Isäni asui ennen kuolemaansa 4 vuotta avoliitossa. He tekivät hallintaoikeustestamentin, jossa isäni nimissä oleva asunto irtaimistoineen jää avoleslelle. Samaisessa testamentissa avoleski testamenttaa hänenkin kuoltuaan koko omaisuuden omalle pojalleen.
Miten se on mahdollista?
Miten se on mahdollista?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vaadi lakiosaasi jos et ole jo ehtinyt hyväksyä testamenttia. Jos olet hyväksynyt testamentin ja luopunut lakiosaoikeudestasi, olet menettänyt oikeutesi.
Jos isä on todella tarkoittanut, että avoleski saa hänen jäämistönsä omistusoikeuden asemesta vain hallintaoikeudella, ei ole mahdollista, että avoleski määrää tästä omaisuudesta omalla testamentillaan. Omistusoikeus kun tässä tapauksessa isän kuoltua on siirtynyt isän perillisille. Avolesken testamentti on tältä osin pätemätön.
Jos isä sen sijaan on erehtynyt siinä, mitä hallintaoikeus tarkoittaa luullen sen tarkoittavan samaa kuin omistusoikeus, saattaa olla, että avolesken katsottaisiin testamentin sanamuodosta huolimatta saaneen omaisuuden omistusoikeudella. Tähän viittaa se, että kysymyksessä ilmeisesti on samalle asiakirjalle laadittu ns. keskinäinen testamentti, josta isä on voinut todeta avopuolison testamenttaavan kaikesta, myös avopuolisoltaan saadusta omaisuudesta. Kun siis isä on omasta puolestaan tämän testamenttiasiakirjan allekirjoittanut, se nähdäkseni viittaa siihen, että isä on tarkoittanut tällaisen menettelyn oman tahtonsa mukaiseksi.
Jos testamentin tekijän tahto voidaan selvittää, testamentti on pantava täytäntöön sen mukaisesti, vaikka tahto poikkeaisi testamentin sanamuodosta. Todistustaakka on sillä, joka väittää testaattorin tarkoittaneen muuta kuin mitä sanamuoto yleisen käsityksen mukaisesti osoittaa.
PERINTÖKAARI 11 LUKU
Testamentin tulkinnasta
"1 §
Testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. Sen vuoksi on tämän luvun säännöksiä noudatettava vain, mikäli ei testamentin määräyksestä, sen tarkoitukseen ja muihin olosuhteisiin nähden, ole katsottava muuta johtuvan.
Jos testamentti on kirjoitusvirheen tai erheellisen sanonnan vuoksi saanut toisenlaisen sisällön kuin mitä testamentin tekijä on tarkoittanut, pantakoon testamentti kuitenkin täytäntöön, mikäli oikea tarkoitus saadaan selville."
Jollei testamentin tulkinnasta yhteisymmärrystä löydy, asian ratkaisee jomman kumman kanteesta vainajan (isän) kotipaikan käräjäoikeus.
Koska hallintaoikeustestamenttikin loukkaa kysyjän lakiosaa, kysyjä voi, jos lakiosan (eli puolet isän jäämistöstä) haluaa heti, esittää avoleskelle lakiosavaatimuksen. Vaatimus on tehtävä kuudessa kuukaudessa isän kuolemasta ja testamentin tiedoksiannosta lukien.
Jos testamentti tulkintakanteen johdosta vahvistettaisiin omistusoikeustestamentiksi, lakiosavaatimus on esitettävä kuudessa kuukaudessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.
Siis onko isäsi testamentannut vain asunnon ja irtaimiston _hallintaoikeuden_? Omistusoikeus siirtyisi näin isäsi rintaperillisille eli sinulle ja mahdollisille (puoli)sisaruksillesi. Perintöverotkin tulisivat teille. Tällöin avoleski ei voi testamentata sitä, koska ei saa siihen omistusoikeutta missään vaiheessa.
Kyseinen testamentti ei ole looginen. Jos tilanne kärjistyy riitaiseksi, mennään testamentin tekijän tahdon tulkintaan. Siitä en osaa sanoa mitään varmaa tämän perusteella.
Itse vaatisin lakiosaa tuossa tilanteessa heti, enkä hyväksyisi testamenttia. Tilannetta avolesken kuoltua kun ei voi testamentin ristiriitaisuuden takia tulkita varmasti vielä. Lakiosaa vaadittaessa avoleskeltä menisi asunto alta, jos lakiosaa ei voida toteuttaa muuten.
Syy on testamentin laatijan, koska laatimisvaiheessa on sähelletty. Jos leski ei olisi määrännyt samassa asiakirjassa asuntoa eteenpäin, olisi tilanne selvä.
Yksi vaihtoehto on, että avoleski jotenkin sitovasti luopuisi vetoamasta isältänne saamansa omaisuuden testamenttausoikeudesta.
Kyllä, isäni on avopuolisonsa kanssa yhdessä määrännyt viimeisenä tahtonaan, että eloonjäänyt puoliso (avopuoliso) saa elinikäisen täyden hallintaoikeuden asuntoon sekä kaikkeen irtaimistoon (= venettä, useampi auto jne. / jotka ovat isäni nimissä ja niistä on jopa velkaa)
Tämän jälkeen isän avopuoliso määrää, että molempien heistä kuoltua avopuolison poika saa yksin omistukseensa edellä mainitun asunnon.
Ihmettelemme sitä, miksei isä yhdessä avoleskensä kanssa määrännyt omaisuudesta molempien kuoleman jälkeen.
Olisiko tässä tehty niin, että avoleslelle on anettu hallintaoikeus verojen kiertämiseksi ja avoleski nimeää hänen jälkeensä periäkseen poikansa, joka avoleslen mielestä omistaa kaiken edellä mainitun omaisuuden nyt isämme kuoltua.
Isäni kuoli viikon kuluttua testamentin tekohetkestä ja oli tuolloin jo erittäin huonokuntoinen.
Olimme valmiita antamaan avoleskelle hallintaoikeuden asuntoon, mutta nyt hän haluaakin kaiken.
Isäsi on testamentissä määrännyt avoleskelle vain hallintaoikeuden, ei omistusoikeutta. Omistus tulee isän perillisille.
Koska hallintaomaisuuden alaisesta omaisuudesta on velkaa, tulee hallintaoikeuden omistajan ainakin osallistua velan maksuun, ehkä maksaa se kokonaan.
Jos hallintaoikeudesta johtuvat kulut ovat leskelle liian raskaat taloudellissti, hän voi tietysti luopua hallintaoikeudesta.
Pesän velat (autoista, veneistä), mkasetaan tietysti ensin, esim. myymällä omaisuutta.
Sinuna en hyväksyisi tulkintaa siitä, että omistus siirtyisi leskelle.
"Isäsi on testamentissä määrännyt avoleskelle vain hallintaoikeuden, ei omistusoikeutta. Omistus tulee isän perillisille."
Loogisesti ajatellen menee toki noin, mutta testamentin tekijän tahdon tulkintaa ei voida ohittaa ihan olankohautuksella tällaisessa tilanteessa, jossa testamentti on sisäisesti ristiriitainen (hallintaoikeus muuttuukin omistusoikeudeksi jossain välissä).
Samaa mieltä olen siitä, että testamenttia ei pidä mennä hyväksymään, vaan se kannattaa riitauttaa moiteaikana, jos avoleski ei pätevästi luovu "edelleentestamenttausoikeudestaan".
>>Samaa mieltä olen siitä, että testamenttia ei pidä mennä hyväksymään, vaan se kannattaa riitauttaa moiteaikana