Hei!
Olen kohta 19-vuotias kundi pirkanmaalta. Mulla on viime aikoina ollut ongelmia. Nimittäin ongelmia
mun oman poikuuden kanssa. Mun kaikki frendit, tai ainakin suurin osa niistä on sen jo menettänyt ja myönnän et oon ollu tod. kateellinen niille aika usein. En tiedä missä vika, koska oon aika suht sosiaalinen tyyppi ja enkä mää oo edes ujo, jokin vaan mättää ja pirun pahasti. Nyt tää on jo menny mulla oikeeksi helvetiksi. Mä en
pysty oleen ajattelematta koko asiaa sekunttiakaan, ja mää pohdin sitäkin et oonkohan mää joku ihan toivoton luuseri kun ikääkin on jo tosiaan melkein se 19. Masentumisia, ja tossa viime viikolla viiltelin sit käteen. Tuntuu et mun sisällä oleva tuska ei koskaan lievenis ja että onko olemassa mtn. apua. Kaikki mun frendit, joille oon tän kertonu, on vaan aina sanonu et "kyllä se siitä" -mut ei se vaan oo auttanu jaksamaan eteenpäin. Välil myös tuntuu et onkohan tää maailma ees hyvä paikka elää ja itsemurha ajatukset on käväissyt mielessä, mut en mää pysty siihen. Toivottavasti löytyis edes jostain apua
Olen kohta 19-vuotias kundi pirkanmaalta. Mulla on viime aikoina ollut ongelmia. Nimittäin ongelmia
mun oman poikuuden kanssa. Mun kaikki frendit, tai ainakin suurin osa niistä on sen jo menettänyt ja myönnän et oon ollu tod. kateellinen niille aika usein. En tiedä missä vika, koska oon aika suht sosiaalinen tyyppi ja enkä mää oo edes ujo, jokin vaan mättää ja pirun pahasti. Nyt tää on jo menny mulla oikeeksi helvetiksi. Mä en
pysty oleen ajattelematta koko asiaa sekunttiakaan, ja mää pohdin sitäkin et oonkohan mää joku ihan toivoton luuseri kun ikääkin on jo tosiaan melkein se 19. Masentumisia, ja tossa viime viikolla viiltelin sit käteen. Tuntuu et mun sisällä oleva tuska ei koskaan lievenis ja että onko olemassa mtn. apua. Kaikki mun frendit, joille oon tän kertonu, on vaan aina sanonu et "kyllä se siitä" -mut ei se vaan oo auttanu jaksamaan eteenpäin. Välil myös tuntuu et onkohan tää maailma ees hyvä paikka elää ja itsemurha ajatukset on käväissyt mielessä, mut en mää pysty siihen. Toivottavasti löytyis edes jostain apua
Vastaukset 16
Vanhimmat
poikuuden menettämistä tarvii kiirehtiä. parempi tehdä se jonkun kanssa josta todella tykkää kuin jonkun baarista löydetyn yhen illan hoidon kanssa. hyvää kannattaa odottaa.
Et ole takuulla ainoa mies, jolla on poikuus tallella. Miehet menettävät tutkimusten mukaan naisia / tyttöjä myöhemmin poikuutensa, joten vaikka kaveripiirisi koostuisi kokeneista, et voi päätellä, että niin olisi kaikissa kaveripiireissä. Olet varsin normaali tapaus.
Kavereiden kokeneisuuteen kohdistuva vertailu on vääristänyt ajattelumaailmaasi. Lopeta vertailu ja viiltely! Mene vaikka seksi-palstalle ja tulet huomaamaan, että yllättävänkin monet miehet ovat menettäneet poikuutensa "vasta" kahdenkympin jälkeen. Tee vaikka kysely! Tulet yllättymään lopputuloksesta!
Älä keskitä energiaasi murehtimiseen, vaan tee jotakin muuta. Murehtiminen vain pahentaa asioita ja kurjistaa oloasi. Mene jonnekin paikkaan, missä on naisia, yritä olla tekemättä kokemattomuudestasi numeroa. Keskity etsimään ihmistä, älä seksiä!
Kokemattomuus ei tee kenestäkään luuseria, irtoseksin perässä tapahtuva pakonomainen juokseminen sen sijaan on usein varsin vahingollista, eikä anna ihmisestä kypsää kuvaa.
Joo siis ei todellakaan mitään hätää. Jos sulla nyt kuitenkin kavereita on ja tyttöystäviäkin kaiketi..(?) Oot nyt helvetin onnellinen, että sulla on kavereita. Ei tollasen takia kannata masentua. Onhan sulla vielä oikea käsi tallella.(?) :D
Sä oot vaan terve ku odotat naista jota tuut rakastaa etkä hyppää ensimmäisen naisen kaa sänkyy joka eteen tulee. Sitä paitsi, kun löydät kokeneen naisen nii ei sillä ole väliä oletko menettänyt poikuutesi vai et. Kyllä nainen sitten hoitaa homman kotiin... Ole itsevarma itsestäsi, mutta älä liian itsevarma.
Ei poikuuden tai neitsyyden menettäminen ainakaan mielestäni ole mikään itseisarvo. Minua ei ainakaan haittaa, vaikka menisi vielä montakin vuotta, kunhan kumppani on sitten "oikea" eli rakas.
en usko, ett siulle tulee hyvä olo siitä kun sen poikuutes menetät. rakkautta sie tarvitset etkä pillua.
baariin vaan ja pokaat sieltä jonku muijan ja sit jomman kumman kämpille/hotelliin vaa hoitamaa homma, siit saattaa alkaa sit vaik suhde tai sit se vaan oli 1 yö.
Itsellä ikää reilusti yli 20v. ja silti poikuus vielä tallella, toki matkalle mahtuu "hiukan" sairastamista ja yksi elinsiirtokin. Tällä hetkellä fyysinen kondis on taas muutaman vuoden jälkeen sellainen että tyttöjen perässä jaksaa taas hiukan vaikka juostakin tarvittaessa :D
Sen verran voin kertoa että kaveripiirissäni on sekä poikuuden vielä säilyttäneitä että sen menettäneitä ja voin kertoa että enpä havaitse näitä "pillua saaneita" sen onnellisemmiksi, voisimpa sanoa että jopa päinvastoin. Kerran seurustelleet ja eronneet eivät vain enää murehdi pillun saantia vaan aivan uusia ongelmia naisten kanssa. Olet nyt vain tehnyt loppupelissä pienestä asiasta itsellesi ison numeron, elämä ei kuitenkaan ole pelkkää panemista vaan jotain ihan muuta! Myönnän itsekin että sama asia eräällä tavalla häiritsi minua juuri tuossa iässä paljon mutta itseni kanssa käydyn keskustelun jälkeen totesin että "irtopillua" en vaivaudu hankkimaan koska arvelin siitä omalla luonteellani seuraavan pahemman luokan morkkiksen.
Paljon tärkeämpää on yleisesti toimivat ihmissuhteet kavereihin jne., tasapainoisessa elämäntilanteessa seurustelukumppanin etsiminen ja tyttöjen lähestyminen helpottuu huomattavasti.
Huah, 19-vuotias mies ja tollasta teiniangstia. Keneltäkään en oo kuullu näin naurettavaa juttua; itsemurha jos ei ole saanut 19-vuotiaana pillua :ASD. Matkusta Viroon, Venäjälle tai Thaimaaseen jos pillua haluat, sieltähän pillua voi poimia kadulta!
Niin se kyl täytyy myöntää, et mun "teiniangsti" tuli myöhässä, ainakin 2-3 vuotta liian myöhään. Mut
ei pahemmin auta, mul rupee oleen pää niin sekoamispisteessä et se terapia on viiminen vaihtoehto mulle. Rupee tuleen jo ihan vainoharhoja, tos eilenkin oli ihan hilkulla et en ruvennu vittuileen mun yhelle kaverille, kun se sano vähän mulle jtn. vastaan. Mun päässä pyörii jopa niin sairaita ajatuksia, et mää murhaisin tai hakkaisin jonkun tua kadulla vastaan tullessa. Mä oon tän helvetin ittelleni aiheuttanu ja en usko et siit on poispääsyäkään..........
"onhan sulla oikea käsi tallella" auttaakin ihan vitusti. Ei se kyl paljoo lohduta, jos vittu saan vasta 25-vuotiaana. Kiitos ny vaan
Jos saat vasta 25 vuotiaana? Mitä väliä sillä on? Ei mitään. En ite harrastais edes 25 vuotiaana ellen tietäis et se olis oikee tyyppi. En siis mitenkään tarkota, että heti se "ainut ja oikea" tyyppi pitäs löytää, mutta mitä intoa laahata joku tuntematon kännissä baarista kotiin ja viettää 5 turhaa merkityksetöntä minuuttia sen kanssa, josta ei edes aamulla muista mitään? Ei mitään.
mä oon kohta 20v enkä ja oon edelleen neitsyt, koska haluan menettää sen ennemmin sellaiselle jota rakastan ku et kännissä jossai puskassa.
mutta kun en ole edes pahemmi seurustellu! mutta uskon että hyvää kannattaa odottaa ;)
15v ja poikuus on kaukana takana, lyyserit
mul itelläni oli ihan sama pelko.. ja on varmasti monii muita.. mä en tiiä mitä sun pitäis tehä, toivon vaan et sun olo paranis. tuu sit vaik tänne :p sori..
Olen tyttö 22-v. ja menetin neitsyyden 19-vuotiaana. Silloin tuntui, että olen vanha, mutta nyt myöhemmin olen huomannut, että olen ollutkin melko nuori. Ystäväpiirissäni on ihmisiä jotka ovat 22-25 ja vielä neitsyys tallella.
Useat tytöthän haaveilevat että saisivat harrastaa seksiä pojan kanssa, jolla on poikuus tallella... Ei kannata kiirehtiä. Kyllä sitä ehtii.