Lomaromanssin tulos

olen käynytkin, ja mukava niitä on lukea (usein saa hyvät naurut). Kokemuksia näkyy olevan monenlaisia, mutta eikai siinä, ne ovat heidän kokemuksiaan, minulla on taas omani.Lähinnä ne turhanpäiväiset haukumiset miehien taholta pistää naagrattaan.Itse seurustelen turkkilaisen miehen kanssa onnellisesti,ja tuntuu samalta kun seurustelisi ihan kenen kanssa tahansa, eroa ei juuri huomaa.Paitsi tietenki etä mieheni ei rellestä baareissa, hän juo vain minun seurassani sen vähänki mitä juo, ja se että on uskollinen. Fiksu ja hyvin kasvatettu, kiltti luonteeltaan. Toki kultuurieroja on, niistä ei pääse mihkää, mutta eipä nuo oo haitannu meidän arkea,molemmat ollaan suvaitsevaisia ja kunnioitetaan toistemme kulttuuria. Minä en ole himo-kristitty, eikä ukkoni ole himo-muslimi.Että mitä minun tulisi ottaa opikseni..hmm.. Ykskää suomalainen ei ole ollut niin rehti, reilu ja mukava kun nykyinen mieheni. Paljon näillä palstoilla liikkuu katkeria suomipoika-rasisteja, mistähän te ootta kotoisin?? Täällä meidän perällä joka ikinen suomalainen mies on hyviä kavereita mieheni kanssa ja tykkäävät hänestä hulluna, aina kun nämä kaverit tulevat mm. baarissa meitä vastaan, he juoksevat ja halaavat miestäni kunnolla ja paiskovat kättä.

unta tän sit varmaa täytyy olla ei nuin hyviä miehiä voi olla olemassa mitä mun mies on..tunnen sen kyllä kuin omat taskuni ni miks epäillä..ei kukaan voi epäillen elää parisuhteessa, ja minulla ei todellakaan ole siihen mitään syytä..