eksyin ekaa kertaa tänne lukemaan tarinoitanne.
itkin vuolaasti monen tarinan luettuani,etenkin tuo pinnasänkyyn unohdettu raasu ulosteissaan,HERRA JUMALA SENTÄÄN!en kyennyt enempää lukemaan..itselläni tuhisee saman ikäinen vauveli (7kk) tuolla yläkerrassa. Jos ikinä näkisinkään sen hirviön voisin repiä,kuristaa,hakata,kiduttaa ym sen eläimen ,joka kykenee moiseen, hengiltä...huhuhh..
ymmärrän,uskon ja tiedän että moni tämän palstan äiti on kaukana tuosta hirviöstä,eikä heitä varmasti voi verrata vastaavaan.´,tai edes puhua samana päivänä Mutta kysyisinkin,ystävällisesti,riitaa haastamatta, oletteko vilpittömästi sitä mieltä että lapsennevietiin ihan täysin syyttä?yhtäkkiä vaan pöllähti tädit ovelle jotka veivät pienokaisenne?Ilman että teissä olisi ollut ripaustakaan syytä huostaanottoon...
Onko totta että minunkin lapsen saattaa joku yhtäkkiä tulla vaan noutamaan pois siksi että saan kuussa rahaa vain 700euroa(sillä maksan kaiken,ajallaan). Tai siksi ettei minulla ole työtä eikä koulutusta nuoren ikäni vuoksi?Tai siksi että olen murrosiässä ollut mielenterveystoimiston "jäsen".
itse uskon että ennemminkin tulisi loton päävoitto kuin sossut.
pakkohan sitä on JOTAIN väärin tehdä 2000-luvun suomessa jotta oma lapsi riistetään äidiltä,etenkin pieni sellainen,eikö?
korjatkaa jos olen väärässä niin alan laittamaan turvalukkoa,en murtovarkaita vaan sosiaalityöntekijöitä varten kiinni.
itkin vuolaasti monen tarinan luettuani,etenkin tuo pinnasänkyyn unohdettu raasu ulosteissaan,HERRA JUMALA SENTÄÄN!en kyennyt enempää lukemaan..itselläni tuhisee saman ikäinen vauveli (7kk) tuolla yläkerrassa. Jos ikinä näkisinkään sen hirviön voisin repiä,kuristaa,hakata,kiduttaa ym sen eläimen ,joka kykenee moiseen, hengiltä...huhuhh..
ymmärrän,uskon ja tiedän että moni tämän palstan äiti on kaukana tuosta hirviöstä,eikä heitä varmasti voi verrata vastaavaan.´,tai edes puhua samana päivänä Mutta kysyisinkin,ystävällisesti,riitaa haastamatta, oletteko vilpittömästi sitä mieltä että lapsennevietiin ihan täysin syyttä?yhtäkkiä vaan pöllähti tädit ovelle jotka veivät pienokaisenne?Ilman että teissä olisi ollut ripaustakaan syytä huostaanottoon...
Onko totta että minunkin lapsen saattaa joku yhtäkkiä tulla vaan noutamaan pois siksi että saan kuussa rahaa vain 700euroa(sillä maksan kaiken,ajallaan). Tai siksi ettei minulla ole työtä eikä koulutusta nuoren ikäni vuoksi?Tai siksi että olen murrosiässä ollut mielenterveystoimiston "jäsen".
itse uskon että ennemminkin tulisi loton päävoitto kuin sossut.
pakkohan sitä on JOTAIN väärin tehdä 2000-luvun suomessa jotta oma lapsi riistetään äidiltä,etenkin pieni sellainen,eikö?
korjatkaa jos olen väärässä niin alan laittamaan turvalukkoa,en murtovarkaita vaan sosiaalityöntekijöitä varten kiinni.
Vastaukset 14
Vanhimmat
käsikädessä terveydenhuollon kanssa, nimenomaan ns. hoidollisia huostaanottoja, joilla tarkoitetaan NIMENOMAAN tilannetta, jossa lapsi huostaanotetaan täysin riippumatta kotioloista.
Jos lapsi on sairastunut kaltoinkohtelun seurauksena, on kyseessä aivan tavallinen, laillinen huostaanotto, mutta hoidollisessa ei ole kyse sellaisesta tilanteesta.
Yleensä hoidollinen huostaanotto koskee perinnöllisten neurologisten oireyhtymien lapsia, jolloin vanhemmat lähtevät hakemaan apua lapsen vaikeahoitoisuuden takia ja heidät ohjataan sellaiseen psykiatrian klinikkaan, joka kieltää neurologisen ongelman olemassa olon. Maassamme on olemassa myös hyviä, neurologian puolen kanssa läheisessä yhteistyössä toimivia psykiatrian klinikoita, mutta sitten on niitä, joista ei paljon hyvää sanaa voi sanoa. Niissä lasta ei lasketa enää neurologisiin tutkimuksiin, vaikka vanhemmat sitä pyytäisivätkin.
Vaikeimmassa asemassa ovat Aspergerin-oireyhtymän lapset, joiden oirekuva monesti muistuttaa tyypillisesti kaltoinkohdellun lapsen oirekuvaa. Näin minulle kävi lapseni kanssa, saimme lähetteen psykiatrian yksikön tutkimusjaksolta pitempiaikaiseen psykiatriseen hoiton ja sairaalapaikkojen puutteen takia lähete ohjattiin lastenkotiin, joka vaati huostaanoton lapsen sinne ottamiseksi.
Kun sossut valmisteli huostaanottoa, he totesivat lukuisien tapaamisten jälkeen, että kotioloissa ei ole huostaanottoperusteita, mutta tehdään ns. hoidollinen huostaanotto. Paikka oli aivan hirveä ja lapsen vointi huononi nopeasti. Ihmekös tuo, koska häntä hoidettiin väärällä diagnoosilla psykiatrisena potilaana paikassa, jossa ei ollut töissä yhtään psykiatrian ammattilaista! Tällainen on mahdollista tämän päivän Suomessa.
Onneksi meillä oli tosi hyvät sossut ja kun kieltäydyin palauttamasta lasta enää lastenkotiin, sossu purki huostaanoton. Myöhemmin saimme oikean dg:n yksityiseltä lääkäriasemalta ja nyt lapsen oikea kuntoutus on vihdoin alkamassa. Huosta purettiin 20 kk ennen suunnitellun hoitoajan loppumista ja lapsi kotiutui siis vain 4:n kk:n sijoituksen jälkeen. Jos kohdalle sattuu huonot sosiaalityöntekijät, ei hoidollistakaan huostaanottoa pureta, vaikka lapsi voisi miten huonosti tahansa sijoituksessa.
Tyypillinen tilanne on myös sellainen, että lapselle ei ole haettu oikeaa diagnoosia pienempänä ja viimeistään koulussa lapsen ongelmat kärjistyvät niin, että tehdään lastensuojeluilmoitus. Perusopetuslain mukaan jokaiselle tarvitsevalle lapselle on kaupungin järjestettävä erityisopetusta, mutta poliitikot eivät ole pitäneet tärkeänä antaa kouluille riittäviä määrärahoja, joten tilanteen koulussa kärjistyvät. Näistä tapauksista voit myös lukea täältä, eikä kyse välttämättä ole ollenkaan siitä, että lapsella olisi huono koti, josta ongelmat johtuvat.
Omasta kokemuksestani voin vastata tuohon kärjistettyyn kysymykseesi, että ainakaan meillä sossut eivät ovelle kolkutelleet, ennen kuin psykan yksiköstä lähete lastenkotiin oli kirjoitettu.
Mutta tiedän tapauksia, jolloin aiheettoman lastensuojeluilmoituksen jälkeen lapsi on ollut huostaanotettuna useita vuosia, eikä siinä turvalukot auta.
Jos siis sinulla on ilkeitä ihmisiä tuttava/sukulaispiireissäsi ja lisäksi asut alueella, jossa sossutoimiston mielivalta rehottaa, saat olla varautunut ihan mihin tahansa. Toki aiheettomastakin ilmoituksesta voi vielä selvitä, jos on fiksu sossu, mutta kaikkien kohdalla ei käy yhtä onnellisesti.
Pieni pikantti yksityiskohta vielä viimeisestä tilastotiedosta huostaanottojen syistä:
Vain reilusti alle 37 % huostaanotoista tehdään päihdeperheistä ja vanhempien mielenterv.ongelmien takia n. 8 %.
-Missä tuosta kakassa olevasta lapsesta oikein mainitaan? Selasin, mutten löytänyt. Minun ovelle ei tädit pöllahtäneet. Ne antoi minun elää kaksi vuotta siinä tiedossa, että lapsi pääsee vakaisiin oloihin.
Ihmettelivät, että olen niin herkkä, kun väsyin epätietoiseen odotteluun. Tuli yksi pieleenmennyt sijaiskokeilu, sit puolen vuoden sisällä kaksi väärää lupausta. "Vakaat olot" ovat kiven takana, lapsoseni. Nyt lapsi on elänyt kyseenalaista mainetta saaneessa hoitopaikassa 2 vuotta ja on tultu siihen, että kotona on vakaammat olot kuin siellä...huostan purku alettu.
Siis olin itse avun hakijana, terapiaa kaipasin lapselleni. Ei ilmoituksia sossuun muilta, koulu sujunut hyvin, kaveripiirissä suosittu lapsi, vain minä epäilin vointiaan, kun minulle kertoi pelkojaan.
Löytyihän tuo kirjoitus. Ääripäästä vetäisit provon. Teet hallaa TOD HALLAA lapselles jo olemalla tommonen kapeakatsantainen moralisoija. -Meinaatko urakalla alkaa opettaan jälkeläiselles samanlaista musta-valkosta ajattelua? Siinä kun empatia ei oikein pääse kehittymään.
pelkäämään.
Mutta nykyään on hyvin monia tapoja
joutua lastensuojelun asiakkaaksi.
- lastensuojeluilmoitus
(ilmoittelijoitakin on viranomaisia, naapureita, vapaaehtoistyöntekijöitä eri aloilta jne) joka todetaan aiheettomaksi tai aiheeeliseksi (riippuen tietenkin asiaa käsittelevän sosiaalityöntekijän ammattitaidosta ja pätevyydestä, kunnan taloudellisesta tilanteesta, sijaishuoltopaikkojen ostosopimusten sitovuudesta, adopitoita odotavien perheiden painostuksesta ......)
- lapsen terveydentilaan liittyen ja varsinkin jos kyseessä on terveydenhuollon toimimattomuus tietyillä aloilla sekä alueilla Suomessa
(kaikille lapsille ei tarjotakaan terveydenhuollon palveluita sairauksiin vaan lastensuojelulaitospaikkoja tai vastaavaa....)
- kouluihin on lanseerattu verpus -projekteja joiden takana (kauniina ajatuksena....)
on puuttua mahdollisimman varhain lapsen elinoloissa oleviin epäkohtiin
(koskee nimenomaan kotioloja ei koulumaailmassa olevia epäkohtia...)
- ja niin edelleen......
Mikä muu "tarina" sinut sai vuodattamaan vuolaasti kyyneliä?
Siinäpäs se jo onkin. Miksi tämä äiti lukee tällaisia juttuja ja miksi äitiä itkettää. Ei ole normaalia olla kiinnostunut näistä asioista muutoin kuin jos on itse JOLLAIN tapaa asianomainen ja siksi tämä palsta kiinnostaa ja koskettaa. Jos tuolla äidillä olisi ne asiat niin hyvin, kuin hän luulee, siis että ei huolta sossuista, lukisi hän toki vauvanruokinta palstaa tai käsityökeskusteluja tai MITÄ tahansa muuta juttua.
täällä netissä kun eksyy erilaisille palstoille,alunperin etsin tietoa pinsettiotteesta ja löysin FEROZAN muutaman kirjoituksen,muutaman vuoden takaa,ja ne toivat myös kyyneleet silmiini.
En ole sen kummemmin perehtynyt tapaukseen,todella kun ekaa kertaa täällä vierailin, mutta hän vaikutti ihmiseltä, jolla on ollut raskas elämä, joka on äärimmäisen masentunut, myöntää virheensä ja rakastaa lastaan...tiedä sitten...
Jotkut kirjoitukset mitä selasin oli luokkaa "vitun kusipääsossut vittu vei muksut ja vituttaa,taidan lähtee dokaan,vitun ääliöt ku ilman syytä veivät!" noin kärjistetysti...
Edelleenkään kukaan ei vastannut mun kysymykseen,vaan alkoi haukkumaan ja tarttumaan pikkuseikkoihin, kokeeko KUKAAN jolta lapsi on otettu pois, että siihen olisi ollut jokin syy? vai onko kaikki lapsoset vaan epäoikeudenmukasesti riistetty vanhemmiltaan,syyttä?
Ja sinulle joka pelkäät minun pienokaisesi mustavalkoisuuden ja moraalin puolesta;sinulle hymyilen,vinosti:)
mun mielestä on ERITTÄINEN epänormaalia olla kiinnostunut ainoastaan asioista jotka koskee omaa itseään...?!
mä luen kaikkea laidasta laitaan,kotimaista kaunokirjallisuutta,tieteen kuvalehteä, sanomalehdet tietenkin,seiskaa, kaksplussaa, ymymym.... Ja aika harvoin on sellaisia juttuja, mitkä nimenomaisesti koskis mua...
Olisi melko suppeaa ja itsekästä olla kiinnostunut vain oman navan ympäristöstä....
Sinussa on semmoista tirkistelijän vikaa.
Tiedätkö, että sos.toimi on saanut muistutuksia epäasiallisesta ja mielivaltaisesta toiminnasta, se on käyttänyt ja käyttää väkivaltaa päällekävelyineen ja kontrollointineen.
Kuulut samaan kastiin kuin ehdottomat machoilijat: "Täytyyhän muijassa JOTAIN vikaa olla, kun tarttee hakata".
-Hymyile sinä siellä miten vinosti haluat. Taidat olla viisas näky.
ennakkoluuloisena ja väärillä asenteilla varustettuna.
Kai itsekin tajuat, että tuskin tulet saamaan realistista käsitystä asioista, koska asenteesi on valmiiksi tuota tasoa:
"eikö tosiaan kukaan näe syytä itsessään..." -tyyliä.
Yritä ymmärtää se, että jos kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä huostaanottoon (niitäkin on), niin miksi ihmeessä kirjoittaa ja purkaa pahaa oloaan siitä tänne?
On moneen kertaan todettu, että tänne on ohjautunut kirjoittamaan näköjään paljon vanhempia, joiden asiassa ei ole noudatettu LAKIA kaikilta osin. Nämä ovat aivan todistettuja tosiasioita, ei näissä tilanteissa tarvitse tulla kaivelemaan syitä vanhemmista, kun niitä ei ole ollut!
Esim. meidän kohdallamme sossut totesivat, että kotioloissa ei ole perustetta huostaanottoon, mutta koska lapsi oli saanut lähetteen sairaalapaikkojen puutteen takia lastensuojelulaitoksen hoidolliselle osastolle, oli huostaanotto tehtävä, että lapsi voitiin ottaa sisään laitokseen. No paikkahan oli ihan kauhea ja onneksi meillä oli inhimilliset sossut, jotka purkivat 2-vuotiseksi aiotun 'hoidon' alle puolessa vuodessa ja lapsi sai kotiutua.
Vasta noiden kuvioiden jälkeen, kun siis päästiin eroon lastenpsykiatriasta, oli mahdollista saada lapselle oikea dg ja oikeaa kuntoutusta. Koko systeemi on järkeä vailla ja meidän kohdalla lapsen kuntoutus viivästyi noiden traumakokemusten takia reilulla parilla vuodella. Tämäkö on lapsen etu?
Ei ihme, että asiasta on vihdoin noussut keskustelua, kuten Eva Gottbergin kirjoituksella alkavassa ketjussa täältä voi lukea.
on lapset turvallisesti kotona tai jo maailmalla aikuisina ihmisinä. Näin on omalla kohdallanikin.
Huostaanotot kuitenkin kiinnostavat, koska itselläni on as-lapsi, jonka kaltaisia on paljon otettu huostaan esim kouluvaikeuksien takia.
Usko jo, että Suomessa tehdään paljon sellaisia huostaanottoja, joihin vanhemmat eivät ole mitenkään vaikuttaneet. Lapsia viedään täysin hyvistä kodeistaan mielivaltaisesti. Vanhempien ei todellakaan tarvitse tehdä mitään väärin 2000-luvun Suomessa, - ja silti lapsi riistetään vanhemmilta. Turvalukot eivät auta, koska poliisi rikkoo tarvittaessa oven, kun sosiaalityöntekijä on pyytänyt heiltä virka-apua pakkohuostaanottoon.
Miten voit välttää tämän? Tärkein käsky on: vältä sosiaaliviranomaisia. Älä esimerkiksi hae toimeentulotukea, vaikka olisitkin siihen oikeutettu. Äläkä missään tapauksessa pyydä kodinhoitajaa, sillä silloin sinut leimataan kykenemättömäksi huoltajaksi, vaikka olisit vakavasti sairaana. Sen sijaan yritä pysyä hyvissä väleissä omaistesi ja ystäviesi kanssa ja yritä sitä kautta luoda itsellesi turvaverkosto.
Toinen yhtä tärkeä käsky on: älä vie lastasi kasvatusneuvolaan tai psykiatrille, vaikka koulusta tulisikin kehotus siihen. Huolehdi siitä, että hänet ENSIN tutkitaan neurologisesti.
näinä aikoina tämänkin äidin lapsista ainakin AS-epäilty, nyt jo kolmeakymppiä lähestyvä fiksu nuorimies, yliopisto-opiskelija. Kodinhoitoapua hain ja sain esimerkiksi, kun kotiuduin nuorimman vastasyntyneen kanssa ja kotona kaksi vanhempaa, 4,5 ja 1,5-vuotiaat. Isällä ei ollut mahdollisuus olla silloin kotona. Itse hakeuduin kasvatusneuvolaan tuon keskimmäisen nyt AS-tyypiksi tietämäni kanssa hänen ollessaan noin viisivuotias. Meillä oli vuorovaikutusongelmia, mutta saimme apua. Tuo tie olisi tänä päivänä vienyt psykiatrisiin tutkimuksiin ja huostaan... Kulussa huomioitiin lapsen erilaisuus positiivisella tavalla jne. Ongelmia oli, mutta ei kenenkään mielestä ylitsepääsemättömiä.
Kyllä on lasten asema huonontunut 20 vuodessa, vaikka toisin voisi luulla!
minua kiinnostaa lukea huostaanotoista, kun itse olen kerran onnistunut niiltä välttymään on se, että olen isovanhemman ominaisuudessa joutunut tutustumaan Suomen pöyristyttävään lastensuojelutilanteeseen ja toivottavasti onnistumme lopulta purkamaan aikanaan aiheellisen (päihteitten väärinkäyttö), mutta jo vuosikaudet perusteettoman huostaanoton. Osavoitto on jo saavutettu, lapsi edelleen huostassa, mutta taisteltu pk-sijoituksesta biologisen äidin luo. Reitti oli sukulaissijoitus-Lastenlinna-perhekoti.
paikkoja, mitä lasten auttamiseen tulee.
Lapsia ei lasketa sieltä muun lääketieteen alan tutkimuksiin,
vaikka suvussa olisi miten vahvaa näyttöä neurologisista ongelmista tahansa, lapsi pakotetaan hoitoon psykiatrisena potilaana,
psykiatrian käyttämä analyyttinen psykoterapia - johon huostaanotolla uhaten pakotetaan - huonontaa yleensä hyvinkin paljon Asperger-lapsen vointia,
tai lapselle kirjoitetaan suoraan lähete lastensuojelulaitokseen muka saamaan psykiatrista hoitoa, eikä niissä paikoissa olevat sosiaalialan koulutuksen saaneet henkilöt ymmärrä lapsen ongelmista yhtään mitään, mutta kaupunki maksaa yli 400:n euron kuukausi korvauksia paikalle olemattomasta hoidosta.