Minä olen vaivannut pinetä päätäni kesäloman aikana sillä asialla, että saanko kosaan miestä/poikaystävää. En ole kovin ruma, enkä kovin lihavakaan, vaikka painoa silti löytyykin. Kasvoissa nyt on finnejä, mikä kuuluukin tähän ikään. Olen siis 14. Syy siihen, että miksi mietin sellaisia on ehkä kuitenkin se ulkonäkö ja käyttäytyminen. Minulla ei ole nyt ketään poikia ketä tuntisin, tai pitäisin ystävänäni. Diskoissa en käy, koska minulla ei ole paljoa kavereita yleensäkkään. En ole kovin sosiaallilen, mutta en mikään sisäänpäin vetäytyväkään... Tykkään seurasta ja saatan innostua tutussakin seurassa. Mietin aina, että voiko muka vaan mennä tuntemattoman luokse ja ruveta juttelemaan? Mihin pojat sitten kiinnittävät eniten huomiota... Luonteeseenko?
Saanko koskaan?
-Nimetön-
91852
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyllä sitä voi mennä puhumaan ihan tuntemattomille. Kannattaa vaan valita se paikka ja ajoitus oikein. Esimerkiks jos joku kävelee kaupungilla kovalla kiireellä tai seurassa, niin ei siinä ehkä kannata mennä ja yrittää jutustella. Mutta esimerkiks jos joku istuu yksin jollain puistonpenkillä niin voihan sitä vaikkapa kysyä, että odotatko jotakuta vai voiko tähän istua? Sitten vastauksesta riippuen vaikka, että haluaisitko lähteä johonkin tai kelpaisko sulle seura? Kun mäkin olen tänään yksin liikenteessä. Tai ihan mitä vaan haluatkin kysyä. Yks hyvä on, että kannattaa vaikkapa tarkkailla ympäristö ja sieltä keksiä joku kysymys. Tässä on kyllä sellanen ongelma, että monet pitää tällaista iskuyrityksenä, eli jos haluaa vaan uusia kavereita niin ei ehkä paras mahdollinen tapa. Riippuu vähän ihmisestä. Sitten kaikenlaiset aktiviteetit on varmaan aika hyvä paikka tutustua uusiin ihmisiin, kun siinä on sitten heti ainakin yksi yhteinen asia josta voi puhua. Netistä nyt tietenkin löytää vaikka mitä.
Tuo toinen kysymys nyt ei ole kenekään täysin selitettävissä. Riippuu ihan pojasta mihin tämä kiinnittää huomiota. Luulisin kuitenkin että suurin osa (en halua yleistää) nuorista jätkistä kattoo ulkonäköä aika paljon. Ainakin kun kohtaa toisen ensimmäistä kertaa niin se tuntuu olevan monille tärkeetä. Yleensä, kun tutustuu ihmiseen enemmän, niin se ulkonäkö ei ole enää niin tärkeä. Monesti käy myös niin, että sellaiset ihmiset, jotka näyttää aluks ehkä vähän oudoilta onkin sitten pienen tutustumisen jälkeen tosi kauniita :D
Ulkonäköön ensimmäisenä, mut kyl sisin on kans tärkee. Kuhan et käyttäydy kun joku tod. ärsyttävä pissis, niin oon aika varma, et mies löytyy, josse pitää susta. Mä oon HEI 19 ja mul sama ongelma viäkin, et älä nyt ainakaan viä murehdi tollasia tossa iässä. Mun elämä on jo yhtä helvettiä sen asian kanssa
todennäköisesti jos ei itse asialle mitään tee eli mene tekemään tuttavuutta ym. niin mitään ei tule tapahtumaankaan.
Ja sitten et ulkonäkö tietysti vaikuttaa kun se luo ensivaikutelman, mutta itse en ainakaan ole ketään torjunut ulkonäön perusteella.
olen sinun ikäisesi tyttö,ja olin samoissa mietteissä puolivuotta sitten! halveksuin itseäni että ei kukaan poika voisi minusta kiinnostua, mutta miten kävikään, tutustuin todella mukavaan ja huomaavaiseen 16vuotiaaseen poikaan, ja molemmilla tunteet syveni ja nytten ollaan seurusteltu puolivuotta, en ole kaunis mutta en rumakaan! sitä kautta sain paljon poikia kavereiksi.
loppujen lopuksi luonne ratkasee paljon,voi olla kaunis mutta luonteelta täysi kusipää.
luota itseesi (:
Joo et sää ikinä saa poikaystävää. Et varsinkaan sitten, kun kasvat vähän isommaksi ja todennäköisesti vähän rohkeammaksi ja sosiaalisemmaksi, jolloin tutustut myös paljon kundeihin.
Oikeesti: älä hosaa. Kyllä sää niihin miehiin vielä tutustut ja toivottavasti myös rakastut. Ajan kanssa. Partneri saattaa löytyä yllättävästäkin paikasta. Pidä silti aina pieni flirtti ja positiivinen mieli päällä, ettet anna itsestäsi liian sulkeutunutta kuvaa.
Mutta älä tosiaan menen juttelemaan tosta noin ventovieraalle. Suomessa sellaisia ihmisiä pidetään vähän outoina, ellet ole kamalassa kaasussa. x)
En voi poikien puolesta sanoa, mihin he huomionsa kiinnittävät, mutta eiköhän se ole se luonne joka ajaa yleensä asiansa, vaikkeivät tissit olisikaan kuin Pamelalla.
Ite sanon miespuolisena henkilönä, että en haluaisi ikinä semmoista naisystävää, joka on helvetin hyvänäköinen, mutta luonne ja käyttäytyminen olisi semmoista, kun näillä pissaliisoilla.
Ihan mukavan näköinen, ja mukavaluonteinen järkevästi ajatteleva, joka ei siis ajattele vain omaa napaansa olisi ihan perfect.
Mutta ei missään nimessä semmoista joka tunkisi joka aamu kilon pakkelia naamaan, HYI H****tti.
Vähempikin riittäisi todellakin.
Liika, ympärivuorokautinen meikki ja hoitamaton iho rypistävät. Rajansa kaikella pitää olla.
Luonteet ja kemiat ne on, jotka kohtaavat, kun elämänkumppania etsitään. Yleensä ne satuprinssit ja -prinsessat seurustelevat maksimissaan sen kaksi kuukautta, kihlautuvat, eroavat ja etsivät uuden, ihan yhtä pinnallisen Barbien/Kenin rinnalleen.
Tunge ittes johonkin ryyppyseissulle mukaan!
onhan sulla tuossa sitten jotai 60w aikaa, luulis ett siinä kerkeet saamaan.