Heh, joskus rustasin tälläsen, tarkoitus olisi
että sais sen joskus soinnutettuakin...
-Elää ja Hengittää-
Tuolla kylmyydessä asuu mies
Se elää ja hengittää
Kuin leijona savannilla vaeltaa ja kuolee
Elää tämäkin mies sitä viimeistä piinaa
Sitä elämän viinaa pirun kitkerää
Keskellä metsän tiheän
Mies vaan marjoja poimii
Joskus jotain poroja metsästää
Vieläkin mies elää ja hengittää
Krapulassa tosin, mutta kuitenkin
Tää vanha mies polttaa tupakkaa
Laulaa elämän synkkää sävelmää
Synkempää kuin syvän etelän suistoblues
Täällähän on vaan kylmää tai kosteaa
Ja herra kuolema rivejä harventaa
Tuollahan se kyttää pihalla
Tuon suuren puskan takana
Joskus joella äijä istuu
Tuumii elämän tuskaa kovaa,
Kovaa ja joskus niin ihanan suloista
Vieläkin mies elää ja hengittää
Sateesta märkänä ja kylmissään, elää kuitenkin
Elämän ankeutta miettii äijä pyörryksissä
Tuvan nurkassa vääntää korkkia aukipäin
Jotenkin on se suru kadotettava kai
Se on joko pullo viinaa tai kylmä köysi
Aamulla eräs toinen mies,
Kylän konstaapeli, se ainoa mikä oli
Löysi kuolleena äijän, lattialta pienen
piilopirtin
Ei kestänyt elämäntuskaa mies
Pullon pohjia myöten tyhjäksi joi
Siltä hajos kroppa käsiin noin vaan
Nyt ei äijä enää joella kaloille puhu
Ei soi synkeä suistoblues
Metsä rauhassa olla saa
Ei elä mies, ei edes hengitä
Kai se kuollut on, tomuna tuuleen kadonnut
Tuo yksinäinen mies
että sais sen joskus soinnutettuakin...
-Elää ja Hengittää-
Tuolla kylmyydessä asuu mies
Se elää ja hengittää
Kuin leijona savannilla vaeltaa ja kuolee
Elää tämäkin mies sitä viimeistä piinaa
Sitä elämän viinaa pirun kitkerää
Keskellä metsän tiheän
Mies vaan marjoja poimii
Joskus jotain poroja metsästää
Vieläkin mies elää ja hengittää
Krapulassa tosin, mutta kuitenkin
Tää vanha mies polttaa tupakkaa
Laulaa elämän synkkää sävelmää
Synkempää kuin syvän etelän suistoblues
Täällähän on vaan kylmää tai kosteaa
Ja herra kuolema rivejä harventaa
Tuollahan se kyttää pihalla
Tuon suuren puskan takana
Joskus joella äijä istuu
Tuumii elämän tuskaa kovaa,
Kovaa ja joskus niin ihanan suloista
Vieläkin mies elää ja hengittää
Sateesta märkänä ja kylmissään, elää kuitenkin
Elämän ankeutta miettii äijä pyörryksissä
Tuvan nurkassa vääntää korkkia aukipäin
Jotenkin on se suru kadotettava kai
Se on joko pullo viinaa tai kylmä köysi
Aamulla eräs toinen mies,
Kylän konstaapeli, se ainoa mikä oli
Löysi kuolleena äijän, lattialta pienen
piilopirtin
Ei kestänyt elämäntuskaa mies
Pullon pohjia myöten tyhjäksi joi
Siltä hajos kroppa käsiin noin vaan
Nyt ei äijä enää joella kaloille puhu
Ei soi synkeä suistoblues
Metsä rauhassa olla saa
Ei elä mies, ei edes hengitä
Kai se kuollut on, tomuna tuuleen kadonnut
Tuo yksinäinen mies
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ihan ok teksti, ja rimmaaki ihan hyvin. Eiku vaan
säveltämään, biisitä tulee varmasti upea!
Tälläisen rustasin eräänä myrskyisenä yönä,
vaatisi ehkä vielä yhden lopetussäkestön.
Tksti jäi pois...eli tässä...
Tänään sataa lunta
Se on kylmää, kosteaa
Taas sytytän tupakan
Mietin tuskaa maailman
Sitten kävelen
Minä meren rantaan kävelen
Tunnen elämäntuskaa
Tuskaa tumman eilisen
Tumppaan tupakan, kuuntelen
Tuuli rantaan huokaa
Nyt kuulen sen
Huudon haikean, eilisen
Katson meren aavaa
Aaltoja ikuisuuden
Minä katson maailmaa
Se saa mut suremaan
Maailma on kai sairas
Se on kylmä ja ankea