kohdunpoisto

on karkkarin kohdunpoistosta 2 vuotta sitten.
Tyttö oli silloin 6 vuotta ja poika koira oli tullut taloon,joten näimme parhaaksi em. operaation,
Ja aivan turhaan pelkäsin tuota. Kaikki meni hyvin. Aamulla veimme lekurille ja iltapäivällä kannoimme hänet autoon. Hän oli väsähtänyt mutta kun laskimme hänet kotiovelle, jos vaikka pisu olisi tullut, hän otti muutaman reippaan askeleen ja pissasi.
Hänellä oli kauluri, jotta ei olisi nuollut haavaa mutta siinä oli se paha vika, että hän ei suostunut liikkumaan mihinkään tuo hirvitys päässä. Otimme sen pois ja yritimme jonkinmoista "potkupukua" hänelle väsätä. Ei siitä tullut hyvä ja hän repi senkin pois mutta melko harvakseltaan hän tutki haavaa ja olimme tosi tarkkoina jos huomasimme jotain outoa siinä ja tietysti estimme häntä.
Lääkekuurin sai mutta ei hän ainakaan mitenkään valittanut kipuja . Ulos kannoimme tarpeilleen ja kaikki meni hyvin. Kerran hän pääsi iltapimeällä pidemmälle kuin oli tarkoitus - oli aikansa pois näkyvistä ja palasi reippaana takaisin.
Tikit otettiin pois - ei vaikeaa ja muutaman päivän kuluttua leikkauksesta hän jo hyppäsi tuolille. Niinhän ei saisi tehdä mutta minkäs teet, kun tyttö halusi mennä ja hieman kun silmä vältti - hän huili jo lempituolillaan.
Meillä ei ainakaan ole muuta kuin positiivista sanottavaa operaatiosta ja kaikesta sen jälkeen.