Lumikukka

Mikä * taivaan, ei kait sentään,,,
hhmmmm,,,
rakkauden lähettiläs,
rakkauden muruja ripottelen yölennollain,,,


"Käy laakson ylle
yön huntu sininen

verhoten lumikukan suloisen
hohtavan

enkelien laulu kauniina
heläjää
rauhaisaan uneen tuudittaen."

Liiskukka, hih, se LiisKukka tuli ihan vahingossa ja annan sen jäädä, olet kaunis, herkkä kukka,
jota ihailen, ystävä rakassielunsisko,, :))

Hhhmmmm,,Lappi on kyllä aivan yliveto, ne tunturit, se koskematon kauneus siellä,
katselee ympärille, niin on vain tuntureita, pieniä puun käppänöitä, aivan mahtavia ne tunturipurot, vedet puhtaita ja kirkkaita, kalat maukkaita,ja sitten löytää sieltä karusta tunturin rinteestä aivan uskomattoman kauniin kukan, se mykistää,
olen ollut muutamana kesänä vaeltamassa siellä, teltassa ollaan yövytty ja patikoitu yli tunturien,
voi kuinka suuri kaipuu onkaan sinne,se lapin lumo täytyy kokea itse jokaisen,,se lumoaa,,
tää lumikukka runo on verranto murun sieluun herkkään ja kauniiseen, tunturin kasvatti, niin karuista oloista,vaatimaton, täynnä lämpöä ja rakkautta, ja niin arvokas kukka, että ei oo toista, ei turhia sanojen helinää vaan kultaisia rakkauden tekoja,,,voi, nyt täs herkistyy ihan,
on niin mahoton ikävä murua, tääl vielä kesäleskenä yksinäisenä ratsatsan, rakkauden "pyhä käärö" sydämessä,
aina siinä näin käy, kun sulle kirjoittelee,
sitä vetistelee,,

toivottavasti unesi on rauhaisaa ja levollista
yölintu herkin siivin piipahti.

Yölintu** kirjoitti:

Liiskukka, hih, se LiisKukka tuli ihan vahingossa ja annan sen jäädä, olet kaunis, herkkä kukka,
jota ihailen, ystävä rakassielunsisko,, :))

Hhhmmmm,,Lappi on kyllä aivan yliveto, ne tunturit, se koskematon kauneus siellä,
katselee ympärille, niin on vain tuntureita, pieniä puun käppänöitä, aivan mahtavia ne tunturipurot, vedet puhtaita ja kirkkaita, kalat maukkaita,ja sitten löytää sieltä karusta tunturin rinteestä aivan uskomattoman kauniin kukan, se mykistää,
olen ollut muutamana kesänä vaeltamassa siellä, teltassa ollaan yövytty ja patikoitu yli tunturien,
voi kuinka suuri kaipuu onkaan sinne,se lapin lumo täytyy kokea itse jokaisen,,se lumoaa,,
tää lumikukka runo on verranto murun sieluun herkkään ja kauniiseen, tunturin kasvatti, niin karuista oloista,vaatimaton, täynnä lämpöä ja rakkautta, ja niin arvokas kukka, että ei oo toista, ei turhia sanojen helinää vaan kultaisia rakkauden tekoja,,,voi, nyt täs herkistyy ihan,
on niin mahoton ikävä murua, tääl vielä kesäleskenä yksinäisenä ratsatsan, rakkauden "pyhä käärö" sydämessä,
aina siinä näin käy, kun sulle kirjoittelee,
sitä vetistelee,,

toivottavasti unesi on rauhaisaa ja levollista
yölintu herkin siivin piipahti.

Yölintu**

Hups tuun sun kanssa patikoimaan ja
enenkaikkea kiittää tuosta nimestä, heh.

Nyökyttelen päätä ,kun luen tuota sinun kirjoitustas, samaistun täysin.
Miten karuus voi olla puhuttelevaa kaunista?
Tuulien armoilla kasvit maata vasten,
lähellä maansydäntä - etsii turvaa.
Elämä saarnaa karuudessaki ja pienuudestaan
huolimatta on tavattoman kaunista.
Minä olen sairastunnu lapintautiin ja
se on kroonista - ooneks ihanaa.
Souvaripojat laulaa sen ihan laulun.
"Lumikukkien maa minun sydämeeni luotiin"
Kaunis sanoitus siinä , koskettava.
Oi ..joii .. tauti taas saa yliotteen!

Sinulla ikävä sielä muruu, kohta hän tulee.
Kerron sinulle.
Kun mieheni oli kuollu, tuli tyttöni pienen
ihanan 3v Safian kanssa luokseni.
Tämä pieni tyttö halus aina erioil rasvapurkin
alkoi minua hieroon ja katsoi silmiini.
Jos näki kyyneleet, sano "älä mummi itke
ukki tulee huomenna".
Ei ukki oo tullu, ikävä on ollu suuren suuri.
Seki mukana noissa lapin maisemissa,
sitäki itkua sielä tuntureille vuodattannu.
Voii nyt tuli näin surullistaki tähän.

Pyhäkäärö kauniisti sydämelläs rakkaalles.
Ilon pisaran täältä sinne yhteiseks teille.
Lähden taas poimiin vadelmia, täälä taivas pilvessä ja tuulee.
Hyvää viikonloppua ......LiisKukka

TöllinLiisa kirjoitti:

Yölintu**

Hups tuun sun kanssa patikoimaan ja
enenkaikkea kiittää tuosta nimestä, heh.

Nyökyttelen päätä ,kun luen tuota sinun kirjoitustas, samaistun täysin.
Miten karuus voi olla puhuttelevaa kaunista?
Tuulien armoilla kasvit maata vasten,
lähellä maansydäntä - etsii turvaa.
Elämä saarnaa karuudessaki ja pienuudestaan
huolimatta on tavattoman kaunista.
Minä olen sairastunnu lapintautiin ja
se on kroonista - ooneks ihanaa.
Souvaripojat laulaa sen ihan laulun.
"Lumikukkien maa minun sydämeeni luotiin"
Kaunis sanoitus siinä , koskettava.
Oi ..joii .. tauti taas saa yliotteen!

Sinulla ikävä sielä muruu, kohta hän tulee.
Kerron sinulle.
Kun mieheni oli kuollu, tuli tyttöni pienen
ihanan 3v Safian kanssa luokseni.
Tämä pieni tyttö halus aina erioil rasvapurkin
alkoi minua hieroon ja katsoi silmiini.
Jos näki kyyneleet, sano "älä mummi itke
ukki tulee huomenna".
Ei ukki oo tullu, ikävä on ollu suuren suuri.
Seki mukana noissa lapin maisemissa,
sitäki itkua sielä tuntureille vuodattannu.
Voii nyt tuli näin surullistaki tähän.

Pyhäkäärö kauniisti sydämelläs rakkaalles.
Ilon pisaran täältä sinne yhteiseks teille.
Lähden taas poimiin vadelmia, täälä taivas pilvessä ja tuulee.
Hyvää viikonloppua ......LiisKukka

Rakkaalla (luonnon)lapsella on monta nimmee,
ollos hyvä ja kiva kun tykkäsit, LiisKukka,, hhmm,,saasnähdä alkaako muutkin kutsuu,,

Mulla on niin väsy ny, et ny en jaksa kirjoittaa paljonkaan, mut sydämellinen kiitos ja hyvältä tuntui!!,,, lukea kirjesi herättyäni illansuussa, kun sade ropisi ikkunaan, hhmm,, ja voi miten ihana tuoksu leijaili huoneessa, kun kaunis valkoinen ruusu yöpäydällä *wow* heti nuuhkin sitä herättyni,,
kirjoitellaan taas joskus lapista, reissuista ja entisvanhasta ajasta,
kuinka koskettakaan aina kun kirjoitat niin kauniisti ja herkällä sulkakynällä rakkaasta miesvainaastas, haleja Sulle miljoonia aamuusi,
ja sydämellinen kiitos :))

hhhmmmmmmm,,, miehelle,, tietysti!
ja maskuuliniselle, mä en "kukkakeppii" tarvitse, vaan kunnon miehen, *wirn* :))

heips Liona, pitkästä aikaa,,
sydämellinen kiitos, lämmin oli tuulahdus :)