Pietarissa

Moi keskustelijat!
Olin poikaystäväni kanssa Pietarissa 4.-8.7.07 ja ajattelin kirjoitella tänne kokemuksiani. Olen ensi keväänä lähdössä sinne opiskelijavaihtoon ja matkan oli tarkoitus olla ns. tutustumisreissu tulevaan kaupunkiin.

Asuimme Moskva-hotellissa, joka on Ploschad Aleksandra-nevskogon aseman vieressä. Hotelli oli erittäin viihtyisä ja aamiainen maukas ja monipuolinen.

Kävimme kiertelemässä kaupungilla ja katsastimme kaikki nähtävyydet, toisin sanoen kirkot, patsaat ja linnoituksen. Kiertelimme Nevskillä ja tutustuimme muutamaan kahvilaan ja bubiin. Katsastimme myös tulevan opiskelupaikkani kampuksen. Käytimme kävelyn lisäksi metroa aika paljon liikkumiseen, kerran myös johdinautoa. Nehän ovat Pietarissa erittäin halpoja. Kartan ja metron avulla liikkuminen oli vaivatonta ja selkeää.

Viihdyimme poikaystäväni kanssa mainiosti. Meitä ei ryöstetty tai yritetty huijata. Ihmiset olivat pääosin ystävällisiä ja auttavaisia, esimerkiksi kampuksella tietä kysyessämme. Ihmiset olivat aika hiljaisia ja kun puhuimme keskenämme esim. metrossa kääntyivät päät useasti. Aivan kuin he olisivat ymmärtäneet mitä kieltä puhumme! Suomalaisiahan arvostetaan itänaapurissa eri tavoin kuin muita ulkomaalaisia.

Eräs harmillinen tilanne sattui Kesäpuistossa, jossa erehdyimme avaaman siideri- ja olutpullot. Paikalle tuli tottakai miliisi ja jouduimme lähtemään heidän mukaansa puiston vartiointikoppiin. Sakkoa 100 e alkoholin juomisesta. Meillä oli kuitenkin vain 20e joten selvisimme sillä. Ei kuittia. Epäilemme, että viereisessä penkissä istuneet mummot raportoivat juomisestamme miliiseille, heitä kun ei enää paikalla näkynyt. Mummothan Pietarissa kaikesta huolehtivat..
Toinen tilanne sattui, kun tilasin nevskin varrella sijaitsevasta drinkkibaarista itselleni valkoviiniä ja poikaystävälle oluen. Olut saapui pöytäämme, muuta viinä ei näkynyt eikä kuulunut. Jouduin menemään kahdesti tiskille kyselemään viinini perään. Lopulta se ilmestyi. Sitä ennen tiskille oli tullut päällikön näköinen virkapukunainen läksyttämään myyjää jostain... Emme saaneet tietää, mikä viinin saamisessa kesti.
Näitä tapauksia lukuunottamatta matkamme sujui ilman hankaluuksia ja ihastuimme paikkaan suunnattomasti. Pietarin ilmapiiri on jotenkin puoleensavetävä. Sitä on vaikea kuvailla jos siellä ei itse ole käynyt.

Kuulimme myös epäileväisiä kommentteja ennen matkalle lähtöä. Olenkin tullut siihen tulokseen, että en puhu mielelläni ihmisten kanssa tästä aiheesta, koska odotettavissa on negatiivisia kommentteja melkein vuorenvarmasti. Eri asia on tietenkin, jos näille kommenteille on tulossa myös perusteita. Yleensä ne ovat vain panettelua ilman faktoja. Huhuja riittää ja niitä voisi kertoa mistä muustakin maasta tahansa. Suomessa niitä kerrotaan Venäjästä. Itselläni on ollut se mielikuva, että maa on jo suuresti ehtinyt muuttua neuvostoajasta ja 90-luvustakin, koska siellä on suuri murroskausi meneillään. En ole kuitenkaan voinut olla siitä varma, koska mitään omia kokemuksia ei ole ollut. Nyt niitä on jo hiukan enemmän ja nimenomaan positiivisia.