kertoisititteko koiranne epilepsia kohtauksista..
minkä ikäisenä sai ensimmäisen?
millainen kohtaus oli?
milloin tuli seuraava?oliko voimakkaampi?
onko lääkityksellä?
paljonko lääkitys maksaa?
ym.
koirani sai kai epileptisen kohtauksen enkä tiedä asiasta oikeen mitään :(
minkä ikäisenä sai ensimmäisen?
millainen kohtaus oli?
milloin tuli seuraava?oliko voimakkaampi?
onko lääkityksellä?
paljonko lääkitys maksaa?
ym.
koirani sai kai epileptisen kohtauksen enkä tiedä asiasta oikeen mitään :(
Vastaukset 6
Vanhimmat
epilepsiasta kysymys. Uros, mäyräkoira.
Kesken unien (putosi sängystä) ja alkoi sätkiä kyljellään, suusta tuli vaahtomaista kuolaa ja pissasi alleen. Kohtaus kesti ehkä n. minuutin.
Samana päivänä iltapäivällä toinen samanlainen kohtaus. Soitin ellille ja hän päätteli, että kyseessä on epilepsia.
Saatiin Barbivet-lääkitys, kalliiksi se ei tule ainakaan pienellä koiralla.
Kaikkea stressiä pitää välttää ja muistaa antaa lääke säännöllisesti. Silti kohtauksia tulee, tosin harvakseltaan. Emme tiedä mistä epilepsia aiheutuu, saattaa olla jokin kasvain päässä tms.
Koira on kohtauksen jälkeen pitkään jotenkin poissaoleva, ei tunne ihmisiään, ei välitä rapsutuksista, kävelee harhaillen ympäri taloa.
Kurjaa on, mutta.. Kohtausten välillä koira on iloinen itsensä.
Sinun kannattaa ehdottomasti ottaa yhteys lääkäriin jotta saat varmuuden asialle.
kohtaus oli siinä 3 vuoden ikäisenä jalat menivät alta. Sai siis ihan normaalin epileptisen kohtauksen (taju pois, kamala tärinä ja vaahtoa tuli suusta). Seuraavia tuli tasaisin väliajoin, riippuen oliko ollut vaikka stressiä joka oli laukaissut kohtauksen. Sanoisinko n. 3-4 kohtausta vuodessa..Ainakin. Oli lääkityksellä ja en muuta muista, että kallis oli. Monta kertaa jouduttiin annosta lisäämään. Siitä seurasi väsymys ja apaattisuus. Koirani lopulta menehtyi 9 vuotiaana, kun keho ei sitä enää kestänyt.
kuulostaa kyllä että koirallani olis todellakin ollut epilepsia kohtaus :(
tosi pskamaista, en voi muuta sanoa..
rakastan tuota koiraa ylikaiken!
Tässä yksi linkki, mistä mulle oli hyötyä kun asia ajankohtainen
http://varjo.us/epilepsia.html
Mun koiralla oli noin runsas vuosi sitten ensin kerran kuussa sitten viikottain kohtauksia. Oli silloin nelivuotias. Jäykistyi ja silmät seisoi päässä. Yritti tulla mun luo, usein lyyhistyi kesken. Joskus ei tunnistanut ilmeisesti mua kun meni aina karkuun. Kerran tuli pissat alle. Kohtauksen jälkeen läähätti kauan ja oli väsyneen oloinen.
Lääkitys aloitettiin pienesti, auttoi mutta söi ja joi niin paljon lääkkeen jälkeen, että ihan ähky oli. Lopetin lääkkeen joku kuukausi sitten. Kohtauksia on tullut vain yksi, sekin ilmeisesti häiriötekijöistä johtuva (nartun juoksuaika tai taloremonttipaukkeet..)Lääke ei ollut kallis.
Eka kohtaus oli tosi pelottava, ymmärrän tunteesi. Luulin että koirani kuolee siihen paikkaan. Mutta ei ne välttämättä aina pahene tai sitten lääkitys auttoi ja jonkinsortin ruokavaliomuutokset. Kalaa, öljyä, b-vitamiinia...päättelin että kai ne samoin toimii koiran aivot kuin ihmisenkin :)
Minulla on ollut epilepsiaa sairastava laika-hirvikoirasekoitus.
Koiramme oli noin 4 vuotias kun sai ensimmäisen kohtauksensa, putosi maahan makaamaan ja tärisi. Koirallamme oli erittäin lievä epilepsian muoto, ei mennyt tajuttomaksi tms, vain menetti kehon hallinnan ja ikäänkuin sulkeutui tärinäänsä. Kohtauksen jälkeen meni muutamia minuutteja palautumiseen. Kohtaukset saattoivat ilmetä kesken lenkin tai kotona maatessa, mutteivät koskaan esim kylässä käydessä!
Koiramme sai lääkitystä epilepsiaan, joka oli 20 kg painoiselle koiralle suhteellisen kallis. Lääkityksellä ei lopettanut kohtauksia, ja vaikea on sanoa tuliko niitä harvemmin. Iän myötä kohtauksia alkoi tulla useammin.
Jokatapauksessa koiramme eli erittäin onnellisen elämän epilepsiasta huolimatta. Pari vuotta sitten lopetimme koiramme sen ollessa 11 vuotias, kun sen yleiskunto oli mennyt jo niin heikoksi. Vaikea sanoa vaikuttiko epilepsia koiran yleiskuntoa heikentävästi niin, että se vanheni nopeammin, mahdollisesti. Lääkityksen kanssa ainakin maksa-arvoja joutuu seuraamaan, ellei parempaa lääkettä ole jo tarjolla mikä ei kuormita maksaa.
sai kerran taas tässä ehkä pienen kohtauksen. En voi olla edes aivan varma. Olen yrittänyt toteuttaa tuolla ohjeissakin olevaa: kun huomaan että kohtaus on tulossa, otan koiran syliini, silittelen ja puhelen sille ihan rauhallisesti. Samoin sanon tuttuja sanoja jolloin huomaan onko se 'läsnä' ja myös pysyy läsnäolevana. Minusta tuntuu, että pienet kohtauksenalut saa vaimennettua noin.