Lapsikastelulahkolaiset ovat yleisesti esittäneet, että vanhan liiton ympärileikkausta
vastaisi uudessa liitossa lapsikastelu. Pitääkö tämä paikkansa?
Vanhaan liittoon,otettiin poikalapset kahdeksan päivän ikäisinä: "Kahdeksantena päivänä ympärileikattakoon pojan esinahan liha" (3 Moos. 12:3).
Tätä uuteen liittoon sovittaen on pidetty velvollisuutena kastella sylilapset.
Uusi testamentti ei esitä ympärileikkausta raamatullisen kasteen esikuvana, vaan raamatullisen uudestisyntymisen:
"Hänessä (Jeesuksessa) te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella"
(Kol. 2: 11).
"Oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa" (Room. 2:29).
Pakana on ympärileikattu silloin, kun hän on uudestisyntynyt Pyhästä Hengestä.
Sydämen ympärileikkaus on tosin mainittu jo Vanhassa testamentissa (esim. 5 Moos. 10: 16; 30:6), mutta se ei ollut pääsyvaatimus vanhaan liittoon. Riitti, kun oli Aabrahamin jälkeläinen lihan mukaan. Israelin kansa kuului tuohon liittoon kokonaisuudessaan.
Jumala sanoi Aabrahamille:
"Tämä on minun liittoni sinun ja sinun jälkeläistesi kanssa" (1 Moos. 17: 10).
Siinain vuoren juurella tehtiin myös liitto Israelin kansan kanssa.
"Katso, tämä on sen liiton veri, jonka Herra on tehnyt teidän. kanssanne. . . " (2 Moos.
24:.
On siis selvää, että näihin liittoihin kuuluivat myös sylilapset.
"Sukupolvesta sukupolveen ympärileikattakoon jokainen poikalapsi teidän keskuudessanne kahdeksan päivän vanhana ... ja niin minun liittoni on oleva merkitty teidän lihaanne iankaikkiseksi liitoksi" (1 Moos. 17:12, 13).
Vanhaan liittoon saattoi kuulua vastasyntyneitäkin.
Pakanakansojen jäsenet olivat vuorostaan kokonaan liiton ulkopuolella. Heillä ei ollut mitään oikeutta liittoon: ympärileikkaukseen. Jos he tahtoivat päästä siihen, heidän tuli liittyä Israelin kansaan. Jumala määritteli asian tarkasti:
"Ympärileikattakoon jokainen poikalapsi teidän keskuudessanne kahdeksan päivän vanhana, niin hyvin kotona syntynyt palvelija kuin muukalaiselta, keneltä tahansa, rahalla ostettu, joka ei ole sinun jälkeläisiäsi" (1 Moos. 17:12).
MUTTA Uusi liitto on erilainen:
"Katso, päivä tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton; en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta, ja jonka liittoni he ovat rikkoneet, vaikka minä olin ottanut heidät omikseni, sanoo Herra" (Jer. 31:31, 32; vrt. Hebr. 8:8, 9).
"Sanoessaan 'uuden' hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi; mutta se, mikä vanhenee ja käy iälliseksi, on lähellä häviämistään" (Hebr 8:13).
Uuteen liittoon kuuluvat ne, jotka ovat omistaneet uskossa Jeesuksen Herrakseen.
"Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja
niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani. Silloin ei enää toinen opeta toistansa eikä veli veljeänsä sanoen: 'Tuntekaa Herra'. Sillä he kaikki tuntevat minut, pienimmästä suurimpaan, sanoo Herra; sillä minä annan anteeksi heidän rikoksensa
enkä enää muista heidän syntejänsä" (Jer 31:33, 34).
Vanha testamenttikin siis todistaa: Uuden liiton seurakuntiin kuuluu vain uudestisyntyneitä. Ellemme ole juutalaisia, voimme olla vain joko uudesisyntyneitä tai pakanoita. Välimuotoja ei ole!
Kristillinen kaste ei kuulu pakanoille, vaan uskoon tulleille. "Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä" (Matt.7:6).
Uudessa liitossa ei ole enää väliä, mistä kansasta olemme lähtöisin. Siihenkin hyväksytään tosin vain Aabrahamin jälkeläisiä, mutta ei enää lihan mukaan
syntyneitä.
"Eivät ne, jotka lihan puolesta ovat lapsia, ole Jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset, ne luetaan siemeneksi" (Room. 9:.
"Ne, jotka uskoon perustautuvat ovat Aabrahamin lapsia" (Gal. 3:7).
"Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan" (Gal. 3:29).
Uusi liitto on myös tehty Israelin kanssa (Jer. 31:33). Pakanat voivat nyt kuulua Israelin heimoon! Heidän muuttunut elämänsä osoittaa heidän olevan uuden liiton kansaa.
On muistettava, että erään kerran myös Israelin kansa sai kasteen.
" Isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi ja saivat kaikki kasteen
Mooseksen pilvessä ja meressä" (1 Kor. 10:l,..2).
Jokainen miespuolinen Israelin kansan jäsen lähti Egyptistä ympärileikattuna (Joos. 5:5), mutta nyt he kaikki saivat kasteen. Nämä ovat kaksi eri tapahtumaa.
Nytkin voidaan kastaa jokainen, joka on saanut Kristuksen ympärileikkauksen, tullut Aabrahamin jälkeläiseksi lupauksen mukaan. Vastasyntyneetkin kastettiin Punaisessa meressä. Samoin nyt jokainen vastikään raamatullisesti uudestisyntynyt voidaan kastaa raamatullisesti.
Kaste ja ympärileikkaus on yritetty saada toisiaan vastaaviksi laitosportossa lapsikastelurituaalissa lukemalla jakeen Kol. 2:11 perään seuraava
jae:
"Olette ympärileikatut ... Kristuksen ympärileikkauksella: ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta. . ."
Jakeen 11 lopussa on raamatunkäännöksessämme kaksoispiste, ja siitä saa kuvan, että kaste on Kristuksen ympärileikkaus.
Alkutekstiin on virheellisesti sille kohdalle sijoitettu pilkku.
Ajatus, joka on haluttu valheellisesti saada siitä, on tämä: Olette ympärileikatut ja olette kasteessa haudatut. Tämä on siis valhe.
Vuodelta 1896 peräisin oleva Uusi testamentti ilmaisee asian: "Jonka kautta te myös
ympärileikatut olette sillä ympärileikkauksella, joka käsittä tapahtuu, syntisen ruumiin poispanemisen kautta lihassa Kristuksen ympärileikkauksella. Ynnä hänen kanssaan kasteen kautta haudatut. . ."
Raamatun ilmoittama järjestys on selvä:
VAIN raamatullisesti uudestisyntyneet kastetaan. Raamatun SANA ei tunne lapsikasteluharhaoppia vaan tuomitsee sen.
vastaisi uudessa liitossa lapsikastelu. Pitääkö tämä paikkansa?
Vanhaan liittoon,otettiin poikalapset kahdeksan päivän ikäisinä: "Kahdeksantena päivänä ympärileikattakoon pojan esinahan liha" (3 Moos. 12:3).
Tätä uuteen liittoon sovittaen on pidetty velvollisuutena kastella sylilapset.
Uusi testamentti ei esitä ympärileikkausta raamatullisen kasteen esikuvana, vaan raamatullisen uudestisyntymisen:
"Hänessä (Jeesuksessa) te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella"
(Kol. 2: 11).
"Oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa" (Room. 2:29).
Pakana on ympärileikattu silloin, kun hän on uudestisyntynyt Pyhästä Hengestä.
Sydämen ympärileikkaus on tosin mainittu jo Vanhassa testamentissa (esim. 5 Moos. 10: 16; 30:6), mutta se ei ollut pääsyvaatimus vanhaan liittoon. Riitti, kun oli Aabrahamin jälkeläinen lihan mukaan. Israelin kansa kuului tuohon liittoon kokonaisuudessaan.
Jumala sanoi Aabrahamille:
"Tämä on minun liittoni sinun ja sinun jälkeläistesi kanssa" (1 Moos. 17: 10).
Siinain vuoren juurella tehtiin myös liitto Israelin kansan kanssa.
"Katso, tämä on sen liiton veri, jonka Herra on tehnyt teidän. kanssanne. . . " (2 Moos.
24:.
On siis selvää, että näihin liittoihin kuuluivat myös sylilapset.
"Sukupolvesta sukupolveen ympärileikattakoon jokainen poikalapsi teidän keskuudessanne kahdeksan päivän vanhana ... ja niin minun liittoni on oleva merkitty teidän lihaanne iankaikkiseksi liitoksi" (1 Moos. 17:12, 13).
Vanhaan liittoon saattoi kuulua vastasyntyneitäkin.
Pakanakansojen jäsenet olivat vuorostaan kokonaan liiton ulkopuolella. Heillä ei ollut mitään oikeutta liittoon: ympärileikkaukseen. Jos he tahtoivat päästä siihen, heidän tuli liittyä Israelin kansaan. Jumala määritteli asian tarkasti:
"Ympärileikattakoon jokainen poikalapsi teidän keskuudessanne kahdeksan päivän vanhana, niin hyvin kotona syntynyt palvelija kuin muukalaiselta, keneltä tahansa, rahalla ostettu, joka ei ole sinun jälkeläisiäsi" (1 Moos. 17:12).
MUTTA Uusi liitto on erilainen:
"Katso, päivä tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton; en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta, ja jonka liittoni he ovat rikkoneet, vaikka minä olin ottanut heidät omikseni, sanoo Herra" (Jer. 31:31, 32; vrt. Hebr. 8:8, 9).
"Sanoessaan 'uuden' hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi; mutta se, mikä vanhenee ja käy iälliseksi, on lähellä häviämistään" (Hebr 8:13).
Uuteen liittoon kuuluvat ne, jotka ovat omistaneet uskossa Jeesuksen Herrakseen.
"Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja
niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani. Silloin ei enää toinen opeta toistansa eikä veli veljeänsä sanoen: 'Tuntekaa Herra'. Sillä he kaikki tuntevat minut, pienimmästä suurimpaan, sanoo Herra; sillä minä annan anteeksi heidän rikoksensa
enkä enää muista heidän syntejänsä" (Jer 31:33, 34).
Vanha testamenttikin siis todistaa: Uuden liiton seurakuntiin kuuluu vain uudestisyntyneitä. Ellemme ole juutalaisia, voimme olla vain joko uudesisyntyneitä tai pakanoita. Välimuotoja ei ole!
Kristillinen kaste ei kuulu pakanoille, vaan uskoon tulleille. "Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä" (Matt.7:6).
Uudessa liitossa ei ole enää väliä, mistä kansasta olemme lähtöisin. Siihenkin hyväksytään tosin vain Aabrahamin jälkeläisiä, mutta ei enää lihan mukaan
syntyneitä.
"Eivät ne, jotka lihan puolesta ovat lapsia, ole Jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset, ne luetaan siemeneksi" (Room. 9:.
"Ne, jotka uskoon perustautuvat ovat Aabrahamin lapsia" (Gal. 3:7).
"Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan" (Gal. 3:29).
Uusi liitto on myös tehty Israelin kanssa (Jer. 31:33). Pakanat voivat nyt kuulua Israelin heimoon! Heidän muuttunut elämänsä osoittaa heidän olevan uuden liiton kansaa.
On muistettava, että erään kerran myös Israelin kansa sai kasteen.
" Isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi ja saivat kaikki kasteen
Mooseksen pilvessä ja meressä" (1 Kor. 10:l,..2).
Jokainen miespuolinen Israelin kansan jäsen lähti Egyptistä ympärileikattuna (Joos. 5:5), mutta nyt he kaikki saivat kasteen. Nämä ovat kaksi eri tapahtumaa.
Nytkin voidaan kastaa jokainen, joka on saanut Kristuksen ympärileikkauksen, tullut Aabrahamin jälkeläiseksi lupauksen mukaan. Vastasyntyneetkin kastettiin Punaisessa meressä. Samoin nyt jokainen vastikään raamatullisesti uudestisyntynyt voidaan kastaa raamatullisesti.
Kaste ja ympärileikkaus on yritetty saada toisiaan vastaaviksi laitosportossa lapsikastelurituaalissa lukemalla jakeen Kol. 2:11 perään seuraava
jae:
"Olette ympärileikatut ... Kristuksen ympärileikkauksella: ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta. . ."
Jakeen 11 lopussa on raamatunkäännöksessämme kaksoispiste, ja siitä saa kuvan, että kaste on Kristuksen ympärileikkaus.
Alkutekstiin on virheellisesti sille kohdalle sijoitettu pilkku.
Ajatus, joka on haluttu valheellisesti saada siitä, on tämä: Olette ympärileikatut ja olette kasteessa haudatut. Tämä on siis valhe.
Vuodelta 1896 peräisin oleva Uusi testamentti ilmaisee asian: "Jonka kautta te myös
ympärileikatut olette sillä ympärileikkauksella, joka käsittä tapahtuu, syntisen ruumiin poispanemisen kautta lihassa Kristuksen ympärileikkauksella. Ynnä hänen kanssaan kasteen kautta haudatut. . ."
Raamatun ilmoittama järjestys on selvä:
VAIN raamatullisesti uudestisyntyneet kastetaan. Raamatun SANA ei tunne lapsikasteluharhaoppia vaan tuomitsee sen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kol.2:11-14 vääristelemättömänä suoraan Raamatusta:
"ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella; ollen haudattuina hänen kanssaan KASTEESSA, JOSSA te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänen kuolleista. Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, teidät hän teki eläviksi yhdessä hänen kanssaan, antaen meille anteeksi kaikki rikokset, ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin."
Ensimmäiset Jeesuksen Kristuksen opetuslapset noudattivat Jeesuksen kastekäskyä. Ja Jeesuksen Kristuksen opetuslapset noudattavat Jeesuksen kastekäskyä edelleenkin eivätkä missään tapauksessa koskaan epäraamatullista lapsikasteluharhaoppia.
Kastaminen seurasi silloin ja seuraa aina vain evankeliointia, mikä tarkoitti silloin ja tarkoittaa edelleenkin, että Kristuksen Jeesuksen evankeliumista uskoontulleet Jeesuksen Kristuksen opetuslapset kastettiin silloin ja kastetaan edelleenkin Raamatun SANAN mukaisesti ainoastaan juuri niin kuin Raamatussa on kirjoitettu!
Älä kulje enää ohi Raamatun SANAN, vaan pakota itsesi katsomaan Raamatun Sanaa:
1. Helluntaina opetuslapset saivat voiman
todistamiseen (Apt. 1:.
Pietari puhui kansanjoukolle: "Tehkää parannus ja
ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen
Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi,
niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja
teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille,
jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän
Jumalamme, kutsuu" (Apt. 2:38, 39).
Pietari seurasi tarkasti Jeesuksen käskyä:
Syntien anteeksisaamiseksi tuli tehdä parannus ja
ottaa kaste.
Myös lapsille kuului sama lupaus: He saavat Pyhän
Hengen, kun tekevät parannuksen ja ottavat
kasteen.
Lupaus koskee vieläkin kaikkia. "Jotka nyt ottivat
hänen sanansa vastaan ne kastettiin ja niin heitä
lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua"
(Apt.2:41).
Sanan vastaanottaminen merkitsi sitä, että nämä
kolmetuhatta antoivat pelastaa itsensä nurjasta
sukupolvesta (Apt. 2:40). Raamatullisesti pelastetut ottivat sitten raamatullisesti kasteen. Uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
2. "Filippus meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi
heille Kristusta. Ja kansa otti yksimielisesti
vaarin siitä, mitä Filippus puhui, kun he kuulivat hänen
sanansa ja näkivät ne tunnusteot, jotka hän teki.
Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti
evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen
Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä
miehet että naiset" (Apt. 8:5, 6, 12).
Alkukielen sana "ottaa vaarin" tarkoittaa myös
noudattamista ja pitäytymistä. Koko kansa tuli
raamatullisesti uskoon, ja he ottivat sitten myös
raamatullisesti kasteen. Uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
3. Enkeli lähetti Filippuksen Gassan tielle, ja
tämä tapasi Etiopian kuningattaren Kandaken
hoviherran.
"Niin Filippus avasi suunsa ja ... julisti hänelle
evankeliumia Jeesuksesta. Ja kulkiessaan tietä he
tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: 'Katso,
tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?' Niin
Filippus sanoi hänelle: 'Jos uskot koko
sydämestäsi, niin se tapahtukoon.' Hän vastasi ja sanoi: 'Minä
uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.' Ja
hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin
veteen sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus kastoi
hänet"(Apt. 8:36—3.
Filippus edellytti kastettavaltaan
henkilökohtaista uskonsuhdetta Jeesukseen. Riitti, kun hoviherra
tunnusti raamatullisesti suullaan Jeesuksen ja
pyysi raamatullisesti raamatullista kastetta.
Raamatullinen uskovien kaste oli ainoa käytäntö
alkuseurakunnassa.
Kandaken hoviherran kohdalla on kysymys uskovien
raamatullisesti kasteesta.
4. Jeesus ilmestyi Saulukselle tiellä. Kohta sen
jälkeen "Ananias pani molemmat kätensä hänen
päälleen ja sanoi: 'Veljeni Saul, Herra lähetti minut —
Jeesus, joka ilmestyi sinulle tiellä, jota tulit — että
saisit näkösi jälleen ja tulisit täytetyksi Pyhällä
Hengellä.' Ja heti putosivat hänen silmistään
ikäänkuin suomukset, ja hän sai näkönsä ja nousi
ja otti kasteen. Ja kun hän nautti ruokaa, niin hän
vahvistui. Ja hän oli opetuslasten seurassa
Damaskossa jonkun aikaa. Ja kohta hän saarnasi synagoogissa
Jeesusta, julistaen, että hän on Jumalan Poika"
(Apt.9:17—20).
Saulus oli jo raamatullisesti uskossa, kun
Ananias tuli, sillä Herra oli lähettänyt Ananiaan
rukoilemaan hänelle Pyhän Hengen täyteyttä, ei
uudestisyntymistä. Ottaessaan raamatullisesti
kasteen Saulus oli jo Jumalan valittu, sillä
Ananias sanoi hänelle: "Saul, veljeni, saa näkösi
jälleen (Saulus sai näön). Meidän isiemme Jumala
on valinnut sinut tuntemaan hänen tahtonsa . . .
Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi
hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä
pois syntisi" (Apt.22:14, 16).
On väitetty, että Uuden testamentin alkukielessä
ei ole ollenkaan muotoa 'kastattaa itsensä', vaan
verbi on aina passiivissa. Esimerkiksi jakeessa Mark.
16:16 kastaa-verbi on passiivissa. Alkukielessä uskoa-
sana ja kastaa-sana ovat aoristissa, ja Mark.
16:16 pitää tarkasti ottaen suomentaa
alkukielestä:
"Joka tuli uskoon ja kastettiin, se
pelastuu."
Se, joka ei siis usko, tuomitaan kadotukseen.
Herra Jeesus Kristus ei ole siis käskenyt kastaa
niitä, jotka eivät usko Häneen.
Tästä apostoli Paavali piti kiinni. "Minä kiitän
Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään
(pakanaperinteitä noudattava kirkko kiittelee
pakanaperinteitä noudattavien pappiensa kanssa
aivan päinvastaisesta) muita kuin Krispuksen ja
Gaiuksen, niin ettei kukaan saata sanoa, että te
olette minun nimeeni kastetut. Kastoinhan tosin
Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko
ketään muuta kastanut. Sillä Kristus ei
lähettänyt minua kastamaan, (pakanaperinteitä
noudattava kirkko sanoo aivan päinvastaista) vaan
evankeliumia julistamaan - ei puheen viisaudella,
ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi." 1
Kor. 1:14-17.
On kuitenkin muistettava, että kreikan kielessä
on aktiivin ja passiivin lisäksi mediumimuoto.
Siinä subjekti on myös verbin välittömänä
objektina. Esim. pesen (aktiivi), minua pestään
(passiivi), peseydyn (mediumi). Kastaa-verbin
mediumimuoto merkitsee: 'kastattaudun, annan
kastaa itseni'. Tämä on yleinen muoto Uudessa
testamentissa ja esiintyy esimerkiksi jakeessa
Apt. 22:16.
Seuraavaksi Apostolien teot kertoo kokonaisten
perhekuntien kasteista:
5. Korneliuksen kotiin olivat kokoontuneet tämän
kutsumat sukulaiset ja lähimmät ystävät (Apt.
10:24). "Kornelius ... oli kutsunut koolle
sukulaisensa ja lähimmät ystävänsä."
Tilaisuudessa ei siis ollut pikkuvauvoja.
Kun Pietari puhui heille, "tuli Pyhä Henki
kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat" (Apt.
10:44). Pietarin mukana tulleet uskovaiset
"kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän
Jumalaa. Silloin Pietari vastasi: 'Ei kaiketi
kukaan voi kieltää kastamasta vedessä näitä,
jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin?'
Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen
nimeen" (Apt. 10:46 4.
Raamatussa kastettavat kastettiin aina "veteen"
tai "vedessä". Baptizoo-verbin kanssa käytetään
prepositiota "eis" (=johonkin) ja "en" (=jossakin)
Tässä ei ole kysymys varsinaisesti perheestä,
vaan sukulaisista ja ystävistä. Nämä kaikki tulivat
raamatullisesti uskoon (Apt. 15:9), täyttyivät
Pyhällä Hengellä ja he siis uskoon tultuaan vasta
ottivat raamatullisen kasteen. Uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
6. "Ja eräs Lyydia niminen purppuranmyyjä
Tyatiran kaupungista, jumalaapelkäävä nainen, oli
kuulemassa; ja Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vaarin
siitä, mitä Paavali puhui. Ja kun hänet ja hänen
perhekuntansa oli kastettu, pyysi hän meitä
sanoen: 'Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena, niin
tulkaa minun kotiini ja majailkaa siellä' " (Apt. 16:14,
15).
Paavali ja Silas joutuivat tämän jälkeen
vankilaan, mutta vapautuivat ihmeen kautta. "Niin he
lähtivät vankilasta ja menivät Lyydian tykö; ja
nähtyään veljet ja rohkaistuaan heitä he
lähtivätpois" (Apt. 16:40).
Lyydian perhekuntaan kuului miespuolisia
henkilöitä. Raamattu nimittää heitä veljiksi,
mikä tarkoittaa uskoon tulleita miehiä (1 Kor.
5:11).
Nämä olivat se perhekunta, joka raamatullisesti
kastettiin Lyydian kanssa. Uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
7. Vankilassa Paavali ja Silas tapasivat Filippin
vanginvartijan. He "puhuivat Jumalan Sanaa
hänelle ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat. Ja
hän otti, heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja
pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen
omaisensa kastettiin kohta. Ja hän vei heidät
ylös asuntoonsa, laittoi heille aterian ja riemuitsi siitä, että
hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan
uskovaksi" (Apt. 16:32—34).
Paavali ja Silas osoittivat puheensa koko
perheelle. He kaikki siis ymmärsivät puheen. Koko
perhe tuli tuon puheen kautta raamatullisesti
uskoon (jae 34).
Ainoastaan raamatullisesti uskoon tulleet
kastettiin raamatullisesti. Uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
8. "Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko
hänen perhekuntansa uskoivat Herraan: ja myöskin monet
korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa,
uskoivat, ja heidät kastettiin" (Apt. 18:.
Uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
9. Paavali kastoi Stefanaan perhekunnan (1 Kor.
1:16).
Hän kirjoitti heistä myöhemmin: "Mutta minä
kehoitan teitä, veljet: te tunnette Stefanaan perhekunnan
ja tiedätte, että se on Akaian ensi hedelmä ja että
he ovat antautuneet pyhien palvelukseen" (1 Kor.
16:15).
Koko Stefanaan perhekunta oli Akaian ensi
hedelmä — he olivat siis tulleet uskoon
ensimmäisinä koko Akaiassa.
Kun koko perhe oli henkilökohtaisesti
raamatullisesti uskossa, ja Paavali saattoi
kastaa heidät kaikki raamatullisesti.
Kaikkien näiden perhekuntien jäsenet olivat
ymmärtävässä iässä, tulivat raamatullisesti
uskoon ja raamatullisesti kastettiin. Uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
10. Efesossa oli 12 opetuslasta (Apt. 19:1).
Opetuslapsi-sana tarkoittaa Uudessa testamentissa
uskoon tullutta (Apt. 14:22). He ottivat kasteen
Jeesuksen nimeen (Apt. 19:5), koska olivat
kastetut vain Johanneksen kasteella (Apt. 19:3).
Raamatusta ei siis löydy kirkollista epäraamatullista lapsikastelurituaalia, vaan Raamatussa uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
Koska ensimmäiset Jeesuksen Kristuksen opetuslapset noudattivat Jeesuksen kastekäskyä. Ja Jeesuksen Kristuksen opetuslapset noudattavat Jeesuksen kastekäskyä edelleenkin eivätkä missään tapauksessa koskaan epäraamatullista lapsikasteluharhalahko-oppia.
Kastaminen seurasi silloin ja seuraa aina vain evankeliointia, mikä tarkoitti silloin ja tarkoittaa edelleenkin, että Kristuksen Jeesuksen evankeliumista uskoontulleet Jeesuksen Kristuksen opetuslapset kastettiin silloin ja kastetaan edelleenkin Raamatun SANAN mukaisesti ainoastaan juuri niin kuin Raamatussa on kirjoitettu!
Myöhempien aikojen mielipiteet
Alkuseurakunnat kehittyivät ajan myötä kirkoksi.
Kastekeskusteluissa on usein vedottu näin
syntyneen kirkon johtajien mielipiteisiin.
Heillä oli jo kuitenkin varsin toisistaan
poikkeavat näkemykset.
Toisella vuosisadalla eläneet apostoliset isät
olivat
vielä uskovien upotuskasteen kannalla.
Barnabas sanoi: "Autuaat ne, jotka ovat panneet
toivonsa ristiin ja sitten astuneet veteen."
'Kahdentoista apostolin opetus' säätää: "Mitä
kasteeseen tulee, kastakaa seuraavasti. Kun
olette lausuneet kaiken edellä olevan, kastakaa Isän ja
Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, juoksevaa vettä
käyttäen. Mutta jos sinulla ei ole juoksevaa
vettä, kasta muuhun veteen. Jos et voi kastaa
kylmää vettä käyttäen,kasta lämpimällä. Mutta jos
sinulla ei ole kumpaakaan, valele päähän kolmesti
vettä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Ennen
kastetta paastotkoot kastaja ja kastettava sekä
jotkut muut lisäksi, jos on mahdollista.
Kastettavan käske paastota päivä tai kaksi ennen
toimitusta."
Tämä kirjoitus säätää lievennyksiä uskovien
upotuskaste käytäntöön. Jos seuraamme niitä,
olemme velvolliset noudattamaan myös
paastomääräystä. Pienille vauvoille jo yhden
päivän paasto on hengenvaarallinen. Kaksi
paastopäivää on jo pikkuvauvoille tappava.
Polykarpos sanoi tulleensa lapsena pelastetuksi.
Tätä on pidetty viittauksena lapsikasteeseen.
Hän on kuitenkin voinut tarkoittaa tuon ajan
ajatteluntavan mukaisesti mitä tahansa ikäkautta
vuosien 0 - 20 välillä.
Myöhemmin eläneiden kirkkoisien mielipiteet
olivat jo enemmän hajaantuneet:
Justinus Marttyyri nimitti kastetta
uudestisyntymiseksi.
Hän salli kastaa kuitenkin vain uskoontulleita.
Tertullianus esitti, että viattomia lapsia ei
tulisi kastaa. Näiden tulisi kasvaa ja itse
pyytää kastetta.
Origeneen väitetään kirjoittaneen: "Kirkko on
perinyt apostoleilta tavan antaa kaste pienille
lapsillekin."
On siis mahdotonta rakentaa kasteoppia
kirkkoisien mielipiteiden varaan.
Ei ole ihme, että heidän
näkemyksensä olivat niin toisistaan poikkeavat.
Esiintyihän apostoli Johanneksen aikana jo
harhautunut nikolaiittain oppi (llm. 2:15): Erottautui
papisto, joka väitti olevansa ns. maallikoiden
yläpuolella.
Jumala on nähnyt hyväksi ilmoittaa meille
Raamatussa ainoastaan alkuperäisen kastekäytännön.
Pitäytykäämme siis siihen!
"Ei yli sen, mikä kirjoitettu on, ettette
pöyhkeillen asettuisi mikä minkin puolelle toista
vastaan" (1 Kor. 4:6).
Luther opetti, että Raamattu on uskon ja elämän
ainoa ohje. Jos otamme rinnalle varhaiskirkon
mielipiteet, emme voi torjua niitäkään, jotka
nojaavat myöhäisemmän katolisen kirkon epäraamatullisiin
pakanallisiin näkemyksiin.
Olkaamme kuin jalot Berean juutalaiset, jotka
tutkivat joka päivä Raamattuaan, oliko niin, kuin heille
opetettiin (Apt. 17:11).
Ja tehkäämme Sanan mukaan, ettemme olisi
vain Sanan kuulijoita, vaan SANAN tekijöitä.
Beware of anyone carrying you captive througt philosophy and empty deceitfulness along lines of human tradition and the world´s elementary principles, and not according to Christ. For in Him all the fulness of the Godhead dwells bodily, and in Him, who is the head of all rule and authority, you are enjoying fulness of life. In Him, too, you were circumcised - not with a physical circumcision - in stripping off your fleshly body in Christ´s circumcision, when you were buried with Him in baptism and thereby raised to life with Him through faith in the working of God, who raised Him from the dead.
Mistä lapsikaste voi olla kotoisin, jos Raamattu ei sitä ollenkaan tunne?
Tähän saamme vastauksen professori R. M. Petersenin teoksesta "Tanskan pakanuuden ajan historia", sivulta 336:
"Myös pakanuuden aikana oli useitten vanhempien kansanheimojen tapana heti syntymän jälkeen valaa lapsi vedellä eli kuten sitä nimitettiin kastella sitä, jolla se ikäänkuin vihittiin elämälle, otettiin sukuunsa ja pyhitettiin paikkakunnan suojelusjumalille. Tähän rituaaliin liittyi myös nimen antaminen."
Islannin historian kirjoittaja, Jansson toteaa
"Islannin kulta-aika"-teoksessa sivulla 365:
"Heti syntymän jälkeen valeltiin vettä lapsen ylitse ja sille annettiin nimi. Loitsurunoista selviää, että vanhimpana aikana lapsen isä valoi lasta vedellä jaantoi sille nimen."
Ja kun nyt tekee yhteenvedon kaikesta siitä, mitä lähinnä teologit ja papisto koettavat ohi Raamatun sisällyttää kasteeseen, ja lukee edellä olevat tiedemiesten lausunnot pakanallisista toimituksista, niin ei voi olla havaitsematta, mikä läheinen yhteys on lapsikasteella ja pakanallisilla menoilla. Niissä on silmiinpistävä yhdenmukaisuus.
Veden pirskotus/valelu/kasteluriitti vauvojen päälle on pakanallinen pakanoiden pakanariitti.
Vastoin epäraamatullista lapsikastekäytäntöä on ev.lut.kirkossa ollut toki Raamatun mukaista lapsikasteluopin epäraamatulliseksi osoittamistakin.
Arkkipiispa (ev.lut.kirkossa) Aleksi Lehtonen korosti "Kirkon pyhät toimitukset"-kirjassaan (sivulla 93):
"Lapsikastetta ei missään Uuden Testamentin kohdassa mainita. Suoranaisia todistuksia siitä, että lapsikaste olisi ollut käytännössä alkuseurakunnassa, puuttuu."
Rovasti (ev.lut.kirkossa) Urho Muroma toteaa "Herää Valvomaan" -lehdessä tammikuussa 1932:
"Helvettiä lapsikasteopilla täytetään! ... Raamatussa ei kerrota mitään lapsikasteesta; siis Raamattuun vedoten emme voi siitä asiasta sanoa mitään."
Arkkipiispa (ev.lut.kirkossa) Erkki Kaila toteaa "Roomalaiskirje"-kirjassaan (sivulla 81):
"Kun muistamme, että alkukristillinen kaste tapahtui upottamalla, niin ymmärrämme, että se jo ulkonaisestikuvasi kuolemista."
Piispa (ev.lut.kirkossa) E. Gulin toteaa teoksessaan "Raamatullinen Tietokirja" (osa II palsta 123):
"UT:n aikana kastamistapana oli upottaa kastettava kokonaan virtaavaan veteen, mikä vertauskuvana ilmensi vanhan ihmisen hukuttamista ja uuden sijalle tulemista."
Kohdassa "KASTE" piispa Gulin korostaa:
"Uusi Testamentti ei missään erityisesti esitä kastetun lapsia. Voipa vielä Paavalin tulkita nimenomaan siten, ettei hän tunne lapsikasteen käyttöä."
Kirkkoisä Tertullianus tunnetaan mitä kiivaimmaksi lapsikasteen vastustajaksi. Jos lapsikastelu olisi ollut yleinen apostoleilta peritty kastekäytäntö, kuinka sitä vielä kaksisataa vuotta myöhemmin olisi vastustettu?
Raamatusta ei sitä löydy eikä Raamatulla voi puolustaa LAPSIKASTETTA!
Ja jos Luther ei sano saaneensa lapsikastetta Jumalalta, vaan paavilta! (Galatalaiskirjeen Selitys sivu 100), niin miksi vielä sinä tahtoisit eksyttää harhaisten ev.lut.piispojen johdolla ihmisiä pakanalliseen lapsikasteluoppiin ja järjestelmään?
Tämä kysymys on oikeutettu! Kysymys tulee esittää Suomen ev.lut.papeille ja teologeille ja muille järjestelmän mukaisesti epäraamatullista lapsikastetelua käyttäville, koska he ovat hirvittävässä vastuussa Jumalan ja ihmisten edessä viimeisellä tuomiolla!
Kumpi saa nyt ratkaista suhteesi kastekysymykseen, Raamattu vai ihmismielipiteet?
Muista, että Jumalaa tulee kuulla enemmän kuin ihmisiä! Näin sanoo Raamattu! "Tahtonsa mukaan HÄN synnytti meidät TOTUUDEN SANALLA!" (Jaak.1:18, vrt. Gal. 3:9, 26, Joh. 3:16, Ef. 2:8, 1 Kor. 4:15) EI SIIS KASTEVEDELLÄ! (Joh. 1:12,13) "MUTTA KAIKILLE, JOTKA OTTIVAT HÄNET VASTAAN, HÄN ANTOI OIKEUDEN TULLA JUMALAN LAPSIKSI, NIILLE, JOTKA USKOVAT HÄNEN NIMEENSÄ."
Vanhempien motiivit saada vastasyntyneelle imeväiselleen kirkon jäsenyys kirkon epäraamatullisen valelurituaalin kautta on tunnetusti erittäin pakanallinen.
Yhteiskunnallisen syrjinnän pelosta vanhemmat ajattelevat, että valelurituaalin suorittamatta jättäminen aiheuttaisi heidän "vauvalleen" myöhemmin jotakin vahinkoa, siksi he haluavat suorittaa vauvalleen valelurituaalin.
He tekevät sen yleisen pakanallisen ja lihallisen mielipiteen painostuksesta, koska he ajattelevat, että "kaikkihan niin tekevät ja ettei myöhemmin tulisi jotakin vahinkoa, jos kasteluriittiä ei heti suoritettaisi, ja koskaan ei voi tietää, mitä hyvää siitä voi koitua ja ei kai siitä mitään vahinkoakaan voi olla". Heillä on siis täysin EPÄRAAMATULLISIA taikauskoisia KÄSITYKSIÄ tuosta kirkon epäraamatullisesta valeluriitistä.
Koko niin kutsuttu "lapsikastesakramentti" perustuu siis kokonaan taikauskoisiin ja maagisiin pakanallisiin uskomuksiin. Tuollaiset syyt, jotka ovat perin epäraamatullisia ja taikauskoisia, perustuvat yleiseen pakanalliseen ja primitiiviseen suojelumotiiviin.
Sakramenttikirkko on ylläpitänyt tämän varjolla sakramenttimagiaa läpi vuosisatojen vaikka Raamattu ei sellaista tue. Raamatusta ei löydy 'sakramentti' sanaa. Minkäänlaista sakramenttia ei löydy Raamatusta, mutta mystinen sakramenttikirkkojärjestelmä on pettänyt ihmisiä, että mystisesti sakramentit vaikuttavat taianomaisesti suoritettuina taikatoimituksina ja muodostavat taikakeinon ihmisten "pelastamiseksi, uudesti synnyttämiseksi" jonkinlaisen papin toimittaman maagisen taikatempun kautta, jossa epäraamatullinen "pelastava ja uudestisynnyttävä maaginen sakramentti" tungetaan ihmiseen.
Tässä epäraamatullisessa sakramenttijärjestelmässä epäraamatulliset sakramentit välittävät "pelastuksen ja uudestisyntymisen" ja ovat vain toimivia ja riippuvaisia pappiensa kautta ja hallinnassa ja heidän suorittaminaan, mistä he myös saavat palkkansa.
Sakramentit tarjoavat pappien käytettäväksi maagisen ja mystisen taikakeinon järjestellä maagisilla taikasakramenttitempuillaan ihmisten "pelastusta ja uudestisyntymistä".
Vain papit osaavat ja saavat käyttää taikasakramentteja ja hallitsevat niidenavulla ihmisiä. Papit nojaavat sakramenttikirkkojärjestelmän taikakeinoihin tässä. Sakramenttimagian hallitseva papisto ylläpitää taikatemppujärjestelmää, joka syrjäyttää persoonallisen Jumala-suhteen sydämen asiana.
Arkkipiispa Jukka Paarma ilmoitti kirkon virallisimman ja tuoreimman kannan Kotimaa-lehdessä toukokuussa 2001, että kun kuulut kirkkoon ja olet lapsikastettu ja konfirmoitu, niin kaikki on hyvin. Tähän täytyy todeta, että kaikki on silloin vain kirkolle hyvin. Nimittäin vaikka lapsikastetta EI löydy Raamatusta, niin lapsikasteen avulla kirkko saa jäsenensä ja kirkollisveron maksajansa.
Miksi lapsikasteoppijärjestelmä vaatii vastasyntyneet pienet lapset, vauvat kasteltaviksi, sillä se ei ole raamatullinen kaste?
Onko kysymys vain ihmisten ottamisesta järjestelmän orjuuteen heti heidän
syntymänsä jälkeen?
Sinun on ratkaistava tämä kysymys omassa sydämessäsi.
Kun sinä olit vauva, pieni lapsi, sinut kirkon mukaan kastettiin. Kastettiinko sinut todella vai pirskoteltiinko tai valeltiinko päällesi vain vähän vettä?
Kaikki riippuu siitä, kumpaa näkökantaa uskot - Jumalan Sanaa vai ihmisten traditioita?
Pidä ihmeessä mielessä Jeesuksen sanat oman aikansa uskonnollisille johtajille:
"Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne omaa perinnäissääntöänne." Mark. 7:9.
Kirkollisveron kiltisti maksavat pysyvät järjestelmän antaman väärän opetuksen vuoksi järjestelmässä aina kuolemaansa asti. Ja näin koko järjestelmä pysyy pystyssä. Kysymys on siis rahasta.
Jos kirkkojärjestelmä luopuisi lapsikasteesta, niin se romahtaisi, siksi kirkkojärjestelmä ei luovu lapsikasterituaalista. Koska siis kirkkojärjestelmä saa jäsenensä yksinomaan lapsikasteen avulla, ymmärtää jokainen hyvin, että tuo järjestelmä seisoo tai kaatuu lapsikasteen mukana. Jokaisen on helppo tehdä johtopäätöksensä siitä, koska lapsikastetta kynsin ja hampain pidetään "kirkon pyhänä toimituksena", vaikka sitä ei puolla Raamattu eikä historia alkukristillisenä apostolisena tapana.
Valitettavaa "kirkollisessa lapsikasterituaalissa" on nimenomaan se, että lapsikasteen avulla komistuneet jäsentilastot ovat usein vain kääntymättömien vauvana kasteltujen luetteloita, kun imeväisikäisiä on "valeltu vedellä", siis lue tarkasti: kasteltu.
Kirkon jäsenrekisteriin kuuluvia ei siis ole raamatullisesti kastettu vaan heidät on pakanallisesti kasteltu, koska Raamatussa kaste merkitsee uskoon tulleille Kristuksen omaksi tunnustautumista siten sinetöiden ja vahvistaen opetuslapseutensa Jumalan ja ihmisten edessä.
That One is Jesus Christ, who came by water and blood; not by the water only but by the water and by the blood. The Spirit bears witness as well, because the Spirit is the truth. So there are three witnesses, the Spirit, the water, and the blood, and the three are one.
Pienten lasten, vauvojen, kasteleminen on
yksi katolisen kirkon ja sitä kasteopissa
seuraavien kirkkojen ratkaisevimpia ja
arveluttavimpia oppeja.
Katolinen kirkko, kuten sen tyttäretkin opettavat
samaa, että "syntyessään, langenneine
ihmisluontoineen ja perisynnin saastuttamina,
lapsillakin on tarve saada uusi syntymä
kasteessa, jossa heidät vapautetaan
pimeyden vallasta ja otetaan Jumalan lasten
vapauden valtakuntaan. Pelastuksen armon täysi
maksuttomuus ilmenee nimenomaan pienten lasten
astamisessa. Kirkko ja vanhemmat kieltäisivät
lapselta korvaamattoman armon tulla Jumalan
lapseksi mikäli he eivät soisi hänelle Kastetta
pian tämän syntymänsä jälkeen."
Näin siis KKK:ssa (Katolisen kirkon katekismus)
s. 319 kohta 1250.
Tuo KKK kertoo meille, mistä tämä
kirkonkulmakivioppi myös on peräisin:
"Käytäntö kastaa pienet lapset on ikivanha Kirkon
traditio. Tästä tavasta on selvä todistus toiselta
vuosisadalta lähtien..." (s. 319, kohta 1252)
Tässä KKK katekismus myöntää, että tämä oppi ei
perustu Raamattuun!
Se on ihmistekoinen traditio!
Paavalin varoitus saattaisi sopia hyvin tähän:
"Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen
järkeisopilla ja tyhjällä petoksella pitäytyen
ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman
alkeisvoimiin eikä Kristukseen." Kol. 2:8.
Pitäydy siis Raamatun Kristukseen äläkä
epäraamatulliseen lapsikasteluun.
Kaste Raamatussa
Mikä tekee tämän pienten lasten, vauvojen,
kastelemistavan harjoittamisen erityisen
sekoittavaksi ja hämmentäväksi, on se, että
Raamattu ei kerro yhdestäkään pienten lasten
kastelemistapahtumasta.
Sitä vastoin jokainen maininta kasteesta sisältää
riittävän vanhoja ihmisiä, jotka kuulevat ja
vastaanottavat evankeliumin Jeesuksesta
Kristuksesta.
Jeesus oli aikuinen, kun HÄNET kastettiin:
"Kun Jeesus oli kastettu, nousi HÄN kohta
vedestä."Matt. 3:16.
Kaikkialla Raamatussa kaste seurasi aina
pelastusta.
Etiopialainen hoviherra, jonka Filippus
johdatti pelastukseen, oli aikuinen, kun hänet
kastettiin.
"...he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus
että hoviherra, ja Filippus kastoi hänet." Ap.t.
8:38.
Myös muutkin kastettiin sitten, kun he olivat
tulleet uskoon:
"Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen
perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet
korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa,
uskoivat, ja heidät kastettiin." Ap.t. 18.8.
Sen jälkeen, kun ihmiset olivat ottaneet vastaan
Johannes Kastajan sanoman parannuksesta:
"...hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun
hetunnustivat syntinsä." Matt. 3:6.
Ilmeisestikään vastasyntyneet pienet lapset,
vauvat eivät pysty katumaan, tekemään parannusta,
uskomaantai tunnustamaan syntejään. Sen tähden
heillä ei milloinkaan ole Pyhän Raamatun
mukaisia edellytyksiä raamatulliselle kasteelle.
Filippiläinen vanginvartija
Kun Filippiläinen vanginvartija, joka vartioi
apostoli Paavalia, kysyi:
"Mitä minun pitää tehdä, että minä
pelastuisin?"(Ap.t.16:30)
Paavali vastasi:
"Usko Herraan Jeesukseen."(Jae31).
Sitten, kun vanginvartija oli tullut uskoon,
Paavali kastoi hänet (jae 33).
Kun Pietari saarnasi Apostolien tekojen 2.
Luvussa:
"...jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne
kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä
noin 3000 sielua." Ap.t. 2:41.
Kun Filippus saarnasi Samarian kansalle, miehiä ja
naisia kastettiin, mutta ei pikkulapsia, vauvoja:
"Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka
julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja
Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat
kasteen, sekä miehet että naiset." Ap.t. 8:12.
Jos Jumalan Sana ilmaisee kantansa näin tarkasti
ja suoraan ja selvästi, että vain ne, jotka ovat
tarpeeksi vanhoja kuulemaan ja vastaanottamaan
Jumalan Sanan, pitäisi kastaa, niin miksi
katolisuus vaatii vastasyntyneet pienet lapset,
vauvat kasteltaviksi, sillä se ei ole
raamatullinen kaste?
Onko kysymys vain ihmisten ottamisesta kirkon
orjuuteen heti heidän syntymänsä jälkeen?
Sinun on ratkaistava tämä kysymys omassa
sydämessäsi.
Johtopäätöksen aika tässä asiassa.Kun sinä olit
vauva, pieni lapsi, sinut kirkon mukaan
kastettiin. Kastettiinko sinut todella vai
pirskoteltiinko tai valeltiinko päällesi vain
vähän vettä?
Kaikki riippuu siitä, kumpaa näkökantaa uskot -
Jumalan Sanaa vai ihmisten traditioita?
Pidä ihmeessä mielessä Jeesuksen sanat oman
aikansa uskonnollisille johtajille:
"Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne
omaa perinnäissääntöänne." Mark. 7:9.
Ellei lapsikastelua poisteta käytännöstä, ei
päästä eroon pakanallisesta paavillisuudesta.
Lapsikastelun säilyttämisen vuoksi Lutherin hyvä
tarkoitus ajautui karille, ja tänä päivänä se
kirkko, joka on kantanut taannoin paavillisuuden
suurimman vastustajan nimeä, on itse ilmeisen
pakanallisen paavillinen ja luisuu vähitellen
paavin, Lutherin mukaan antikristuksen, syliin,
ellei se sanoudu irti lapsikastelusta ja opeta
Raamatun mukaisesti kasteesta ja valvo ja raivaa
rajansa selviksi maailmaan.
But when the goodness of God our Saviour was shown and His love of men was evidenced, not because of righteous works that we have done but in agreement with His mercy, He saved us through the washing of regeneration and a renewing by the Holy Spirit, whom he has poured out richly on us through Jesus Christ our Saviour, so that, counted as righteous by His grace, we might be made heirs in accordance with our hope of eternal life.
Jesus replied, "Truly I assure you, unless one´s birth is through water and the Spirit, he cannot enter the kingdom on God. What is born of the flesh is flesh and what is born of the Spirit is spirit".
John testified further, "I saw the Spirit come down from heaven like a dove and remain on Him, and although I did not know Him, He who sent me to baptize with water told me Himself, "On whom you see the Spirit descend and remain, He is the One who baptizes with the Holy Spirit". And I did see it and I testify that He is the Son of God.
Some say, "No, let's quickly baptize babies into the church. No need for faith before baptism." Others say, "Wait a minute. You first need to have faith in Christ to be born again and then be baptized."
What does the Bible say? One pastor recently tried to provide a scriptural answer and got a surprise. He remembered that when the eunuch believed on Christ and said to Philip, "See, here is water; what doth hinder me to be baptized?" Philip replied: "If thou believest with all thine heart, thou mayest."
Thinking he would help his people he grabbed his nice, new NIV and opened to the passage and prepared to read Acts 8:37. But wait. It was missing. There was verse 36 and immediately after it verse 38.. Verse 37 was missing. The pastor's reaction..... "Humph, that Bible is no good." So he went back to the one Bible that God has preserved, his King James Version.
The removal of that verse is just one example of how the mutilated NIV weakens a basic doctrine essential to Bible believers. If that pastor had been raised on the NIV, he would not have known that that verse should even be there.
As new generations grow up without the sure word of the KJV, the clear teachings of these essential doctrines will gradually be weakened. As this happens, pagan teachings such as infant baptism will come to be accepted as biblical because the verses which contradict them will no longer be there.
As we trace the two manuscript streams, the Textus Receptus, which God has protected, and the perverted and mutilated Alexandrian/Roman Catholic Westcott and Hort-based texts, it becomes increasingly clear that the only Bible that we can completely trust is the TR-based King James Version.
Lähettää tuota yksipuolista propagandaa koko ajan tänne. Yksinkertaisempikin varmaan tajuaa, että sinä sama ihminen olet lähettänyt nuo kaikki propagandakirjoitukset tännekin palstalle, niinkuin kaikille muille. Minäkin olen sinulta monesti monta asiaa kysynyt, mutta et koskaan vaivaudu vastaamaan. Vaikka olen esittänyt argumentteja tuota ajatustasi vastaan.
Nyt olet pesiytynyt näille palstoille, joilla ei ole sheriffiä. Mutta eipä kukaan viitsi ilmoittaa sääntöjen rikkomisesta (massapostituksesta) ylläpidollekaan, koska et vahingoita tuolla ketään, muuta kuin omaa uskottavuuttasi.
Uskottava ihminen suostuisi keskustelemaan näkemyksistään. Epäuskottava ei, koska hänen näkemyksensä on niin heikolla pohjalla, ettei hän uskalla asettaa sitä alttiiksi ajattelulle ja keskustelulle.
Neuvostoliitto sortui kun sensuuri ei enää pystytty ylläpitämään.
Vapaa tiedonsaanti oli sortumisen merkittävä syy.
Sensuurilla ei enää pystytty hallitsemaan joukkoja.
Luulempa, että monet opit tulevat sortumaan tämän vapaan tiedonkulun aikana.
Opeilla hallitut ihmiset alkavat saamaan tietoa muualtakin kuin oppikunnaltaan.
Luulempa, että lapsikasteluharhalahkoporukasta lukuisat ovat alkaneet tutkimaan itse, eiväkä enää ota vastaan vain sitä mitä heille on lapsikasteluharhalahkojärjestelmässä opetettu.
Monet ovat varmasti tulleet epäröivälle mielelle monestakin lapsikasteluharhalahkojärjestelmäoppikuntansa asiasta.
Nyt tulisi olla berean juutalaisten kaltainen: He tutkivat kotonaan Raamattua oliko niin kuin heille oli puhuttu.
Jaa, että nyt kirkko harrastaakin sensuuria?
Ja nyt ihmiset vasta ALKAVAT saada tietoa muualtakin kuin omalta oppikunnaltaan?!!!
Kuule kirjastot ovat täynnä oppimateriaalia asioista, eikä niitä ole tietääkseni sensuroitu.
Vai väitätkö, että kirkko olisi NIIN ovela, että se on piilottanut jo kymmenien vuosien ajan asiaa koskevaa materiaalia _yleisiin kirjastoihin_, joista niitä voi lainata kuka vaan? Sieltähän ihmiset viimeksi tajuaisivat katsoa.
Just joo.
Sanoisin, että nyt joku on vainoharhainen... minusta Suomea ei voi edes verrata Neuvostoliittoon, ja jos joku näin tekee, se osoittaa vaan hänen typeryytensä. Kun kuka tahansa voi mennä kirjastoon tai kouluun ja saada tietoa näistä asioista, niin enpä kyllä kutsuisi sitä Neuvostoliiton meiningiksi.
Lisäksi kirjoituksesi antaa ymmärtää, että tavallinen pulliainen ev.lut. kirkon jäsen on jotenkin tyhmempi ja tietämättömämpi kuin oi niin viisaat mitkälie "uskovien kastajat". Hehän uskovat pahan kirkkonsa oppeja, ja nämä "oikeat" uskovat nyt kertovat heille Suuren Totuuden.
Tiedoksesi vaan, että ette te olekaan niitä maailman viisaimpia ihmisiä, ja muutkin on tutkineet Raamattua kuin te. Mutta ettehän te tätä usko, kun teille on toitotettu toista, ja onhan se kiva uskoa, että itse on parempi ja viisaampi kuin kaikki muut yhteensä.
Raamatussa ei mainita lapsikastetta, hyvä, mutta ei siellä sitä kielletäkään, joten minun puolestani tässä asiassa kummatkin ovat yhtä oikeassa. Yksi asia on, mitä en oikein hyväksy, eli kaksi kertaa kastaminen: sehän on kuin ei luottaisi ensimmäisellä kerralla siihen, että Jumala pystyy toimia, joten miksi sitten uskoisi toisellakaan kerralla... saako kasteen ottaa uudestaan ja uudestaan aina kun oma usko loppuu? Missä kohtaa Raamattua sanotaan niin? No joo, mutta vaikka se onkin epäloogista, niin menköön jokainen kasteelle niin monta kuin haluaa ja niin nuorena tai vanhana kuin haluaa... se ei kuitenkaan ole tärkeintä, vaan tärkeintä olisi elää sovussa ja se kastekin viittaa paljon suurempaan, kuin mitä se on, johon me kaikki uskomme ja se kai on pääasia. Joten miksi riidellä moisesta.
Ja kuten sanoin, tuo kirjoitus, mihin vastasin alunperin, ei saa ketään kääntymään yhtään mihinkään, koska sen kirjoittaja tekee vain itsestään ja asiastaan naurettavan kirjoittamalla uudestaan ja uudestaan samaa copy-paste-tekstiä KESKUSTELU-palstalle, eikä sitten edes keskustele asiasta, vaan jankkaa samaa uudestaan ja uudestaan eri palstoilla.
Martti Luther, ”uskonpuhdistaja” joka oli kerettiläinen
Jumala on antanut Pyhän Raamatun olemaan ylin auktoriteetti mitä oppiin, moraaliin, uskoon, uskonnollisuuteen jne. tulee. Raamattu on absoluuttinen totuus kirjallisessa muodossa, annettu Jumalan Hengen inspiraation kautta pyhien ihmisten kautta. Se on täten jumalallinen kirja, pyhä, sekä tästä syystä absoluuttisen erehtymätön ja virheetön, ja ristiriidaton. Pyhiin Kirjoituksiin tulee verrata opit ja opetukset, sekä niiden valossa koetella uskonnolliset opettajat, julistajat.
”Lain tykö ja todistuksen tykö, elleivät he puhu tämän sanan mukaan se on koska heillä ei ole aamunkoittoa” (Jes.8:20, vrt. Biblia, Kuningas Jaakon K.).
”Jos joku on opettamassa eri oppia, eikä pitäydy niihin Herramme Jeesuksen Kristuksen terveisiin sanoihin, eikä siihen oppiin [joka on] jumalisuuden mukaan, hän on tullut ylpeydestä paisuneeksi, eikä ymmärrä mitään…” (1Tim. 6:3-4a).
Tässä on Raamatullinen perustus koettelemiselle, sekä Vanhasta että Uudesta Testamentista. Muitakin jakeita on olemassa. Raamattu on yhtenäinen ja ristiriidaton kokonaisuus, ja Raamattu selittää itseään. Mies nimeltä Martti Luther vaikutti 1500-luvun Saksassa, mutta hänen opetuksensa on levinnyt myös muihin maihin, aina nykyhetkeen saakka. Sentähden on aiheellista hieman tarkastella hänen opetuksiaan, ja koska Suomessa hän on jatkuvasti uskonnollisten ihmisten suosikkiopettaja. Häntä usein ylistetään väkevänä reformaattorina, ”uskonpuhdistajana”. En kiistä etteikö Luther olisi puhunut jotain totuuksia, ja sen tiedän että hänen Raamatunkäännöksensä on arvostettu ja pidetään sangen onnistuneena käännöksenä. Mutta kuitenkin karvas totuus hänestä on että hän oli harhaoppinen ihminen, kerettiläinen. Tämä on loppupäätelmä kun hänen opetuksensa vertaa Pyhän Raamatun kokonaisilmoitukseen (Jes. 8:20, 1Tim. 6:3-4, ks. yllä). Kun näin tekee ilmenee selvästi että Luther opetti (ihmis-) oppeja jotka olivat ilmiselvästi ristiriidassa Pyhien Kirjoitusten kanssa. Ja tällaisesta Jumala selvästi lausuu että sellainen opettaja ”on ilman aamunkoittoa”, sekä ”on tullut ylpeydestä paisuneeksi, eikä ymmärrä mitään”. Vielä Johannes sanoo että sellainen on sekä antikristus (2Joh.7) että antikristuksen hengestä (1Joh.4:3), ja villitsijä (2Joh.7), ynnä että on ilman Isää ja Poikaa (2Joh.9). Tämä on vakava sana. Luettelen joitain Martti Lutherin laittomia (Raamatun kokonaisilmoituksen vastaisia, epäraamatullisia) ja turmiollisia harhaoppeja.
1. Että Raamattu opettaisi että uusi syntymä olisi vesikasteen kautta, yleensä vauvapirskotuksen kautta
2. Että Raamattu opettaisi että Kaikkivaltias Jumala vanhurskauttaa syntisiä edessään subjektiivisen sydämen uskomisen kautta tai perusteella
3. Kuvakiellon pois jättäminen katekismuksestaan, ja kymmenennen käskyn kahtia halkaiseminen että lukumäärä yltäisi kymmeneen
4. Että Jumalan inspiroitu sana opettaisi ehdollista pelastuksen pysyvyyttä niiden kohdalla joille Jumala on suonut uuden syntymän, eli että Raamattu opettaisi että olisi mahdollista ylhäältä synnytettyjen langeta pois Jumalan armosta ja joutua kadotukseen
5. Että Jumalan sana opettaisi että Jeesus Kristus Nasaretilainen sovitti Golgatan ristillä jokaisen Aadamin jälkeläisen
6. Että Raamattu opettaisi Jeesuksen Kristuksen ihmisyyden olevan kaikkialla läsnäoleva, vrt. Lutherin konsubstantiaatio-oppi
Ylläolevat ovat soteriologisesti (pelastusopillisesti), kristologisesti (koskien Krisuksen Persoonaa ja työtä), sekä teologisesti (jumaluusopillisesti) katsottuna ristiriidassa Jumalan erehtymättömän ja auktoritatiivisen sanan kanssa, ja täten harhaoppeja, ts. omavaltaisesti valittuja uskomuksia/oppeja (hairesis) joilta puuttuu Raamatullinen perusta ja auktoriteetti.
On aiheellista tarkastella näitä oppeja yksi kerrallaan.
1. Luther opetti kerta toisensa jälkeen että vesikaste on välttämätön uudelle syntymälle, että Jumala soisi uuden syntymän kastehetkellä, ja että itse kastevesi on jollain tapaa välttämätöntä kyseiselle hengelliselle syntymälle.
”Mutta kun sana ja vesi saavat pysyä yhdessä, niin on sinulla sellainen vesi, jossa on Pyhä Henki, joka SEN KAUTTA UUDESTI SYNNYTTÄÄ sinut Jumalan valtakuntaan, se on, antaa SYNTISI ANTEEKSI ja tekee sinut autuaaksi.” (Lutherin opetuksia kasteesta, 10 luku ”Kasteessa Uuudestisynnytään”)
”Mutta kuinka voikaan tämä kaste olla kelvoton, kun Kristus säätää veden välineeksi ihmisen uudestisyntymiseen Pyhän Hengen myötävaikutuksen kautta.
"jos joku ei synny VEDESTÄ ja HENGESTÄ, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan."
Kun LASTENKIN TARVITSEE UUDESTISYNTYÄ VOIDAKSEEN JUMALAN VALTAKUNTAA NÄHDÄ, niin minkä tähden kiellettäisiinkään heiltä kaste?
Kuinka voidaankaan ajatella, ettei kasteen vesi, joka on Jumalan sanaan suljettu ja Jumalan sanan kanssa yhdistetty, muka kelpaisi uudesti synnyttämään?
Eivätkö Kristuksen sanat todellakin vaadi meitä siihen vakuutukseen, että uuden syntymisen täytyy VEDEN KAUTTA jokaisessa ihmisessä tapahtua? Vaikka ei tosin vesi ilman Pyhää Henkeä vaikuta mitään, niin ei Pyhä Henki myöskään tee ilman vettä meissä tätä työtänsä. ("joka ei synny VEDESTÄ ja HENGESTÄ..")” (ibid.)
Näin Luther, ynnä hänen seuraajansa. Raamatun Kaikkivaltias Herra Jumala opettaa pyhässä sanassaan seuraavasti...
” Jotka eivät veristä, eivätkä lihan tahdon perusteella, eivätkä miehen tahdon perusteella, vaan päinvastoin Jumalasta tulivat synnytetyiksi.” (Jh. 1:13)
Pyhä Henki tässä opettaa että uusi syntymä ei tule perimän kautta (haimatôn – veristä, monikko), eikä turmeltuneen ihmisyyden (lihan) tahtomisen perusteella (Kreikk. ek – ilmaisee lähdettä, vrt. –sta … ”tahdo -sta”; vrt. Eng. ”of”, ”out of”, ”from”, ”by”, ”on basis of” – ” on the basis of [the] desire of [the] flesh”). Eikä myöskään ”miehen tahdon perusteella (ek)”, tarkoittaen että miespuolisen saarnaajan tahdon välityksellä tai perusteella tai kautta ei tapahdu jumalallista uutta syntymää ylhäältä. Pyhä Henki tarkoittaa tässä ensi kädessä Jumalan kutsumia todellisia sanan saarnaajia, Jumalan johdattamia Raamatullisen Evankeliumin julistajia, jotka Raamatun mukaan ovat miespuolisia, vrt. Paavali, Pietari, Barnabas jne. Ei edes näiden jumalisten miesten tahto voinut edesvaikuttaa kenenkään kuulijan uutta syntymää, eivätkä he tahtomisellaan kyenneet vaikuttamaan Jumalan päätöksiin (”tahdon perusteella”/”tahdosta”) koskien keitä Hän uudesti synnyttäisi (ja keitä jättäisi kuolleeseen tilaansa). Näiden kolmen negatiivisen sanan jälkeen Kristuksen Henki positiivisesti toteaa ”vaan päinvastoin (alla) Jumalasta (ek – lähde, alkulähde, vrt. –sta; Theoû – Jumala, genitiivi) tulivat synnytetyiksi” (egennêthêsan – aoristi, passiivi; Eng. ”were begotten”). Voimakas negaatio ”alla”, ”vaan päinvastoin”, selvästi tukee sitä totuutta että Jumala yksin on Hän joka suverenisesti ylhäältä uudesti synnyttää eivätkä ensimainitut millään osallistu siihen eivätkä kykene vaikuttamaan sitä, saati että kykenisivät vaikuttamaan Jumalan tahtoon niin että se tulisi toteen jonkun kohdalla (jota Hän ei ole valinnut pelastukseen Kristuksessa ennen maailman perustusta, Efe. 1, Room. 9). Raamatun selvä opetus on että Jumala on täysin suvereni, ja luoduista riippumaton mitä uuteen syntymään tulee. Tämän sovellus on että esim. joku nk. ”pappi” tai ”rovasti” ei voi vauvakastetoimituksillaan (kastevesi plus saarnattu sana) edesvaikuttaa jonkun kauttaaltaan turmeltuneen vauvan uutta syntymää, yhtä vähän kun auton peseminen tekee sitä (autoa) hengellisesti eläväksi, yhtä vähän kuin kissanpennun kasteleminen saisi aikaan sen uutta syntymää. Samaten kyseinen jae opettaa että kukaan ei ns. ”synny kristityksi” (”veristä”). Vielä se opettaa että ”lihan” (turmeltuneen ihmisyyden, ei uudesti synnytetyn ihmisen) haluamisen tai tahdon, tahtomisen, (vrt. ns. ”ratkaisu”) perusteella tai kautta ei tapahdu uutta syntymää ylhäältä. Viimeksi mainittu täysin kumoaa Arminiolaisten (Vapaa Tahto-laisten) harhaoppia että ihmisen on tehtävä ns. ”uskonratkaisu” (”Jumalan puoleen”) että ”uudestisyntyisi”. Surullinen totuus on että väärät uskovat ja uskonnollismieliset eivät tahdo uskoa että Jumala on kauttaaltaan suvereni ja riippumaton mitä syntisten pelastukseen, tässä uuteen syntymään, tulee, että Hän toimii yksin, ja tahtoo ja päättää yksin ketä synnyttää ylhäältä, ja milloin ja missä.
Joh. 3:3. *Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Totisesti, totisesti, minä sanon sinulle: Ellei joku tule synnytetyksi ylhäältä hän ei todellakaan ole kykenevä näkemään *Jumalan *valtakuntaa.
4. *Nikodemos sanoo hänelle: Kuinka ihminen on kykenevä syntymään ollessaan vanha? Ei kai hän ole kykenevä menemään sisälle *äitinsä *kohtuun toistamiseen ja tulla synnytetyksi?
5. *Jeesus vastasi: Totisesti, totisesti, minä sanon sinulle; Ellei joku tule synnytetyksi vedestä ja Hengestä hän ei todellakaan ole kykenevä käymään sisälle *Jumalan *valtakuntaan.
6. Mikä on syntynyt lihasta on liha, ja se mikä on tullut synnytetyksi *Hengestä on henki.
7. Älä sinä hämmästele että sanoin sinulle: On tarpeen teidän (umâs – monikko) tulla synnytetyksi ylhäältä.
8. *Henki (Kr. pneûma) puhaltaa (tai, henkäisee – Kr. pnei) missä Hän tahtoo, ja Hänen äänensä sinä kuulet, mutta kuitenkaan et ole tiennyt mistä Hän tulee ja mihin Hän vetäytyy. Näin on jokainen joka on tullut synnytetyksi *Hengestä. (* = määr.artikkeli)
Ylläolevan kontekstin (asiayhteyden) 5. jae on yleensä Lutherilaisten ja muiden kasteen uudestisynnytämis-opin [Eng. Baptismal regeneration] vahvimpia (näennäisesti) aseita. He otaksuvat sanan ”vedestä” (ex hudatos) tarkoittavan kasteen riittiä. Se on juuri sitä, olettamus. Jae ei sano ”kasteesta ja Hengestä”. On aivan turha yrittää selittää kyseistä kohtaa ilman muun Raamatun apua (2Pie.1:20). Täytyy tulkita Raamattu Raamatullisesti, verraten Kirjoituksia toisiinsa. Rinnakkaiskohta joka selittää Jh. 3:5 on Tiit. 3:5; ” …uuden syntymän pesun ynnä Pyhän Hengen uudistamisen kautta.” Huomioi sama jumalallinen järjestys kuin Joh. 3:5:ssä; ensin vesi/pesu, sitten Henki. Huomaa myös että kohta ei sano ”uuden syntymän vesikasteen ynnä Pyhän Hengen uudistamisen kautta”, vaan ”pesun”. Tämä kohta ei myöskään irtonaisena todista että vesikasteesta olisi kyse, ja Joh. 3:5 valossa se ei todellakaan tee sitä. Jos Joh. 3:5:ssä Pyhä Henki olisi tarkoittanut kastetta sanalla ”vedestä” niin Hän olisi asettanut jonkun maallisen ja ei hengellisen asian (H2O) oman jumalallisen Persoonansa edelle (…Hengestä) mitä tärkeysjärjestykseen tulee koskien uutta syntymää. Eli Henki Jumala olisi sanonut koko Raamattua lukevalle maailmalle että H2O (vesikasteriitti/kasteen ”sakramentti”) on tärkeysjärjestyksessä numero yksi mitä uuteen syntymään tulee, ja Kaikkivaltiaan Jumalan kolmas Persoona on toissijainen tekijä. Pois se!! Olkoon Jumala totuullinen ja ihminen valhettelija, niinkuin on kirjoitettu: Että sinut vanhurskautettaisiin *sanomisissasi ja voittaisit kun sinut tuomitaan. (Room. 3:4). Sama Raamatullinen logiikka pätee Tiitus 3:5:een. Yksi on se syy miksi Henki pani Johanneksen ja Paavalin mainitsemaan vettä/pesua ennen Itseään, ja se on se että vesi (Joh.3:5), pesu (Tiit.3:5), merkitsee Kristusta, se on, että Kristuksen veren pesu (subjektiivinen – sisimmässä tapahtuvaa) on osa Raamatullista uutta syntymää. Sillä Kristus opettaa että Hengen tehtävä on kirkastaa Häntä, ja tässä näemme miten Henki molemmissa kohdissa näin tekee kun mainitsee pesua/vettä (Kristuksen veri) ennen Hengen uudistamista, täten ylläpitäen Kristuksen ensisijaisuutta Jumalan valitun kansan pelastuksessa. Nämä kaksi kyseistä kohtaa molemmat (ja yhdessä) opettavat että uudessa syntymässä on nämä kaksi aspektia; se on pesu (Kristuksen veressä, Pyhässä Hengessä) ja se on uudistus (vrt. ”ympärileikkaus ilman käsiä”) Pyhässä Hengessä. Eli Johannes ei opeta vesikastetta uuden syntymän instrumenttina (välineenä, välikappaleena), vaan hän opettaa (niinkuin Paavali) yhtä asiaa (ylhäältä syntymä) kaksine aspekteineen; yksi hengellinen suure jolla kaksi toisiaan täydentävää aspektia (näkökantaa). Tämä on sopusoinnussa Pyhän Raamatun kokonaisilmoitukseen kanssa mitä uuteen syntymään tulee.
Uudesta syntymästä käytetään Jumalan sanassa myös termejä ”sydämen ympärileikkaus”, ”eläväksi tekeminen” jne., mutta kyseisissä kohdissa Pyhä Henki käsittelee mainittua kahta aspektia uudesta syntymästä. Ja jos katsoo Joh. 3:5:en ympäröivää kontekstia niin ilmenee että Kristus kiteyttää 5. jakeen vaikeita sanoja (”vedestä ja Hengestä”) jakeissa 6. ja 8., viittaamalla ainoastaan Pyhän Hengen Persoonaan. Hän olisi voinut täsmentää sanomalla ”Mikä on syntynyt lihasta on liha, ja se mikä on tullut synnytetyksi vauvakasteesta on henki”. Näinhän Luther nähtävästi ymmärsi kyseisen kohdan, mutta jos Kristus olisi näin sanonut se olisi ollut ristiriidassa Raamatun muun opetuksen kanssa ja Hän olisi ollut syntinen. Pois se! Mutta Hän ei näin sanonut, vaan kiteytti viittaamalla yksinomaan Henkeen, mainitsematta ollenkaan kastetta (Kr. baptisma). Vielä, Kristuksen veren yhteydessä Raamattu usein käyttää sanaa ”pestä”, joten se on täysin harmoniassa sen kanssa mitä olen tuonut esille.
Jos H2O (vesikaste; Luther ja hänen kannattajansa) taistelee Kristuksen veren pesua vastaan (Raamattu) niin jomman kumman täytyy olla harhaoppi. Se mikä antaa kunnian Jumalalle ja Kristukselle on Raamatun Totuus ja jumalisuuden mukainen oppi (1Tim.6:3), ja se mikä aiheuttaa epäharmoniaa Raamatun tulkinnassa ja riistää kunniaa ja ensisijaisuutta (Kol. 1:18) Kristukselta (pelastuksen Alfana ja Omegana) on perkeleellinen valhe ja antikristillinen harhaoppi, suoraan sielunvihollisen (Saatanan) sydämestä, sillä hän on valheen isä, sekä valhettelijain isä. Eräs harhaoppisten ja väärien kristittyjen tavaramerkkejä on jatkuva jakeiden irroittaminen kontekstistaan ja Raamatun kokonaisilmoituksesta, niin että syntyy tulkinnallisia ristiriitoja ja se saa Raamatun näyttämään ristiriitaiselta kirjalta. He sanovat että on ristiriitoja sanassa mutta että ”täytyy vain uskossa ottaa vastaan” (omavaltaisesti omaksuttu oppi – hairesis, harhaoppi), ”eikä yrittää järkeillen selvittää kaikkia ristiriitoja” (ristiriitoja jotka väistämättä seuraavat epäraamatullista oppia, harhaoppia). Mutta Raamatun todistus on että sellainen ihminen joka opettaa ja uskoo harhaoppisesti ”ei ymmärrä mitään” ja ”on vailla aamunkoittoa”, ”ilman Isää ja Poikaa”, ”on antikristus ja villitsijä (kirj. eksyttäjä – planos)”, ”on tullut kieroutuneeksi ja tekee syntiä” jne.. Eli tällainen on vailla Raamatullista Jumalan antamaa uskoa ja on täten epäuskoinen. W E Best on Raamatullisesti ja viisaasti sanonut että ihminen jolla on harhaoppisia uskomuksia mitä Jumalaan, Kristukseen, pelastukseen jne. tulee EI PALVO (Jumalaa, Kristusta, Pyhää Henkeä). Tällainen ihminen on epäjumalan palvoja, sillä hän ei palvo Jumalaa Hengessä eikä TOTUUDESSA (Raamatullinen usko, oppi – yhtäpitävä Raamatun kokonaisilmoituksen kanssa eikä ristiriidassa sen kanssa, vrt. Jes.8:20). Tällainen ihminen palvoo jumalaa joka ei kykene pelastamaan, sillä jos hän ei palvo Raamatun Jumalaa Totuudessa se näyttää että hän on vailla Raamatun Pyhää Henkeä, Kristuksen Henkeä, joka on myös Totuuden Henki. Ja jos hän ei palvo Jumalaa Pyhässä Hengessä hän ei myöskään ole kykenevä palvomaan Häntä totuudessa, ks. 1Joh.4:3.
Ei ole olemassa Raamatullista oikeaoppisuutta ilman Raamatun Pyhää Henkeä. Raamattu ei tunne termiä ”kuollut oikeaoppisuus”. Päinvastoin kuin mitä useimmat otaksuvat Fariseukset EIVÄT OLLEET oikeaoppisia. He olivat ehkä moraalisia, mutta eivät olleet Raamatullisesti oikeaoppisia, sillä he olivat ilman Jumalan rakkautta ja ilman Henkeä. Missä on Totuus (Raamatullinen oikeaoppisuus) siinä on myös Henki Jumala, sillä Hän on sen aikaansaaja. Missä on Herran Jeesuksen Kristuksen Henki siinä on palvontaa Totuudessa (Raamatullisesti oikeassa uskossa). Tämä on se mitä Johannes opettaa 1Joh.4:2-3, Joh. 4:23-24. Sanottuani nämä sanon vielä että palvonta Hengessä ja totuudessa on pelastuksen hedelmä, eikä koskaan eikä missään nimessä sen ehto, sillä Iankaikkisessa Liitossa ei ole ehtoja Jumalan valittujen pelastukselle, joka on heidän yksin Kristuksen tähden (Room. 5:19). Samalla se on totta, että missä ei ole tätä hedelmää – Jumalan ja Kristuksen palvontaa Hengessä ja totuudessa, siellä ei myöskään ole uutta luomusta eikä Kristuksen Henkeä, eikä myöskään Isää eikä Poikaa (2Joh. 9). Tästä Martti Luther oli surullinen esimerkki, niinkuin myös ne jotka uskovat hänen oppejaan, eli uskovat samaten kuin hän uskoi.
Lutherin väärä opetus uudesta syntymästä ja kasteesta on aika kattava ja laaja aihe. Hän kirjoitti paljon näistä asioista, ja olisin voinut siteerata häntä enemmän kuin mitä tein. En katso sitä nyt aiheelliseksi, vaikka tiedän että olisi ehkä aiheellista kirjoittaa pitempi kriittinen analyysi Lutherin kasteopista siinä missä se koskettaa suoranaisesti uutta syntymää. Jos ylhäältä minulle suodaan niin jatkan Lutherin harhaoppien tarkastelua toisella kerralla. Aamen.
"Ja he toivat hänen tykönsä myös pieniä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta sen nähdessään opetuslapset
nuhtelivat tuojia. Mutta Jeesus kutsui lapset tykönsä ja sanoi: 'Sallikaa lasten tulla minun tyköni älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta. Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle' " (Luuk. 18:15-17).
Sylilapsikastelua puolustetaan usein Jeesuksen sanoilla: älkääkä estäkö heitä.
Kuitenkin Jeesus itse siunasi lapset, jotka tuotiin Hänen luokseen.
Vanhemmat antoivat Jeesukselle tilaisuuden tehdä lapsille, mitä Hän halusi. Lapset luovutettiin Jeesuksen syliin.
Jo toimintansa alussa Jeesus kastoi opetuslastensa välityksellä (Joh. 4:l, 2). Hän olisi voinut nytkin käskeä opetuslapsiaan suorittamaan
kasteen. Varsinkin, jos se olisi voinut tapahtua vihmomalla tai valelemalla siis kastelemalla, siinä ei olisi ollut
vaikeuksia. Tämä ei ollut Jeesuksen tahto!
"Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja
siunasi heitä" (Mark. 10:16).
Lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta. Lapsilta ei
tarvitse eikä voi vaatia uskoontuloa, kastetta eikä pyhitystä. Vasta, kun he tulevat ymmärtävään ikään, heillä on tilaisuus ratkaista, tahtovatko ottaa
Jeesuksen vastaan (Joh. 1:12), pukea Hänet päälleen(Gal. 3:27).
Raamatusta ei löydy lapsikastelua!