ja se huutaa..huutaa..huutaa

Vyöhyketerapiaa voisit myös kokeilla. Tosin se tietysti maksaa jonkin verran. Meillä ei auttanut, mutta monelle se on ollut pelastus. Minä itse olisin ainakin hakenut vaikk kuun taivaalta, jos olisin saanut nukkua. Maksoi mitä maksoi!

Unikoilua ei anneta muistaakseeni vasta, kun 6kk ikäisestä eteenpäin. Eikä unikoulu koliikkiin auta, jos teidän lapsella koliikki on?

Meillä oli erittäin PALJON huutava koliikkipoika. Lopulta minä vein kylmästi sairaalaan päivystykseen yöllä ja sanoin, että en enää jaksa. Ottivat lastenosastolle kolmeksi vuorokaudeksi. Tekivät myös kaikki kokeet ettei ole sairas ja sen takia huuda. Oletko käyttänyt vauvaasi lääkärissä? Meillä kuvattiin munuaiset ja kaikki. Koliikin pikkiiin se lopuksi pistettiin, kun vikaa ei löytynyt (onneksi) eikä meillä auttanut, kun aika!

Muuta en voi sanoa kun, että voimia ja todella paljon! Älä toimita itseäsi sairaalahoitoon, toimita mielummin lapsi.

Minulla oli läheisiä tukena, mutta en jaksanut silti. Muista: Ajan kanssa se helpottaa, mutta älä polta itseäsi loppuun. Näen työssäni paljon uupuneita äitejä. Hae apua jo tänään, jos et jaksa!

olevasi lopussa. Kerro tilanteesi ja sano, ettet jaksa enää. Älä kaunistele asiaa, vaan kerro rehellisesti kaikki. Luulen, että jonkinlaista väliaikaista apua saat.
Kun vauvani aikoinaan oli Lastenklinikalla, siellä oli yhtä aikaa vauvoja, joiden diagnoosina oli äidin uupumus.
Sinun pitäisi saada väsymysputki poikki, niin jaksaisit sitten taas. On pelattava aikaa. Huuto loppuu kyllä aikanaan ja lapsi alkaa nukkua, mutta siihen voi mennä vielä kuukausia.
Minun ensimmäinen lapseni huusi puolisen vuotta yhtä soittoa, mutta on nyt urheilullinen insinööri. Ja lapsia tuli vielä kaksi muutakin.
Mutta sinä tarvitset nyt hätäapua. Lääkäriltä, neuvolasta, sosiaalitoimistosta. Soita vaikka hätänumeroon, jos et muuta voi. Äläkä vetoa vauvan tilaan - joka kaikesta päätellen on ihan hyvä - vaan omaasi.

Ota yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin heti. Apua on saatava! Älä kaunistele asiaa vaan sanot suoraan, ett¨ä et jaksa enää.
Meillä oli sama juttu, kuin sulla. Sukulaiset kaukana ja mies vielä keikkahommissa ympäri Suomen. Voimia. Itelläkin oli loppuun väsyminen lähellä.

Kylläpä nuori äiti kirjoittaa rumasti, sitä vittua voisi tehdä, että pidät lasta sylissäsi. Luuletko, ettei vauva tunne mitä hänestä ajattelet?
Jos pystyt tuollaista roskaa kirjoittamaan - niin, millainenhan äiti oikein olet?
Sitä vittua voisit nyt tehdä, että pidät lastasi arvokkaana lahjana - silloinkin kun hän itkee.
Ei vauva pahuuttaan kuule huuda - hän huutaa siksi että on paha olo!!!

Jos et ole kokeillu, niin kokeileppa auton turvaistuinta, ihan vaikka kotosalla. Meillä vaikka ei koliikkivauva, mutta välillä vatsavaivainen kyllä ja jos mikään muu ei tehoa parkuun, niin autonturvaistuin lattialle ja ei muutakun heiluttamaan. Ja mitä kovempi vauhti sen parempi. T: PARASUPON EHDOTTAJA TUOSTA YLHÄÄLTÄ =D

Tuttu tunne, minunkin vauva huusi tuon 19h/vrk, lopun aikaa nukkui, kun oli itse niin väsynyt huutamiseensa. Minä en saanut siinäkään vaiheessa unta, kun odotin, minä hetkenä inahtaa taas.

Kipulääkettä et voi antaa. Ensimmäisenä ota yhteys NEUVOLAAN ja sano, ettet enään jaksa. Minun lapseni lopetti huutonsa muutaman kk:n ikäisenä, jos ei olisi loppunut, olisimme sekä äiti että vauva menneet Jorviin. He olisivat hoitaneet lapsen, tuoneet vain syötölle ja minä olisin saanut nukkua. Huuto loppui ennenkuin sinne ehdimme.

Entäs vauvan isä? Mitä jos hän lähtisi vauvan kanssa kylään, ulkoilemaan tms. muutaman tunnin/vrk työpäivänsä jälkeen ja sinä saisit sen ajan nukkua?

Unikoulu on tarkoitettu lapsille, joilla on vääränlainen unirytmi. Sinun vauvasi on sairas, hänellä on vatsakipuja. Siksi unikoulu ei ole oikea ratkaisu. Yritä pumpata vauvan jalkoja, josko ilma tulisi paremmin pois. Laita vauva selälleen ja nosta sen jalat vatsan päälle. Siinä liikuttelet niitä koukkuun ja suoraksi. Ei ole mikään ratkaisu, mutta ilmaa tulee sillä tavoin pepusta ja auttaa vauvaa. Muista myös röyhtäisyttää kunnolla syönnin jälkeen. Käytä vyöhyketerapiassa, olen kuullut, että se auttaa.

Voimia sinulle! Muista että itkuisesta pikkuvauvasta kasvaa hyväntuulinen lapsi, näin kävin minunkin tapauksessani.

Hei! Meidän vauvalla on ollut vatsavaivoja. Kenties ihan koliikiksikin voisi kutsua, mutta aivan noin paljoa vauvamme ei ole itkenyt. Jokatapauksessa meillä auttoi kaksi kertaa kiropraktikolla käynti. Täällä Treella maksoi ensimmäiseltä käynniltä 60 euroa, seuraavalta 40e. Kuulemma Englannissa kiropraktia on yleinen hoitokeino koliikkiin ja muihin vauvan mahavaivoihin.

Kiropraktikkoa valitessa tulee kuitenkin tarkistaa että hän on laillistettu kiropraktikko.

Autolla ajeltu, autoistuin rattaisiin ja lenkille, iltakylvyt ja vauvahieronta, kuumemittarilla varovasti avitettu pyllystä kakkaa ja ilmaa pois, vauva nukkunut vatsallaan äidin vatsan päällä. Pari lohdutuksen sanaa: aika parantaa!

Kuinka voit?
Olen huolissani sinusta.

kokeile kylvettämistä...meillä se toimii ainakin...ja joka ilta sama rutiini...muistaa vaan laittaa kylpyöljyä veden sekaan niin iho ei pääse kuivuun...

Kaiken ahdistuksen keskellä muista, että koliikki (huutava vauva) EI OLE SINUN SYYSI!!! Et voi tehdä koliikille mitään ja itsesyytökset vain pahentavat pahaa oloasi!

Itseäni helpotti tuo ajatus tosi paljon ja se, että vaikka vauva itkee, niin sylissäpitäminen kuitenkin lohduttaa häntä (vaikket sinä sitä huomaakaan, kun itku vain jatkuu). Eli itkusta huolimatta, pidä sylissä ja hoivaa - muuta et voi tehdä!

Tärkeää sinun olisi saada nyt sen verran unta, että pääset pahimmasta olosta ja jaksat taas sylittää vauvaasi. Sairaalassa ottavat kyllä vakavasti, jos menet ja kerrot rehellisesti, ettet enää jaksa. Kuten jo aiemmin on sanottu, älä vetoa vauva pahaan oloón, vaan siihen, että SINÄ et enää jaksa... Saat varmasti apua, kun vaan saat aikaiseksi sitä hakea. Voimia sinulle!

Kyselit aiemmin tuosta Parasuposta. Meillä on 2kk tytölle jouduttu antamaan välillä kipuihin Parasuppoja, viikon ajan jopa joka ilta ja välillä nämä auttoivat. Oli suuri helpotus nähdä lapsen olon hieman helpottavan ainakin hetkeksi. Näin tehtiin siis vain ja ainoastaan lääkärin määräyksestä, hänen mukaansa tästä ei ole mitään haittaa. Jatko- ohjeeksi saimme luvan käyttää suppoa tarvittaessa (ei siis joka päivä). Emme ole antaneet suppoja kuin vain äärimmäisissä kiputiloissa. Muina keinoina olemme kantaneet olalla, kantorepussa sekä pumpanneet ilmaa jaloista työntämällä sekä kuumemittarilla avustamalla. Nämä auttavat hetkellisesti. Kysy lääkäriltä ohjeita/lupa suppoihin, meillä ne ovat auttaneet.

Itse olin myös samassa väsyneessä tilassa ja me pääsimme molemmat, sekä vauva että minä sairaalaan osastolle hoitoon. Nyt käymme jatkuvasti kontrolleissa sekä selvityksissä, onko vauvalla mahd. allergia, joka vääntää mahaa. Kehoitan sinua vaatimaan osastolle pääsyä (jos tilanne ei ole helpottanut). Itse en saanut lähetettä terveyskeskuksesta, vaan menin suoraan sairaalaan päivystykseen. Ja ottivat suosiolla sisään.

Meillä on tilanne nyt vähän helpompi (lapsi 2kk, huuto alkoi n.1 viikon iässä), mutta kyllä sitä huutoa ja kipua edelleen on. Pahimmillaan lapsi ei kykene edes syömään. Edelleen olen kyllästynyt ohjeisiin, joita aina kuulee "oletteko koittaneet Rela-tippoja? Entä Cuplatonia? Vyöhyketerapiaa? Kantoliinaa?" Kaikkea on kokeiltu eikä mikään auta!!! Meillä ainoat helpotuskeinot ovat olleet olalla kantaminen ja sitterissä keinuttaminen. Toivon kovasti vaan, että aika vie tämän vaivan pois. Tuntuu vain niin pitkältä tämä odottelu, varsinkin jos unet jäävät kovinkin vähiin.

Oli sitä huutoa....onko vauvasi rintaruokinnalla? Saako tarpeeksi ruokaa, siis voiko olla että olisi ihan nälkäinen ...muistan että itse jos en saanut syötettyä just oikeiseen aikaan , hermostui ja tosi vaikea oli saada rauhoittumaan ja huuti sitten ihan sitä NÄLKÄÄNSÄ pitkään, ....Oletko yrittänyt nukuttaa vaunuissa? Entäpäs kantoliina avuksi? Siis nälkä, ja sitten tuon ikäinen väsyy aika helposti, että lapsi pitää ihan sitten vaan nukuttaa yksinkertaisesti. MEillä ei siis ollut apua mistään noista tipoista sun moista, eli helpottui kuitenkin siinä 3kk iässä, vauvan suolisto on vielä niin kehittymätön että maidot yms aiheuttaa sitten kaikenlaita vaivaa...Kysy neuvolasta lastenhoitoapua, sieltä pitäisi saada neuvoa mistä löytyy( kerro että olet tosi väsynyt jne...) Minäkin hoidin yksin, eikä ollut myöskään auttajia, mutta esim.yöt sain nukkumaan että nsiki nukutin illalla vaunuihin, ja kun heräsi ensimmäisen kerran otin viereen nukkumaan ja nukuttiinkin sitten pitkään tissi suussa...=) Itsekin siis välillä itku kurkussa hoitelin väsyneenä ja hyssyttelin, mutta ajattele niin että sinun tehtäväsi on parantaa ja auttaa lastasi olipa hätä mikä tahansa koska ei itse siihen kykene....Mutta tuohan siis helpottaa kuukauden päästä sinulla...lähde vaan rohkeasti ulos lapsen kanssa, niin minäkin tein...lapset siis kitisee enemmän tai vähemmän.........MUTTA VAUNUIHIN NUKUTUS TOIMI AINAKIN MEILLÄ , vaatii kyllä kärsivällisyyttä...tsemppiä!