En omista mitään, vaan kaikki omaisuus, mm. talo on miehen nimissä, koska ne oli hankittu ennen avioliittoamme. Avioehtoa ei ole, vaan minulla on avio-oikeus mieheni omaisuuteen. Jos minä kuolen ensin, niin netto-omaisuus puolitetaan, mutta jos leski ei suostu maksamaan tasinkoa, niin minun perilliset eivät saa siinä vaiheessa mitään. Se on ok, mutta joutuvatko he maksamaan kuitenkin perintöveron jo tässä vaiheessa vai vasta sitten kun leskikin kuolee ja he saavat omaisuuden haltuunsa??
Perintövero, kun leski ei maksa tasinkoa?
sasasassasaas
144221
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jos leski kieltäytyy maksamasta varattoman vainajan perillisille tasinkoa niin vainajan perilliset eivät peri mitään eivätkä maksa perintöveroa. Eivät nyt eivätkä myöhemminkään. Leskeä he eivät milloinkaan perikään elleivät ole lesken perillisiä.
Jos sinulla ei ole omaisuutta, niin ei ole mitään perittävääkään. Jos miehesi omaisuus on suurempi, niin ei tuskimpa silloin mitään tasinkoja käytetään/omaisuuksia puolitetaan.
Kyllä se perintö tulee minun perilliselle (osa on yhteisiä, osa minun aikaisemmasta liitosta) sitten kun mieskin kuolee, mutta se vero huolettaa, ettei jälkikasvu joudu maksamaan kun ei heillä välttämättä ole millä maksaa!
Jos nyt eroamme, niin saanhan avio-oikeuden perusteella puolet omaisuuden arvosta seuraavan laskun mukaan:
- mies omistaa 60 000 euron arvosta
- minä omistan 500 euron arvosta
=yhteensä omistamme 60 500 euron arvosta
- joka puolitetaan
= minä saan 30 250 euron arvosta omaisuutta, jonka mieheni määrää mitä antaa
Eikö niin?!
Talo oli kokonaan velkana samoin muu omaisuus, kun minä siihen aikanaan tulin. Olen ollut kohtuullisen hyväpalkkaisessa työssä, mies on harrastellut yritystään=kaikki mennyt siihen mitä on tullutkin!
Eli olen varmaan maksanut siitä talosta aika moisen osan ja ruokkinut lapset siinä sivussa.
Eli en ole ollut mikään siipeilijä kuten ehkä moni luulee, avio-oikeus on kyllä ihan oikeutettu.
Tasinko on tarkoitettu puolisoa varten, ei puolison perillisiä varten. Sen vuoksi avioliittolaissa on pykälä 103. joka oikeuttaa lesken olemaan luovuttamatta tasinkoa ensin kuolleen puolison perillisille.
Jos M omistaa 60.000 ja N omistaa 500
- ja N kuolee
- ja M omaisuuden osituksessa vetoaa tasinkoprivilegiinsä kieltäytyen tasingon maksusta N:n perillisille
niin
- M pitää omaisuutensa 60.000
- N:n perilliset jakavat N:n perinnön 500.
Kun M aikanaan kuolee
- M:n perinnön 60.000 jakavat vain M:n perilliset eli M:n lapset (ellei M testamentillaan muista myös N:n perillisiä).
Avioerossa tasinkoprivilegiä ei ole, joten M antaa N:lle tasinkoa 29.750.
Luepas se 103 pykälä. Siinä määrätään, että luovuttaja määrää, mitä luovuttaa. Se ei tarkoita, että hän määrää kuinka paljon luovuttaa.
Ositus toimitetaan kuolemassaki normaalisti ja perintökaaresta voit lukea, että eloonjäänyt saa pitää silti pesään kuuluvaa asuntoa itsellään, mutta lopullinen jako tehdään sitten hänen kuoltua. Verot pitää tietysti maksaa heti
AL 103§ 2.mom
"Osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, ei eloonjäänyt puoliso ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille. "
Asia kiinnostaa.
http://www.avoin.helsinki.fi/asp/datastore/download.asp?ds_id=8039&lesken asema.ppt
Tuossa on esimerkki 3 (dia 8) vähän saman tyyppisestä tilanteesta. Eli rikkaampi leski ei maksa tasinkoa köyhemmän kuolinpesälle.
Kopioin tekstin tähän..
* Puolisot A ja B, molemmilla avio-oikeus, yhteiset rintaperilliset C ja D, lisäksi A:lla oli Y:n kanssa lapsi E, vain B:llä omaisuutta (asunto-osakkeet, arvo on 100 000 euroa, ja mökki, arvo 50 000 euroa). A kuoli 1.1.2006.
* C ja D vaativat jakoa.
* Ensin (laskennallinen) ositus: A:n säästö 0. B:n säästö 150 000. Yhteinen säästö 150 000. Kummankin avio-osa 75 000. Laskennallisesti katsoen A:n kuolinpesällä olisi oikeus saada tasinkona 75 000. B:lla ei kuitenkaan tällaisessa tapauksessa ole velvollisuutta maksaa tasinkoa (AL 103.2). Ositus pitää kuitenkin hoitaa loppuun asti > lainvoimainen ositus. Osituksessa A:n kuolinpesä saa 0 euroa ja B 150 000 euroa.
* Sitten (laskennallinen) perinnönjako: C:lle 0 euroa, D:lle 0 euroa, E:lle 0 euroa.
* B:n PK 3:1a.2 mukainen asumisoikeus jää ”tyhjäksi”, koska B sai asunnon omistukseensa.
* Kun B kuolee, jaetaan B:n jäämistö C:n ja D:n kesken (1/2 ja ½).
Olen itse käyttänyt tuota kun jäin leskeksi.
Johan minä sen eilen kerroin esimerkin kera, sekä jäämistöosituksen (kuoleman jälkeen) että avioero-osituksen alkuperäisen kysyjän omaisuusarvoin. Etkö osaa lukea vai etkö ymmärrä, kun vaadit "kerro lisää!"?
Mitähän lisävalaistusta esimerkkisi toi siihen esimerkkiin, jonka eilen esitin? Ei mitään.