mitenkähän on, kuinka moni noista tojotan arvostelijoista oikeasti on koskaan omistanut auton, puhumattakaan tojotasta. Veikkaanpa, että 99% noista "tojota on paska auto" kirjoittelijoista kuuluu 18 v - 1 v ikäluokkaan, jolle ei vielä ole elämän karut tosiasiat auenneet. Raha ja sille saatu vastine eivät heillä ole vielä määrääviä tekijöitä tuossa elämän vaiheessa, mutta ehtiihän sen karun tosiasian vielä vähän myöhemminkin oppia. Valitettavasti vain mitä myöhemmin sen oppii, sen kovempaa se koskee. Viimeistään siinä vaiheessa, kun perhettä perustetaan, tulee elämä vastaan ja lyö tiiliskivellä naamaan ja kertoo asiat, joilla on oikeasti merkitystä. Siinä vaiheessa kirjoittelu paskoista riisikupeista loppuu ja astutaan kiltisti tojo kaupan ovesta sisään ja vaihdetaan se onneton euroauto oikeaan Autoon. Nuoruus ja typeryys, ikä ja viisaus. Näin se menee ja näin on hyvä.
Analyysiä
pukkaa
151377
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Olen kohta 23 vuotta täyttävä nuorimies, ja ajan keskieurooppalaisella autolla vuosimallia 2004, ja siitä löytyy itselleni tärkeät ominaisuudet. Näitä ominaisuuksia ovat mm. hyvä ajettavuus ja myös "ajamisen ilo" (autoni ei ole BMW), hyvä ohjaustuntuma, looginen kättäytyminen myös liukkaalla, riittävästi tehoa ja vääntöä vaivattomaan matka-ajoon ja tarvittaviin ohituksiin, ja suorituskykyyn nähden pienehkö kulutus. Myös luotettavuus, turvallisuus ja pienehköt korjauskustannukset ovet tärkeitä.
Voi olla, että Toyotan omistamalla saisin ainakin huhujen mukaan paremman luotettavuuden, ja myös moni muukin mainitsemistani ominaisuuksista olisi Toyotallakin saavutettavissa. Mutta en pidä Toyotan ohjauksesta ja sen välittämästä tuntumasta kuljettajalle, ja myös ns. ajamisen ilo esim. mutkaisemmalla tiellä on aika olematonta.
Kokemusta Toyotalla ajamisesta on, joten tiedän mistä puhun.
Mielestäni nämä ovat hyvin perusteltuja syitä jättää omalla kohdallani Toyota sinne liikkeeseen, ja valita joku muu merkki. Joten en pidä itseni varsinaisesti typeränä, vaikka nuori olenkin. Ketjun aloittajalla sen sijaan voisi olla asenteissaan hieman hiomista.
Rahalle saa vastinetta muualtakin, kuin Toyota-liikkeestä. Toyota-liikkeestä saa järkevän ja tylsän auton, jostakin muualta voi saada järkevän ja vähemmän tylsän auton.
"Nuoruus ja typeryys, ikä ja viisaus."
- Mieluummin nuori ja typerä, jos ikä ja viisaus tarkoittaa tällaista asenteellisuutta ja Toyota-lasit päässä kulkemista, kuin viestiketjun aloittaja esitti.
Moi, kuulut niihin, jotka luettelevat tukun ominaisuuksia autosta, joita kaikkia ei tojosta löydy. Samalla jää aina kertomatta mikä on se "täydellinen" auto. K
Kerrohan sinä mikä on autosi merkki ja malli?
etten tunnustaisi itse käyneeni saman tien läpi. Siis, mistään asenteellisuudesta ei todellakaan ole kyse vaan iän ja kokemuksen mukanaan tuomasta varmuudesta.
En sanonut omistavani täydellistä autoa. Tarkoitukseni oli tuoda julki, että omistan auton, jossa on minulle tärkeitä ominaisuuksia, ja jonka ostopäätös perustuu ihan vakaaseen harkintaan, eikä mihinkään keski-iän tuomaan Toyota-fanaattisuuteen, kuten tällä viestiketjun aloittajalla tuntuu olevan. En halua nyt ärsyttää tällä kommentilla ketään, vaikkakin joku siitä varmaan täällä vetää herneet nenään ja alkaa haukkua tätä minun autoani.
Haluan siis korostaa, että minulla ei ole Toyotaa vastaan mitään. En vaan ymmärrä ihmisiä joiden mielestä ainoa järkevä autovalinta on Toyota. Eiköhän se ole ihan omista mieltymyksistä kiinni, ja siitä mitä ominaisuuksia haluaa autossaan painottaa.
Autoni on Skoda Octavia 1,8 Turbo, vuosimallia 2004. Ja se ei missään nimessä siis ole täydellinen auto, kerrottakoon se nyt vielä kerran. Kuitenkin se on minulle parempi valinta kuin Toyota.
Tuon edellisen viestini otsikko piti siis tietenkin olla "Ymmärsit väärin" eikä "Ymmärsin väärin"...
mieltä. Sanotaan näin joka ostaa uuden auton niin se on paras auto ostajalleen samassa kokoluokassaan olevista.
Itselleni on käynyt osittain toisin. Omistin kolme pösöä peräjälkeen ja jokaisessa mentiin laadun osalta alaspäin. Ensimmäinen (205) niistä tosin oli täysin viaton sen ajan, mitä sen omistin. Viimeisen jälkeen päätin vaihtaa Toyotaan ja nauttia sen kuuluisasta luotettavuudesta, kun sitä perhettäkin alkoi jo olla. Yhteistyö -02 farkkucorollan kanssa alkoi mutkattomasti ja viattomasti, mitä nyt kojelauta vähän natisi ja takajarrut vinkuivat. Ensimmäinen talvi oli kuitenkin kokemuksena sellainen, että heti seuraavana kesänä auto vaihtui jälleen eurooppalaiseen. Anteeksi vaan arvon toyotistit, mutta mielestäni ko. Corolla oli talviliukkailla jopa vaarallinen ajettava. Edellinen autoni (306 -97) oli ajoltaan suorastaan loistava Corollaan verrattuna. Valitettavasti tein koeajon toitsulla kesäkelillä, enkä silloin pystynyt huomaamaan niitä puutteita, joita sitten talvella kohtasin. Se jäi minun ensimmäiseksi ja viimeiseksi Toyotaksi. Mieluummin hieman enemmän vikoja kuin onnettomia ja jopa vaarallisia ajo-ominaisuuksia.
Ostin 90-luvulla uuden Corollan. Aikaisemmat autot olivat olleet saksalaisia. Ensimmäinen kurvi talvikelillä, melkein meni metsähallituksen puolella. Ei kääntynyt niinkuin aikaisemmat automallit.
Aikani ajelin, vikoja korjailtiin, ruoste lisääntyi, ajo-ominaisuuksista ei voinut puhua mitään hyvää.
Enpä ole sen jälkeen japanilaista ostanut.
Itse olen potenut Toyotaan kohdistuvaa inhoa kevääseen saakka, osasyynä liiallinen työajokokemus 95-05 -mallisilla Hiluxeilla, joiden luokaton penkki aiheutti mulle selkävaivoja ihan riittämiin, toisena osasyynä japanilainen standardisisustus, jossa jokainen namiskuukeli on ollut samalla paikalla vuodesta -75, uusi Corollakin on vielä tuota kastia. Sinällään tekniikka on ollut pomminvarmaa joitain M-sarjan kuutosia ja alkupään lasittuvasylinterisiä A-sarjalaisia lukuunottamatta ja Toyota on aina jättänyt jykevämmän vaikutelman kuin N-alkuinen kilpailijansa samasta maasta. 2,4 -litraista vaparidieseliä ei pysty särkemään, olen yrittänyt tuloksetta vuosien ajan.
Keväällä vaimon autokuumeen yllättäessä tarttui mullekin Auris, joka oli piristävä poikkeus harmaaseen massaan ja nyt katselen ratin navasta kolmea ovaalia (näyttää paremmalta kuin DKW:n kettinginpätkä) aiemman V***O -kääntymisohjeen sijaan. Aiemmin uusimmat Verso ja RAV4 osoittivat jo merkkejä uusista tuulista, mutta en tarvitse tötteröautoja enkä lelumaastureita joten Toyotakaupan ovi ei niiden takia käynyt. Totuuden nimissä Auris on aika korkea, mutta ei häiritsevässä määrin, muotoilu peittää sen melko hyvin jos ei ole verrokkia rinnalla. Löytyy kuitenkin korkeutensa ansiosta parkkipaikalta hyvin vielä toistaiseksi, ensi vuonna niitä voikin olla riesaksi asti, sitten ei auta kuin liittyä harhailevien Corollaperheiden joukkoon markettien parkkialueilla. Onneksi keskuslukitus auttaa verrattuna takavuosiin, kun piti lukea rekisterikilvet 10:stä samanvärisestä erikseen.
Eilen tuli Toyotan mittariin taas rapeat 1100 km lisää, ylimääräisiä korjausliikkeitä ei tarvinnut tehdä vaikka välillä tuuli melko reippaasti, EGR ei juminut, paikat eivät kipeytyneet ja matka taittui vakkari päällä ison koneen vetäessä kuin härkä. Tunto tiehenkin oli varmaan kohtalainen, koska istun kirjoittamassa tätä. Fanaattisimmilta Toyotan vastustajiltahan tuntuu Carina karkaavan lapasesta jo parkkiruudussakin... Heille voin kertoa sen, että nelipyöräinen on toki erilainen ajaa kuin moposkootteri äkkiseltään, mutta rattiin tottuu ohjaustangon jälkeen nopeasti jo 18 vuoden iässä, kunhan muistaa olla kallistelematta kurveissa. Autokoulussa sedät ja tädit kertovat sitten lisää. Odotellessa kannattaa seurata isin ja miksei äidinkin ajamista, mutta niitä kirosanoja ei kannata oppia.
Sadesää toi taas esille sen, että Auris ei tuhri sivulasejaan, mikä on erittäin hyvä pointti matka-ajossa. Monella muulla pelillä ei oikein uskalla tien päältä laseja putsaamatta kaupunkiliikenteeseen, jos sivuille ei ole näkyvyyttä. Pyyhkijöiden manuaalikäyttöön ei eilen tarvinnut alentua kertaakaan, mitä nyt välillä ruikin vettä lasille. Voi kun saisi taaksekin saman systeemin, nämä pystyperät ovat merkkiin katsomatta yhtä onnettomia...
Vai että muka takalasi kuraantuu, heh heh. Itselläni on oikeasti juuri tuo mainitsemasi Toyota malli eikä takalasi umpeudu tai edes kastu missään olosuhteissa. Satun sitäpaitsi asumaan maalla ja päivittäistä työmatkaa tulee n.40km suuntaansa, josta vielä 8km soratietä. Auris ei ole sen korkeampi kuin muutkaan autot, lue itse, vaikkapa Autobildtistä, Tuulilasista tai TM:stä, voit itse valita. Turhaa provoilua on myös väittää Versoa töttteröautoksi tai RAV4:sta lelumaasturiksi, taitaa ne tötteröt löytyä omasta kädestäsi jos äitisi on ostanut ja lelut löytyä omalta hiekkalaatikoltasi. Testi ja myyntiluvut todistavat näidenkin mallien osalta ihan muuta!
Mikäli autosi on Auris, niin taidat ajella sitä työmatkaasi poutapäivinä alle 10 km/h, koska sitä suuremmissa nopeuksissa takalasi alkaa vetämään kaikki rojut pintaansa. Mutta kuten kirjoitin, kaikki pystyperät ovat samanlaisia. Mitä autojen korkeuteen tulee, on suurin osa perinteisistä henkilöautoista alle 150 cm korkeita ilman mitään mikkihiirilehtien selailuakin, nykypäivänä mittatietoja löytää vaikkapa netistä ihan silleen helposti, ellei koko päivä satu kulumaan siellä 40 km:n työmatkalla. Verso on tötteröauto kuten Scenic ja muut vastaavat, jos tykkää sellaisesta niin ok. RAV4 ei pärjää oikeiden maastureiden rinnalla pätkääkään siellä, missä nelivetoa oikeasti tarvitaan, joten leluhan se on. Mikäli asuu jossain susirajalla ja on laiska tekemään lumitöitä, puoltaa citymaasturikin paikkaansa, mutta ihan oikeasti maantienojien toisella puolella sillä ei tee mitään. Eihän sillä pysty edes ryömimään. Tavallinen nelikko Hilux pesee sen 6-0 jo maavarankin puolesta, molemmilla on tullut möyrittyä. Mistähän kummasta johtuu, että näkemissäni RAVeissa on enimmäkseen naiskuski?
("Mistähän kummasta johtuu, että näkemissäni RAVeissa on enimmäkseen naiskuski?")
Pomo osti vaimolleen C-sarjan Coupe-MB:n. Akka ajoi sillä vuoden, kunnes vaihtoivat taas tuttuun Honda CRV:hen. Kuulemma MB:llä jäi ensimmäiseen lumikasaan kiinni, joka syntyi esim. toisen auton ajaessa auraamattomalla pihalla...
Vastaus siis lienee, että akat tarvitsevat kaupunkiajossa maasturin ominaisuuksia. Siksi on kehitetty City-maastureita.
suomalaiset ovat siis tavallista järkevämpi kansa. Ainakin sivistymättömyys kukoistaa niin liikenteessä kuin yleisissä tavoissakin. Huono maku ja moukkamaisuus leimaavat karua kansaamme, jota järkeväksi kehutaan.
Siinä voi ehkä hieman myötäillä, että palstalle jatkuvasti härnäysmielessä kirjoittavat ovat nuoria, mutta lieneekö aikuisen syytä lähteä kinastelemaan joutavia. Vai onko jotenkin vaikea erottaa kiusantekijät todenpuhujista?
ja viisaus. Todellakin se ikä ja viisaus on maailmanhistoriassa näytellyt paljon. Suurimmat maailman ja uskonsodat on käyty kun ikä ja viisaus on kohdannut. Se on vain hyvä, että ostetaan muitakin merkkijä kuin Toyotaa. Kohta meitä vietäisiin kuin pässiä narussa jos muita merkkijä ei ostettaisi.
No, tässä on kolmekymppinen auton omistaja, jolla on vieläpä korttikin, ja kokemuksia toyota-merkkisistä rakkineista.
Oli vuosimalli ja kokoluokka mikä tahansa, aina löytyy reilusti parempi vaihtoehto jostain toisesta merkistä. Toyohan on aina ollut teknisesti perässähiihtäjä, ajo-ominaisuuksiltaan enemmän tai vähemmän surkea ja vieläpä ylihintainen.
Kyllä minä sen ymmärrän, että Toyotan ostaneita vituttaa, kun huomaavat tulleensa huijatuiksi, sitten omaa virhettä ei kehdata myöntää, joten on pakko mennä lähes uskonnolliseen kaikkivaltiaan Toyotan ylistämiseen.
Itse olen tietoinen Toyotien ominaisuuksista, tai omituisuuksista, enkä itselleni huolisi edes ilmaiseksi mitään mallia. Riittävä kärsimys on ollut jo se, että on joutunut toisten tojotilla ajamaan.
Ja ne, jotka puhuvat riisikupeista, ei suomessa enää nykyään niitä ole. Suurinpiirtein kaikki tänne tuotavat japsimerkitkin tehdään euroopassa, toyota mukaanlukien. Itselläni on vielä aito 80-luvun riisikuppi käyttöautona, ja se on se paremman vastineen rahalle tarjoava Nissan.
Ajo-ominaisuudet eivät siinäkään ole kummoiset, mutta siellä sentään tarkenee pakkasellakin. Eikä siinä ole ollut koko aikana mitään moittimista, pari pientä reikää aluksi hitsasin kynnyksessä umpeen, and that's it. Bensaa menee ällistyttävän vähän, ellei turhia kaahaa.
Oletteko tojotistit sattumoisin panneet merkille, kuinka paljon vähemmän 80-luvun Tojotia on nykyään liikenteessä, verrattuna saman ikäisiin Nissaneihin? Ja Toyotia on sentään aikanaan myyty paljon enemmän. Mitä se kertoo auton laadusta?
Lähes kaikki 80-luvun korollat, joita olen nähnyt, ovat täynnä nyrkinmentäviä ruostereikiä, ja helmat lokarinreunat ovat pitsiä. Ne katoavat nopeasti katukuvasta, koska kukaan ei jaksa loputtomiin niitä hitsata. Miksi sellaista pitäisi vielä kehua?
On sellaisiakin autoja, joista suurin osa on hyljätty aivan turhaan jonkun pikkujutun takia, mutta ei ruostu sitten millään. Tällainen on 83-86 Suzuki SA310/Swift. Veljelläni on 86-mallinen ruosteeton yksilö ja monta varaosa-koria, eikä yhdessäkään ole niin pahoja ruostevaurioita, ettei läpäisisi katsastusta. Kynnykset ja lokarinkaaret järjestään täysin ehjiä, vaikka on ajettu paljonkin. Siinä on esimerkki, miten auton kori pitäisi tehdä. Suzuki todella ON hyvä auto, mutta sitä ei arvosteta ollenkaan, koska se oli halpa, ja tarjosi rahalle vastinetta. Ja se on Daihatsu Charaden ohella kaikkiaan paras japsi ajo-ominaisuuksiltaan, ohjauksessa on hyvä tuntuma, vaikka mittarissa on 150km/h. Vanhempi malli, jossa oli vielä lehtijouset takana, oli hieman kova, mutta ajo-ominaisuuksia se ei huonontanut. Kulkee 1.3:lla koneella ihan kivasti, koska kori ei paina mitään. Niin, ja bensankulutuksessahan tuolla 1.3:lla swiftillä on suunnilleen pienuusennätys. Mikään muu yhtä hyvin kulkeva auto ei vie niin vähän bensaa.
Nissaneissakin on tietyt kohdat, mitkä ruostuvat, mutta eivät ne sentään näytä ruokottomilta romuläjiltä, kuin useimmat toyotat.
Niin, ja jos se perheen perustaminen oli sinulle niin kova paikka, että oli verrattavissa tiiliskiven iskuun, miksi ihmeessä sitten perustit? Kävikö vahinko?