Samaisessa kännikatkeruusnihilismivittuilussa tulin kirjoittaneeksi eräälle toiselle palstalla tällaista (ärräpäin maustettuna, mutta ne on foorumisofta siivonnut pois):
"On behalf Moter Gaia.
We have walked upon this Earth, seen and listened, and none of You has been proven Worthy.
There is no redemption for those unable to guide their own destinies, and this goes also for the poor revivalists aka so called native neoshamans.
All you traitors, bless me and the join together to challenge me, for victory over me and my Kassandra words shall be thy only hope. Of no hope.
Truly, I have no mercy for miserable failures like LW and the rest of you. I am the God of you know what...
Take your chance and fight me, miserable loosers, or suffer eternally..."
Nonniin, väliäkö moisilla hälläväliähärveleillä, mutta siis olo-otuksiin. En tiedä mitä ne oikeasti ovat eikä kiinnostaa tietää eikä selitää, ehkä niitä symboloidaan mm. elukkatoteemeilla ja sensemmoisilla, mutta nyt osaan kutsua niitä vain olo-otuksiksi.
Oleellista olo-otuksissa tuntuu olevan, että noituus on ahnasta uteliaisuutta ja uteliasta ahnautta, olo-otusten ahmismista sisuksiinsa ja olo-otuksen muodon ja hahmon ottamista, millaisena loisena missäkin isännässä. Tuskin tämäkään mikään ehdoton sääntö on, mutta usein tuntuu ja vaikuttaa siltä, että kun ahmitaan ja rosvotaan olo-otuksia joltain toiselta, niin sillä toisella tai siinä toisessa ei sitä samaista olo-otusta enää sen rohmuamisen jälkeen ole. Olo-otukset voivat olla vaikka tiettyjä taitoja ja tahtoa niiden harjoittamiseen (ikään kuin taidolla ja tahdolla olisi muka eroa, tai miksei olisi) tai mitä tahansa. Oloja.
Vaikka sellaisia oloja ja olojen rohmuamisia, ettei mikään enää pelota, ettei millään ole enää väliä.
Sellaista olo-otusta olisi kyllä ottajille armon noidille tarjolla, että maailmanpelastajan kaavun ylleen pukisi ja elämästä jossain kokonaisuudessaan välittäisi niin vitusti ja niin maan perkeleesti, että välittäisi myös omasta taidottomuudestaan ja osaamattomuudestaan ja yksinäisestä yksinjätetyntunteesta ja muiden välinpitämättömyydestä niin vitusti ja maan perkeleesti.
Kumma kun ei kelpaa, tämä tämmöinen olo-otus. Taakka.
"On behalf Moter Gaia.
We have walked upon this Earth, seen and listened, and none of You has been proven Worthy.
There is no redemption for those unable to guide their own destinies, and this goes also for the poor revivalists aka so called native neoshamans.
All you traitors, bless me and the join together to challenge me, for victory over me and my Kassandra words shall be thy only hope. Of no hope.
Truly, I have no mercy for miserable failures like LW and the rest of you. I am the God of you know what...
Take your chance and fight me, miserable loosers, or suffer eternally..."
Nonniin, väliäkö moisilla hälläväliähärveleillä, mutta siis olo-otuksiin. En tiedä mitä ne oikeasti ovat eikä kiinnostaa tietää eikä selitää, ehkä niitä symboloidaan mm. elukkatoteemeilla ja sensemmoisilla, mutta nyt osaan kutsua niitä vain olo-otuksiksi.
Oleellista olo-otuksissa tuntuu olevan, että noituus on ahnasta uteliaisuutta ja uteliasta ahnautta, olo-otusten ahmismista sisuksiinsa ja olo-otuksen muodon ja hahmon ottamista, millaisena loisena missäkin isännässä. Tuskin tämäkään mikään ehdoton sääntö on, mutta usein tuntuu ja vaikuttaa siltä, että kun ahmitaan ja rosvotaan olo-otuksia joltain toiselta, niin sillä toisella tai siinä toisessa ei sitä samaista olo-otusta enää sen rohmuamisen jälkeen ole. Olo-otukset voivat olla vaikka tiettyjä taitoja ja tahtoa niiden harjoittamiseen (ikään kuin taidolla ja tahdolla olisi muka eroa, tai miksei olisi) tai mitä tahansa. Oloja.
Vaikka sellaisia oloja ja olojen rohmuamisia, ettei mikään enää pelota, ettei millään ole enää väliä.
Sellaista olo-otusta olisi kyllä ottajille armon noidille tarjolla, että maailmanpelastajan kaavun ylleen pukisi ja elämästä jossain kokonaisuudessaan välittäisi niin vitusti ja niin maan perkeleesti, että välittäisi myös omasta taidottomuudestaan ja osaamattomuudestaan ja yksinäisestä yksinjätetyntunteesta ja muiden välinpitämättömyydestä niin vitusti ja maan perkeleesti.
Kumma kun ei kelpaa, tämä tämmöinen olo-otus. Taakka.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Löydy ei kelpoisia sanoja, joten nyökyttelen vaan. *nyöks* Hengessä olen mukana pikkaisen mutta kuitenkin.