Milloin hymypoikapatsas

vuodelleen muista, mutta joskus 50 -luvun alkuvuosina niitä hymypoikia ja -tyttöjä alettiin jakamaan. Ei tainnut olla vielä -52, vaan ehkä juuri -53?
Mustaa alaosaa en ole nähnyt. Olisiko isäsi mustannut sen itse?
Se 53 on kuitenkin varmasti vuosiluku, ei järjestysluku.

Meiltäkin löytyy vielä tyttären patsas . Mutta siinä ei ole mitään vuosilukua pohjassa . Olen itse laittanut sinne ajan jolloin sai siis vuonna -92. Mutta onko siinä ollut luku joskus en tiedä. Mallihan on ollut aina ilmeisesti sama, vai onko? Joten voi olla että se on kaiverrettu jälestäpäin

Vilkaisin kirjahyllyssä kököttävää hymypoikaa siinä on myös sama "singneeraus" HN-53 poika saatu 1985.

Hymyilevän patsaan historiaa

Hymytyttöjä ja -poikia on äänestetty vuodesta 1954 lähtien. Alussa jaettiin vain poikapuolisia Hymy-veistoksia, mutta jo seuraavana vuonna jaossa oli myös Hymytyttö-patsas. Pienen kipsisen Hymypoika- ja Hymytyttö-veistoksen on suunnitellut taiteilija Heikki Nieminen.

Kilpailun käynnisti Kansakoulun Kerhokeskus ja sen tarkoitus oli parantaa kouluilmapiiriä. Hymy-patsaan myynnistä kertyneet tulot ohjattiin Opintorahastoyhdistysten Tuen kautta stipendeiksi varattomien lahjakkaiden nuorten opintojen tukemiseen.

Opintorahastoyhdistysten Tuki lopetettiin 1980-luvulla ja sen varat sekä Hymy-veistosten oikeudet siirrettiin Pentti K. Vilppulan nimikkorahastolle, joka on osa Suomen Kulttuurirahastoa.

Kerhokeskus - koulutyön tuki ry:llä, entinen Kansakoulun Kerhokeskus, ja Suomen Kulttuurirahastolla on sopimus, jonka mukaan Kerhokeskus edelleen myy veistoksia ja maksaa niistä rojaltia Kulttuurirahastolle. Veistos maksaa reilut neljätoista euroa. Kerhokeskus käyttää saamansa välitystuoton koulujen kerho- ja kulttuurityön toimintaan.
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Pienellä vaivalla tällaista tietoa löytyy Googlesta