihin ei hydrauliöljyä joka kylästä löytynyt joten oli tyydyttävä siihen mitä löytyi.Eikä hinnanerokaan kovin pieni ole....

Lue lisää

Kirjoitukseni jäi pahasti vajaaksi. Kun kone joutuu seisomaan pitempiä aikoja, niin silloin seisokin ajaksi otetaan huohotin pois, ja näin estetään kosteutta sisältävän ilman pääsy säiliöön ja näin estyy myös kondensioveden muodostuminen säiliön sisäpinnoille. Huohotin pitää muistaa laittaa paikoilleen kun kone otetaan käyttöön.

Paineistettujen säiliöiden rakenteet estävät lämpötilan vaihtumisen aiheuttaman ilmanvaihdon, joten näissä tapauksissa kondensioveden muodostumisen aiheuttavaa ilmanvaihtoa ei pääse tapahtumaan.

Mehujussi kirjoitti:

Kirjoitukseni jäi pahasti vajaaksi. Kun kone joutuu seisomaan pitempiä aikoja, niin silloin seisokin ajaksi otetaan huohotin pois, ja näin estetään kosteutta sisältävän ilman pääsy säiliöön ja näin estyy myös kondensioveden muodostuminen säiliön sisäpinnoille. Huohotin pitää muistaa laittaa paikoilleen kun kone otetaan käyttöön.

Paineistettujen säiliöiden rakenteet estävät lämpötilan vaihtumisen aiheuttaman ilmanvaihdon, joten näissä tapauksissa kondensioveden muodostumisen aiheuttavaa ilmanvaihtoa ei pääse tapahtumaan.

Lue lisää

ihan muista syistä kuin ilmanvaihdontakia.... Paineistetuissakin säiliöissä on järjestelmä, joka estää paineen liiallisen nousun ja alipaineen syntymisen. Siis ilma vaihtuu ;-)

Toiseksi, automaattivaihteistoöljyjä suositellaan tiettyihin hydr. järjestelmiin lähinnä siksi, että niiden saatavuus on helpompi monissa maissa kuin erikoishydrauliikkaöljyjen. Koetappa ostaa esim Mobilaaeroa, tai aeroshelliä... Ei löydy ihan heti, mutta saa kyllä kunhan on sinnikäs. Mutta kuka viitsii ostaa pientä tarvettavarten erikoisöljyä suuret määrät, se kun ei varastoitaessa parane.

Kyllä, joskus on käytetty runsaastikin moottoriöljyjä hydrauliikassa. Syynä ollut juuri em saantiongelma. Sopiihan se joihinkin paikkoihin.....

Pitkät käyttövälit taas puolestaan kannattaa unohtaa, ellei käytössä ole pitkänvaihtovälin erikoisöljyjä. Esim me ajamme traktoreilla LongLife tyypin öljyillä 400 tuntia. Suodin vaihdetaan kerran välillä. Toimii suomen olosuhteissa, mutta öljyanalyysien ja kokeilujemme mukaan 500 tunnin vaihtovälit voi unohtaa, ellei kone liiku 24h/vrk jokaisena päivänä. Silloin voi tuo 500 tuntia olla ok.

Myös hydrauliikkaan on pitkänvaihtovälin öljyjyä, sekä suodin, ja vadenerotusyksiköitä saatavana. Näillä vaihtoväli kasvaa mukavasti.

on paineistettu kirjoitti:

ihan muista syistä kuin ilmanvaihdontakia.... Paineistetuissakin säiliöissä on järjestelmä, joka estää paineen liiallisen nousun ja alipaineen syntymisen. Siis ilma vaihtuu ;-)

Toiseksi, automaattivaihteistoöljyjä suositellaan tiettyihin hydr. järjestelmiin lähinnä siksi, että niiden saatavuus on helpompi monissa maissa kuin erikoishydrauliikkaöljyjen. Koetappa ostaa esim Mobilaaeroa, tai aeroshelliä... Ei löydy ihan heti, mutta saa kyllä kunhan on sinnikäs. Mutta kuka viitsii ostaa pientä tarvettavarten erikoisöljyä suuret määrät, se kun ei varastoitaessa parane.

Kyllä, joskus on käytetty runsaastikin moottoriöljyjä hydrauliikassa. Syynä ollut juuri em saantiongelma. Sopiihan se joihinkin paikkoihin.....

Pitkät käyttövälit taas puolestaan kannattaa unohtaa, ellei käytössä ole pitkänvaihtovälin erikoisöljyjä. Esim me ajamme traktoreilla LongLife tyypin öljyillä 400 tuntia. Suodin vaihdetaan kerran välillä. Toimii suomen olosuhteissa, mutta öljyanalyysien ja kokeilujemme mukaan 500 tunnin vaihtovälit voi unohtaa, ellei kone liiku 24h/vrk jokaisena päivänä. Silloin voi tuo 500 tuntia olla ok.

Myös hydrauliikkaan on pitkänvaihtovälin öljyjyä, sekä suodin, ja vadenerotusyksiköitä saatavana. Näillä vaihtoväli kasvaa mukavasti.

Lue lisää

Silloin kun kone seisoo, niin paineistettu järjestelmä estää säiliön hengittämisen ja näin estyy myös kondensioveden muodostuminen säiliöön seisokin aikana.

Käynnin aikana kosteuden poistuminen hydrauliikasta perustuu käyttölämpötilan aiheuttamaan tehokkaaseen haihtumiseen ja järjestelmän hengittämiseen tavalla tai toisella.

Eli silloin kun kone käy ja on käyttölämpöinen, niin hengitys poistaa vettä öljystä. Seisokin aikan lämpötilanvaihtelu aiheuttaa hengittämistä, jonka seurauksena muodostuu kondensiovettä säiliöön. Eli säiliön sulkeminen ilmatiiviiksi seisokin ajaksi estää kondensioveden muodostumisen säiliöön seisokin aikana. Esimerkiksi viikonloppuseisokin aikana ei kondensiovettä ehdi merkittävästi muodostua vapaasti hegittäväänkään säiliöön.

Mehujussi kirjoitti:

Silloin kun kone seisoo, niin paineistettu järjestelmä estää säiliön hengittämisen ja näin estyy myös kondensioveden muodostuminen säiliöön seisokin aikana.

Käynnin aikana kosteuden poistuminen hydrauliikasta perustuu käyttölämpötilan aiheuttamaan tehokkaaseen haihtumiseen ja järjestelmän hengittämiseen tavalla tai toisella.

Eli silloin kun kone käy ja on käyttölämpöinen, niin hengitys poistaa vettä öljystä. Seisokin aikan lämpötilanvaihtelu aiheuttaa hengittämistä, jonka seurauksena muodostuu kondensiovettä säiliöön. Eli säiliön sulkeminen ilmatiiviiksi seisokin ajaksi estää kondensioveden muodostumisen säiliöön seisokin aikana. Esimerkiksi viikonloppuseisokin aikana ei kondensiovettä ehdi merkittävästi muodostua vapaasti hegittäväänkään säiliöön.

Lue lisää

käyntilämpöinen niin silloin sen lämpötila on 60-90 astetta.

Tuossa lämpötilassa hydrauliikkaöljyn sekaan päätynyt neste ei haihdu vielä mihnään. Sen haihduttamiseksi tarvitaan laitteisto, joka ottaa virtauksesta pienen osan, ja kuumentaa sen 140 asteiseksi, jolloin kosteus voidaan poistaa. Tässä yhteydessä on myös laitteistoissa erilaisia hienosuodattimia tai keskipakopuhdistimia.

Tässä taas näkee minkälaisia "asiantuntijoita" täällä palstalla aina on. Ollaan tietävinään kaikesta kaikki eikä kuitenkaan ymmärretä yhtään mitään. Kannattaiskohan olla ennemmin hiljaa, eikä johtaa kysyviä huonoilla neuvoilla harhaan.....

on paineistettu kirjoitti:

ihan muista syistä kuin ilmanvaihdontakia.... Paineistetuissakin säiliöissä on järjestelmä, joka estää paineen liiallisen nousun ja alipaineen syntymisen. Siis ilma vaihtuu ;-)

Toiseksi, automaattivaihteistoöljyjä suositellaan tiettyihin hydr. järjestelmiin lähinnä siksi, että niiden saatavuus on helpompi monissa maissa kuin erikoishydrauliikkaöljyjen. Koetappa ostaa esim Mobilaaeroa, tai aeroshelliä... Ei löydy ihan heti, mutta saa kyllä kunhan on sinnikäs. Mutta kuka viitsii ostaa pientä tarvettavarten erikoisöljyä suuret määrät, se kun ei varastoitaessa parane.

Kyllä, joskus on käytetty runsaastikin moottoriöljyjä hydrauliikassa. Syynä ollut juuri em saantiongelma. Sopiihan se joihinkin paikkoihin.....

Pitkät käyttövälit taas puolestaan kannattaa unohtaa, ellei käytössä ole pitkänvaihtovälin erikoisöljyjä. Esim me ajamme traktoreilla LongLife tyypin öljyillä 400 tuntia. Suodin vaihdetaan kerran välillä. Toimii suomen olosuhteissa, mutta öljyanalyysien ja kokeilujemme mukaan 500 tunnin vaihtovälit voi unohtaa, ellei kone liiku 24h/vrk jokaisena päivänä. Silloin voi tuo 500 tuntia olla ok.

Myös hydrauliikkaan on pitkänvaihtovälin öljyjyä, sekä suodin, ja vadenerotusyksiköitä saatavana. Näillä vaihtoväli kasvaa mukavasti.

Lue lisää

Niinpä,paineistuksella parannetaan pumpun öljynsaantia,eli estetään kavitointia.Ja säiliöissä on vain pieni ylipaine,ei alipainetta joka juurikin aiheuttaa kavitointia.

ja on kirjoitti:

käyntilämpöinen niin silloin sen lämpötila on 60-90 astetta.

Tuossa lämpötilassa hydrauliikkaöljyn sekaan päätynyt neste ei haihdu vielä mihnään. Sen haihduttamiseksi tarvitaan laitteisto, joka ottaa virtauksesta pienen osan, ja kuumentaa sen 140 asteiseksi, jolloin kosteus voidaan poistaa. Tässä yhteydessä on myös laitteistoissa erilaisia hienosuodattimia tai keskipakopuhdistimia.

Tässä taas näkee minkälaisia "asiantuntijoita" täällä palstalla aina on. Ollaan tietävinään kaikesta kaikki eikä kuitenkaan ymmärretä yhtään mitään. Kannattaiskohan olla ennemmin hiljaa, eikä johtaa kysyviä huonoilla neuvoilla harhaan.....

Lue lisää

Silloin kun öljyn lämpötila ylittää 60 astetta, niin siitä silloin haihtuu mahdollinen vuorojen välisen ja viikonloppuseisokin aikana kondensoitunut vesi työvuoron aikana. Siis hyvin pieni määrä. Juuri minimaalisen haihtumisen johdosta pitempiaikaisen seisokin aikana pitäisi jotenkin estää kondensioveden muodostuminen ja tämän voi tehdä sulkemalla säiliön ilmatiiviiksi seisokin ajaksi.

Miten sinun mielestäsi kondensioveden muodostumisen voi estää pitkäaikaisen seisokin aikana, kun minun antamani neuvo on mielestäsi huono.

Mehujussi kirjoitti:

Silloin kun öljyn lämpötila ylittää 60 astetta, niin siitä silloin haihtuu mahdollinen vuorojen välisen ja viikonloppuseisokin aikana kondensoitunut vesi työvuoron aikana. Siis hyvin pieni määrä. Juuri minimaalisen haihtumisen johdosta pitempiaikaisen seisokin aikana pitäisi jotenkin estää kondensioveden muodostuminen ja tämän voi tehdä sulkemalla säiliön ilmatiiviiksi seisokin ajaksi.

Miten sinun mielestäsi kondensioveden muodostumisen voi estää pitkäaikaisen seisokin aikana, kun minun antamani neuvo on mielestäsi huono.

Lue lisää

Kun lämpötila laskee alle kastepisteen ilman kosteus tiivistyy vedeksi. Oli sulla tulppa huohottimen tilalla tai ei.

Siksi pitää käyttää oikeanlaista ölyä ja vaihtaa se säännöllisesti.

Ei näin tyhmät miehet mitä met ollahan voira ruveta fysiikan lakeja muuttamaan. Siihen tarvitaan paaaaljon viisaampia miehiä.

estää kirjoitti:

Kun lämpötila laskee alle kastepisteen ilman kosteus tiivistyy vedeksi. Oli sulla tulppa huohottimen tilalla tai ei.

Siksi pitää käyttää oikeanlaista ölyä ja vaihtaa se säännöllisesti.

Ei näin tyhmät miehet mitä met ollahan voira ruveta fysiikan lakeja muuttamaan. Siihen tarvitaan paaaaljon viisaampia miehiä.

Lue lisää

Suljetussä säiliössäkö muodostuu kondensiovettä rajattomasti?

Mistähän sitä kondensoituvaa kosteutta sinne pääsee, jos säiliö on suljettu ilmatiiviiksi?

Mehujussi kirjoitti:

Suljetussä säiliössäkö muodostuu kondensiovettä rajattomasti?

Mistähän sitä kondensoituvaa kosteutta sinne pääsee, jos säiliö on suljettu ilmatiiviiksi?

on ilmaa! Oli sulla tulppa huohottimen tilalla tai ei! Onko toi nyt vaikeaa ymmärtää? Se osa säiliötilavuudesta, jossa ei ole ölyä on ilmaa.

Sun pitää imeä säiliöön tyhjö, tai sitten täyttää säiliö piripintaan öljyllä, ja laskea sitä sitten pois kun aloitat työt.

Siksi polttoainetankkikin täytetään vuoron päättyessä, ei alkaessa.

Sitä vettä ei tarvita ölyn seassa rajattomasti. Jo pienen pieni vesilisäys öljyssä muuttaa sen ominaisuuksia erittäin paljon. Ja se on haitallista hyrdauliikalle, voimansiirrolle ja etenkin moottorille.

säiliössä kirjoitti:

on ilmaa! Oli sulla tulppa huohottimen tilalla tai ei! Onko toi nyt vaikeaa ymmärtää? Se osa säiliötilavuudesta, jossa ei ole ölyä on ilmaa.

Sun pitää imeä säiliöön tyhjö, tai sitten täyttää säiliö piripintaan öljyllä, ja laskea sitä sitten pois kun aloitat työt.

Siksi polttoainetankkikin täytetään vuoron päättyessä, ei alkaessa.

Sitä vettä ei tarvita ölyn seassa rajattomasti. Jo pienen pieni vesilisäys öljyssä muuttaa sen ominaisuuksia erittäin paljon. Ja se on haitallista hyrdauliikalle, voimansiirrolle ja etenkin moottorille.

Lue lisää

Kaikkiin vapaasti hengittäviin hydraulisäiliöihin muodostuu yö ja viikonloppuseisokin aikana hiukan kondensiovettä. Tämä vesimäärä on niin pieni että se ei konetta vaurioita ja se haihtuu työvuoron aikana pois.

Kun öljysäiliö tulpataan ilmatiiviiksi käytön jälkeen, niin pitkässäkään seisokissa sinne ei muodostu kondensiovettä yhtään enempää kuin käytönaikaisessa yö-seisokissa.

En ole kuullut ainoastakaan tapauksesta missä yö tai viikonloppuseisokin aikana muodostunut kondensiovesi olisi vaurioittanut konetta.

Pitkän seisokin aikana kondensioveden määrä vapaasti hengittävässä säiliössä voi nousta niin suureksi että vauriomahdollisuus on todellinen.

Muutaman kerran pitkään seisseen koneen hydrauliikkaöljy on muuttunut käynnistettäessä vakoiseksi öljyn joukkoon joutuneen kondensioveden takia. Tämän olisi voinut estää, jos säiliö olisi tulpattu ilmatiiviiksi.

säiliössä kirjoitti:

on ilmaa! Oli sulla tulppa huohottimen tilalla tai ei! Onko toi nyt vaikeaa ymmärtää? Se osa säiliötilavuudesta, jossa ei ole ölyä on ilmaa.

Sun pitää imeä säiliöön tyhjö, tai sitten täyttää säiliö piripintaan öljyllä, ja laskea sitä sitten pois kun aloitat työt.

Siksi polttoainetankkikin täytetään vuoron päättyessä, ei alkaessa.

Sitä vettä ei tarvita ölyn seassa rajattomasti. Jo pienen pieni vesilisäys öljyssä muuttaa sen ominaisuuksia erittäin paljon. Ja se on haitallista hyrdauliikalle, voimansiirrolle ja etenkin moottorille.

Lue lisää

Koska siellä
säiliössä 23.7.2007 klo 10.36

"on ilmaa! Oli sulla tulppa huohottimen tilalla tai ei! Onko toi nyt vaikeaa ymmärtää? Se osa säiliötilavuudesta, jossa ei ole ölyä on ilmaa."

No paljohko siin ilmash on vhettäh?

ja on kirjoitti:

käyntilämpöinen niin silloin sen lämpötila on 60-90 astetta.

Tuossa lämpötilassa hydrauliikkaöljyn sekaan päätynyt neste ei haihdu vielä mihnään. Sen haihduttamiseksi tarvitaan laitteisto, joka ottaa virtauksesta pienen osan, ja kuumentaa sen 140 asteiseksi, jolloin kosteus voidaan poistaa. Tässä yhteydessä on myös laitteistoissa erilaisia hienosuodattimia tai keskipakopuhdistimia.

Tässä taas näkee minkälaisia "asiantuntijoita" täällä palstalla aina on. Ollaan tietävinään kaikesta kaikki eikä kuitenkaan ymmärretä yhtään mitään. Kannattaiskohan olla ennemmin hiljaa, eikä johtaa kysyviä huonoilla neuvoilla harhaan.....

Lue lisää

Missähän sinun ammattitaito on. Kun näyt olevan varsin hakoteillä.

Mehujussi kirjoitti:

Silloin kun kone seisoo, niin paineistettu järjestelmä estää säiliön hengittämisen ja näin estyy myös kondensioveden muodostuminen säiliöön seisokin aikana.

Käynnin aikana kosteuden poistuminen hydrauliikasta perustuu käyttölämpötilan aiheuttamaan tehokkaaseen haihtumiseen ja järjestelmän hengittämiseen tavalla tai toisella.

Eli silloin kun kone käy ja on käyttölämpöinen, niin hengitys poistaa vettä öljystä. Seisokin aikan lämpötilanvaihtelu aiheuttaa hengittämistä, jonka seurauksena muodostuu kondensiovettä säiliöön. Eli säiliön sulkeminen ilmatiiviiksi seisokin ajaksi estää kondensioveden muodostumisen säiliöön seisokin aikana. Esimerkiksi viikonloppuseisokin aikana ei kondensiovettä ehdi merkittävästi muodostua vapaasti hegittäväänkään säiliöön.

Lue lisää

Eli kun kone käy se "hengittää" ja vesi poistuu, kun kone ei käy se "hengittää" ja vettä kertyy säiliöön.
Ettet nyt vaan ampunut itseäsi jalkaan?

Mehujussi kirjoitti:

Eli kun kone käy se "hengittää" ja vesi poistuu, kun kone ei käy se "hengittää" ja vettä kertyy säiliöön.
Ettet nyt vaan ampunut itseäsi jalkaan?

Harvaa kommentointia, mutta kumminkin. Ei ampunut, vaan asia on juuri noin, kuten kirjoittaa, sillä ilman läpötilaerot aiheuttaa hengitystä. Oletko koskaan avannut kovalla helteellä tyhjää tynnyriä, joka pakkasella on suljettu, hyvä on että ei korkki kädestä lähden, niin paljonj ilma laajenee, eli ilma pakkasella kutistuu ja vetää säiliöön kosteaa ilmaa ja jäätyy säiliön seinämiin, tulee suoja ja härmä sulaa, vesi lirahtaa öljyyn , painuu pohjaan ja kun tämä toistuu monesti, niin säiliöön muodostuu vettä.

Mutta mutta, suljetussa säiliössä tapahtuu näin, ilmassa ollut korteus jäätyy säiliön seinämään, kun tulee suoja, niin härmä sulaa ja vesi lirahtaa taas öljyn alle ja pysyy siellä. Tuleepa taas pakkanen, mutta ilmassa ei enää ole vettä, siksi ei muodostu härmää säiliön seinämiin ja tämä on tosi.

Vai väitätkö, että vesi lisääntyy suljetussa tilassa, no miten siinä sitten kävisi, no säiliö räjähtää lisääntyvän veten paineesta . Jos tästäkään ei vielä tajunnut ei voi mitään.