HELP ME!

ai hyvä huuh. en saa ottaa sille kamu nimittäin :'(

luurano kirjoitti:

ai hyvä huuh. en saa ottaa sille kamu nimittäin :'(

mun mielestä marsulla kuuluu todellakin olla kaveri!joissakin maissa kuulemma eläinsuojelulakikin sen jo määrää..

kylhän se varmaa pärjää,mutta enpä siitä onnellisuudesta tiedä..:/ koska vaikka olisit marsusi kans 4h/pvä, niin silti sille jää yksinoloaikaa 20 tuntia..aika pitkä aika,joka päivä..

no riippuu.. kirjoitti:

mun mielestä marsulla kuuluu todellakin olla kaveri!joissakin maissa kuulemma eläinsuojelulakikin sen jo määrää..

kylhän se varmaa pärjää,mutta enpä siitä onnellisuudesta tiedä..:/ koska vaikka olisit marsusi kans 4h/pvä, niin silti sille jää yksinoloaikaa 20 tuntia..aika pitkä aika,joka päivä..

Itse miettisen , että onko parempi jos myyt sen sellaisele jolla sille on kaveri! Eläintenpidon tärkein asia on se , että osaa miettiä eläimen parasta eikä vaan itseään! Mieti miltä tuntuu olla häkissä kaikki päivät ilman ketään kenen kanssa puhuisi. Voit myös laskea kuinka paljon ehdit marsun kanssa olemaan! Laita tunti määrät ylös ja sitten voit huomata paljonko vuorokaudesta nukut ,syöt , peseydyt ja teet muutakin kuin olet marsun kanssa. Itse lasken sen jo eläinrääkkäykseksi vaikka pahempaakin on.

minäääääää kirjoitti:

Itse miettisen , että onko parempi jos myyt sen sellaisele jolla sille on kaveri! Eläintenpidon tärkein asia on se , että osaa miettiä eläimen parasta eikä vaan itseään! Mieti miltä tuntuu olla häkissä kaikki päivät ilman ketään kenen kanssa puhuisi. Voit myös laskea kuinka paljon ehdit marsun kanssa olemaan! Laita tunti määrät ylös ja sitten voit huomata paljonko vuorokaudesta nukut ,syöt , peseydyt ja teet muutakin kuin olet marsun kanssa. Itse lasken sen jo eläinrääkkäykseksi vaikka pahempaakin on.

tuntuu pahalta että marsuni kärsii. mutta eikö se kärsi siitäkin jos annan sen pois täysin vieraalle ihmiselle? tarkotan että marsu tuli meille 2 v. ja se on nyt 5 v. niin eiks se kärsi siitä vaihtelusta?

Empä nyt usko! Vaikka jotkut ovat kertoneet sinulle että Marsuja on pakko olla kaksi se ei ole todl totta! Jos Marsu on yksinäinen sen huomaa kyllä Marsusta jos se kärsii siitä että hän on yksin meidän Wilma ei ollut yksinäinen huomasimme sen jo silloin kun kamuni toi Marsunsa meille! Kaverini sanoi että hänen Marsunsa muuttui mutta Wilma ei edes inajanut että hän jäi kaipaamaan nyt meidän Wilmalla kumminkin on kaveri :) Mutta sanon vaikka ei tämä tähän aiheeseen oikein liity Marsua ei pidä hankkia kenenkään käskystä ja Suomessa ei vielä ole lakia mikä määrää että pitää olla kaksi Marsua!

emppulii kirjoitti:

Empä nyt usko! Vaikka jotkut ovat kertoneet sinulle että Marsuja on pakko olla kaksi se ei ole todl totta! Jos Marsu on yksinäinen sen huomaa kyllä Marsusta jos se kärsii siitä että hän on yksin meidän Wilma ei ollut yksinäinen huomasimme sen jo silloin kun kamuni toi Marsunsa meille! Kaverini sanoi että hänen Marsunsa muuttui mutta Wilma ei edes inajanut että hän jäi kaipaamaan nyt meidän Wilmalla kumminkin on kaveri :) Mutta sanon vaikka ei tämä tähän aiheeseen oikein liity Marsua ei pidä hankkia kenenkään käskystä ja Suomessa ei vielä ole lakia mikä määrää että pitää olla kaksi Marsua!

"Suomessa ei vielä ole lakia mikä määrää että pitää olla kaksi Marsua!"

Voi hyvä ihminen. Onko siis eri asia ja paljonkin hirveämpää, jos pitää marsua maassa, jossa tällainen laki on. Kysymys on siitä, KÄRSIIKÖ MARSU. Ja mikä sä olet menemään sen pään sisään. Kuulostaa suorastaan idioottimaiselta, että noin yksiselitteisesti olet omaa marsuasi lukenut. Siitä, että ne elävät luonnossakin laumoissa, voi terveellä järjellä voi päätellä, että marsu tosiaan tarvitsee seuraa.

Kurjaahan se lemmikistä luopuminen tietenkin on, mutta ei varmastikkaan verrattavissa siihen kurjuuteen, jota yksinäinen marsu kokee. Oma omatuntoni ei ikinä sallisi pitää yksinäistä marsua. Se on itsekeskeistä.

emppulii kirjoitti:

Empä nyt usko! Vaikka jotkut ovat kertoneet sinulle että Marsuja on pakko olla kaksi se ei ole todl totta! Jos Marsu on yksinäinen sen huomaa kyllä Marsusta jos se kärsii siitä että hän on yksin meidän Wilma ei ollut yksinäinen huomasimme sen jo silloin kun kamuni toi Marsunsa meille! Kaverini sanoi että hänen Marsunsa muuttui mutta Wilma ei edes inajanut että hän jäi kaipaamaan nyt meidän Wilmalla kumminkin on kaveri :) Mutta sanon vaikka ei tämä tähän aiheeseen oikein liity Marsua ei pidä hankkia kenenkään käskystä ja Suomessa ei vielä ole lakia mikä määrää että pitää olla kaksi Marsua!

Mistäs sitten mielestäsi parhaiten näkee, että marsu voi henkisesti hyvin? Taidat olla sitä tyyppiä, joka ajattelee:

-Liikkuu vähän => laiska persoona, tykkää lepäilystä
-Liikkuu ja vipeltää paljon => häkin kokokin on näköjään ihan tarpeeksi iso urheilukenttä sille, oikein iloinen marsu
-Syö, nukkuu, liikkuu normaalisti, hyvä karvanlaatu => automaattisesti onnellinen eläin
-Juttelee ja huutelee yksinään kovasti => puhelias, iloinen
-Hiljainen => eihän se edes kaipaa mitään

lepardi kirjoitti:

tuntuu pahalta että marsuni kärsii. mutta eikö se kärsi siitäkin jos annan sen pois täysin vieraalle ihmiselle? tarkotan että marsu tuli meille 2 v. ja se on nyt 5 v. niin eiks se kärsi siitä vaihtelusta?

Vaikka nuo jyrsijätkin oppivat omistajansa tunnistamaan, harva niistä omaansa jää pahemmin ikävöimään, jos vain olosuhteet ovat kunnossa uudessa paikassa. Meiltäkin yksi päälle kaksivuotias (rotaksi vanha) rottalikka lähti eläkekotiin tutulleni, kun vaihtoehtona olisi ollut jäädä tänne ainoaksi rotaksi Räpsän lopetuksen jälkeen. Jo alle tunnin päästä kun tutun luota lähdin, Lemmikki nukkui samassa kasassa uusien kämppäkavereidensa kanssa. Samoin se kuulemma tapaa aina tulla luukulle kerjäämään silityksiä, kuten se teki täälläkin ollessakin. Lemmikki oli rotistani se lemppari eikä päätös ollut helppo, mutta katsellessa nyt kuvia siitä sen uudessa kodissa, oli se varmasti sen kohdalla ainakin se paras.

Kyllä laumaeläin on mielestäni lajitoverinsa ansainnut, sai se omistajaltaan kuinka paljon huomiota tahansa ja jos vaihtoehdot ovat yksinasuminen vanhassa kodissa tai uusi koti jossa on lajitovereita, on kodinvaihto mielestäni pienenpi paha kuin yksinolo, vaikka toki elinympäristön muutos alkuun marsua varmasti hieman ihmetyttääkin. Suomessa tuo on tosiaan vain suosituksena eläinsuojelulaissa, mutta etenkin lajin harrastajilla on kyllä selvä kanta asiaan:

"Marsuyhdistyksen kevätkokouksen pohjalta päätettiin tuoda esiin kaikille marsuharrastajille, että yhdistyksen suositus on myydä marsut eläinsuojelulain suosittamalla tavalla aina vähintään pareittain, silloin kun se vain on mahdollista. Naaraita myydään vain toisen marsun kaveriksi, samoin uroksia mahdollisuuksien mukaan. Yksinoloa parempi vaihtoehto on myös näkö- ja kuuloyhteys toiseen marsuun. Suomen Marsuyhdistys painottaa, että marsu on laumaeläin ja sen tulee saada nauttia lajitovereiden seurasta.

(pätkä lainattu marsuyhdistyksen sivuilta; http://marsuyhdistys.net/hankinta.htm)
Yhdistys toivoo kaikkien marsuharrastajien huomioivan tämän yhtenäisen suosituslinjan.)

samakuinäsken kirjoitti:

Mistäs sitten mielestäsi parhaiten näkee, että marsu voi henkisesti hyvin? Taidat olla sitä tyyppiä, joka ajattelee:

-Liikkuu vähän => laiska persoona, tykkää lepäilystä
-Liikkuu ja vipeltää paljon => häkin kokokin on näköjään ihan tarpeeksi iso urheilukenttä sille, oikein iloinen marsu
-Syö, nukkuu, liikkuu normaalisti, hyvä karvanlaatu => automaattisesti onnellinen eläin
-Juttelee ja huutelee yksinään kovasti => puhelias, iloinen
-Hiljainen => eihän se edes kaipaa mitään

nimimerkki emppulii/samakuinäskeinen oletko aivan varma sanoistasi? marsut tarvitsevat todella seuraa ja se pitää paikkansa että niitä täytyisi olla vähintään se kaksi.
Vaikka laki ei täsmälleen määrääkkään että eläimiä on oltava se 2kpl ajatellaanhan silti marsun parasta eikä oteta yksineläjiä, eikö niin? Niin on hyvä verrata että haluaisiko itse kyhjöttää huoneen nurkassa ainoana muutaman tunnin kaverina marsu.

Keskustelun aloittaja:Marsusi on aika vanha jo, mutta suosittelisin silti antamaan sen jollekkin jolla on sille kavereita. Jos vain ajattelet marsun parasta.