Elikkä kyse on 14 vuotiaasta tytöstä, eli minun tyttöystävästäni!
Hänen asenne pelottaa minua aika paljon se jatkuva "ihan vitun sama mulle"-asenne. se ei syö, pituutta on 177cm ja painaa 46-53kg. "mä tahdon olla laiha", mutta se menee jo huolestuttaviin lukemiin.Se alkoi ensin ihan allapäin olemisella ja uupumuksella, meni jonkin aikaa ja sitten alkoi viiltely ja sen jälkeen hän sanoi ensimmäisen kerran parhaalle ystävälleen että "sä olet mulle todella tärkeä, muista aina se että mä olen aina sun kanssas olin missä tahansa. mä en jaksa enään!", ja samantien sain hänen kaveriltaan hätäisen soiton. Sillan kaiteella tyttö pelleilee, monesti olen hakenu sen sieltä väkisin pois, ja edellis kerralla soitin virkavallan hakemaan! sitä ei kiinnosta kuoleeko se vai ei. himassa sillä on paljon ongelmia, sen äiti oli kuitannu uutisen viiltelystä "se kyllä menee ohi", tyttö vetää niin hyvää kulissia että ei sitä ulkopuolinen pakolla huomaa!
Se minkälainen sen asenne on, niin pelottaa minua ja hänen ystäväänsä.
Hän ei syö, omenastaki kieltäytyy oksennus kurkussa. en vain tiedä enään mitä tehdä.
ei hän kerro pahasta olostaan vetoamalla siihen että stressaa muita liikaa.
itse olen parivuotta häntä vanhempi.
Hänen asenne pelottaa minua aika paljon se jatkuva "ihan vitun sama mulle"-asenne. se ei syö, pituutta on 177cm ja painaa 46-53kg. "mä tahdon olla laiha", mutta se menee jo huolestuttaviin lukemiin.Se alkoi ensin ihan allapäin olemisella ja uupumuksella, meni jonkin aikaa ja sitten alkoi viiltely ja sen jälkeen hän sanoi ensimmäisen kerran parhaalle ystävälleen että "sä olet mulle todella tärkeä, muista aina se että mä olen aina sun kanssas olin missä tahansa. mä en jaksa enään!", ja samantien sain hänen kaveriltaan hätäisen soiton. Sillan kaiteella tyttö pelleilee, monesti olen hakenu sen sieltä väkisin pois, ja edellis kerralla soitin virkavallan hakemaan! sitä ei kiinnosta kuoleeko se vai ei. himassa sillä on paljon ongelmia, sen äiti oli kuitannu uutisen viiltelystä "se kyllä menee ohi", tyttö vetää niin hyvää kulissia että ei sitä ulkopuolinen pakolla huomaa!
Se minkälainen sen asenne on, niin pelottaa minua ja hänen ystäväänsä.
Hän ei syö, omenastaki kieltäytyy oksennus kurkussa. en vain tiedä enään mitä tehdä.
ei hän kerro pahasta olostaan vetoamalla siihen että stressaa muita liikaa.
itse olen parivuotta häntä vanhempi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
huolestuttavaa tuommoinen... kun kerta olet hänen poikaystävä, niin anna ymmärtää että sinä olet hänen tukenaan. puhut hänelle ja sanot suoraan mitä ajattelet hänen tekemisistään... en osaa oikein auttaa kunnolla tähän hätään, itsellä on samantyyppinen tilanne ollut jo muutamaan kertaan mut kaikki on nyt hyvin...
Kuulostaa aika pahalta...
... kuulostaa syvältä masennukselta ja ties vaikka miltä....nuoruuden kapinoinnilta
Nyt ois tärkeää, et hän tietää, että hänestä välitetään...kotiolot eivät taida sitä tunnetta hänelle antaa...
Puhu hänen kanssaan, jos satut olemaan niitä harvoja jotka hän puhekaverikseen hyväksyy. Aina voit olla rehellinen omien ajatustesi kanssa.
Välittäminen on tärkeää....
Tiedä sitten missä vaiheessa tarvittaisiin oikein lääkäriapua...ja miten se onnistuu.
Itse en voi sietää masentuvia ja angstisia ihmisiä, mutta yritän silti olla näyttämättä sitä heille, ja lohduttaa ja tukea. Itse olen pikemminkin selviytyjä kuin pelastettava elämän kolhuissa joita kyllä riittää, ja sen vuoksi en välttämättä ole paras neuvomaan.
Sanoisin kuitenkin, että ota hänet syliin, vaikka väkisin, silitä hiuksia ja sano, miltä sinusta tuntuu, miten sinua pelottaa ja miten et halua hänelle tapahtuvan mitään pahaa. On tärkeää, että näytät hänelle miten paljon hänestä välität. Sano hänelle, että hän on vahva ja upea ihminen, ja että hänen on jaksettava, ja että sinä olet hänen tukenaan tapahtui mitä tahansa.
Niinkin helpolta ja kivalta kuin edelliset vastaajat saavatkin asian kuulostamaan, niin tässä ei mikään hyssyttely ja halailu auta. Kyse on sentään ihmishengestä. Jos ihminen on masentunut ja hautoo itsemurhaa, ei siinä auta enää se, että yksi ihminen ottaa syliin ja sanoo, että välittää. Hanki HETI ammattiapua tyttöystävällesi!
Voit soittaa, vaikka nimettömänä, seuraaviin tahoihin:
Nuorten kriisipisteen kriisipuhelin
09-7535 121
(Ma-to 10-22, pe 10-17)
Lasten ja nuorten puhelin
0800-120 400
(Ma-to 13-20, pe 13-22, la 18-22, su 17-20)
Tytön äidin kanssa pitäisi myös keskustella erittäin huolella ja saada hänet ymmärtämään, että hänen tyttärensä saattaa hyvinkin pian jopa tappaa itsensä. Kyse ei ole mistään ohimenevästä vaiheesta, vaan tässä ja nyt -kriisitilanteesta.
Sinä et voi ottaa yksin vastuuta tyttöystäväsi hengestä. Sinun täytyy ehdottomasti viedä asiaa eteenpäin. Tyttöystäväsi varmasti kieltäytyy avusta ja saattaa jopa pistää suhteen poikki, mutta sillä saatat säästää hänen henkensä.
kiitos todella paljon!
varasin tyttöystävälleni ajan terveyskeskukseen ja toivottavasti saan sitä kautta hänet hoitoon, rakastan häntä todella paljon. Jos suhde menee poikki, sille en voi mitään, mutta se on tärkeintä että saan tytön hoitoon.
varmaankin soittelen tytön äidille, ja menen todennäkösesti käymään siellä sillä aikaa kun tyttö on isällään!
kiitos sinulle!
Mutta että noin pahassa jamassa :/
Koitappa "poikakaverina" puhua järkeä hänen vanhemmilleen, jos ei auta paras ratkasu (jokseenkaan ei todellakaan miellyttävin)Olisi etsiä hoitoa, yhteys vaikka sosiaaliviranomaisiin.
Tyttö ei ehkä sitä tahdo mutta loppuje lopuksi se on hänen paraakseen.
Tietysti voit koittaa saada hänet jälleen "innostumaan elämästä" yleensä poika/tyttö ystävällä on jopa suurin valta siihen, suurempi jopa kun vanhemmilla.
Mutta tapaus on hankala, tämä saattaa kostautua vakavasti vielä vanhanakin, joten koita saada hänet raiteilleen takasin vaikka se ei helppoa olekkaan.
Oma paras ystävä oli juuri tuossa iässä samanlainen. Oksensi kaiken syömänsä, viilsi ranteet auki jopa mun ollessa paikalla (onneksi ei kovin syvältä)... Puhui itsemurhasta ja lähetteli öisin pelottavia tekstareita joissa yritti jo jättää jäähyväisiä. Tuntui että olin yksin maailmassa kun yritin pitää häntä pystyssä.
Jälkeenpäin se itse kertoi halunneensa vain huomiota. Halusi olla "erilainen" ja tuntea että muut välittää. Olin hirveän vihainen, niin monia unettomia öitä kun sen takia vietin, itkin huolesta, niin monesti soittelin perään kuullakseni, ettei se ole ainakaan vielä tehnyt itselleen mitään.
Kyse voi olla jostain tällaisestakin. En silti todellakaan tarkoita ettei tuota kannattaisi ottaa todesta, kerroin vain yhden tarinan, joka näytti samalta. Tiedä sitten kuinka paljon ne todellisuudessa eroavat. Tuossa kertomassani tapauksessa kaikki todellakin meni ohi iän myötä, vuoden päästä tyttö ei enää muistanutkaan mitä kaikkea oli tehnyt. Monille todellakin tulee vain tuollainen vaihe - saisitkohan mitenkään selvitettyä voiko hän henkisesti todella pahoin vai onko vain ujuttanut itsensä siihen rooliin?
Voimia teille molemmille.
Ja kaikki nuoret: älkää IKINÄ tehkö piloillanne tuollaista, se tekee läheiset sairaiksi huolesta.