Kivitalo pitäs tehdä, vaan mistä materiaalista?
Ajatuksiani muutamasta materiaalista joita olen harkinnut.
SIPO -varaako lämpöä, eli onko ns. massiivinen? entä seinäkiinnitykset ja seinien lämmöneristys ei kovin hyvältä vaikuta. Helpompi työstettävä kuin muuta, mutta ehkä vaikeampi kuin puu..
ERISTEHARKKO -tuntuu muuten hyvältä mutta työmäärä arvelluttaa ja sitä myötä hinta. mistä saan muurarit kun en itse muuraa ja minkä tasoisia muurareita..
TÄYSTIILITALO -haluan rapatun julkisivun joten hinta karkaa pilviin, vai karkaako?
BETONIELEMENTTI -kaikki muut asiat tuntuvat olevan kohdallaan, mutta onko kosteusteknisiä riskejä??
PAIKALLA VALETTU -taas työmäärä kasvaa verrattuna esim. betonielementteihin ja lopulta hintakin voi olla jopa korkeampi kuin elemeteissä kun aikansa työntekijöiden kanssa saikkaa
VALUHARKKO -samat miinukset kuin tavallisessa eristeharkossa, muuten parempi
Kaikki ovat kyllä pirun kalliita se on varmaa, vaan pitäs osata valita kuitenkin hyvä.
Ajatuksiani muutamasta materiaalista joita olen harkinnut.
SIPO -varaako lämpöä, eli onko ns. massiivinen? entä seinäkiinnitykset ja seinien lämmöneristys ei kovin hyvältä vaikuta. Helpompi työstettävä kuin muuta, mutta ehkä vaikeampi kuin puu..
ERISTEHARKKO -tuntuu muuten hyvältä mutta työmäärä arvelluttaa ja sitä myötä hinta. mistä saan muurarit kun en itse muuraa ja minkä tasoisia muurareita..
TÄYSTIILITALO -haluan rapatun julkisivun joten hinta karkaa pilviin, vai karkaako?
BETONIELEMENTTI -kaikki muut asiat tuntuvat olevan kohdallaan, mutta onko kosteusteknisiä riskejä??
PAIKALLA VALETTU -taas työmäärä kasvaa verrattuna esim. betonielementteihin ja lopulta hintakin voi olla jopa korkeampi kuin elemeteissä kun aikansa työntekijöiden kanssa saikkaa
VALUHARKKO -samat miinukset kuin tavallisessa eristeharkossa, muuten parempi
Kaikki ovat kyllä pirun kalliita se on varmaa, vaan pitäs osata valita kuitenkin hyvä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
ei tule kallimmaksi kuin valuharkko tai siporex,
jos käytät vierasta työvoimaa
jos ette halua tehdä muotteja itse filmivanerista
ja pattingista, voit vuokrata ne vaikka peri:ltä
domino muotit
vuokrattu. Tukitaanko siinä muottien sekaan tartuntaraudat eristeille vai miten eristys hoidetaan? Sitten kun on valettu ja eristetty niin suoritetaan uusi valu taas ulkoseinälle. Kuulostaa työläältä hommalta ja riskaapelilta, jos sattuu vettä tuleen niin eristeet ovat läpimärkiä, ellei pohjan päälle telttaa.
Kyllä nuo betonielementit tuntuvat paremmalta vaihtoehdolta.
jos haluat rapatun talon: esim. vala seinät, jätä villa ramlat taitettuna ulkopintaan, avaa muotit, väännä ramlat suoraksi, villoita, verkota ja rappauta. Detaljit parocilta.
Jos teetät talon niin valitse siporex tai betonielementtitalo. (A)
Jos teet leijonan osan kaikista rakennustöistä itse niin valitse vaikka jokin muu. (B)
A Perustelut: teetetty työ voi muodostaa jopa 50% talon kustannuksista siksi kaikkein helpoiten ja nopeiten tehtävä rakenne on kannattavin.
B Perustelut: Itse tekemällä voi usempipalaisistakin palapeleistä tulla kannattavall atavalla talo. Teetettyä parempikin.
materiaaleja, käy muutaman valmistajan muurauskurssit, teemapäivät, vie aikaasi yhteensä ehkä viikon, mutta tiedät mistä on kyse ja osaat paremmin vertailla eri työtapoja.
Siporex tarjoaa ensikertalaiselle parhaat eväät, mutta jos olet extreme-hakuinen henkilö, ryhdy vaikka muuhun.
Tuskin yhtään taloa on jäänyt toteuttamatta, kun harkot ovat tulleet tontille. Toteuttaja ehkä on vaihtunut ja hartiapankkisäästöt jääneet saamatta.
siporex on helppo mutta hieman pölyisä työstää. Kaikki kiinnitykset saa tehtyä talopaketin mukana tulevilla kiinnikkeillä ja tehtaalta saa teknistä neuvontaa (oikeasti) silloin kun sitä tarvitsee.
Yleensä talossa on vedenpitävä katto, joten huvittaa tuo maininta siporexin kosteudesta.
Ainakin asiasta on tutkittua kokemusta jo viime vuosisadan puolivälistä alkaen ja edelleen tavara luokitellaan M1-luokkaan.
Ulkopintaanhan tulee joko laudoitus tai rappaus, joten ei seinät pahasti pääse kastumaan. Uima-altaan toteutin valamalla betonista, en siposta.
Papuharkoista tulee tuulisella ilmalla sadevesi suoraan läpi, joten sekin on hyvä pinnoittaa 'vedenpitäväksi'. Toimii myös maanalaisissa ratkaisuissa kohtuullisen hyvin.
Itselläni on kellaritilat papuharkoista.
Valuharkoista tietävät muuta paljon enemmän. En kuitenkaan haluaisi asustaa styroxin sisällä, kun en sen eritteistä tiedä, miten vesi siellä seinässä moukertaa. Kai sekin rakennelman ulkopinta on parasta vielä pinnoittaa.
Kyllä ne päästivät vettä läpi uusina myöskin paikalla muuratut tiilitalot. Alimpiin varveihin on tapana jättää muutama pystysauma ilman laastia tuuletuksen varmistamiseksi.
Yleensä työtapa on se mikä ratkaisee.
"Yleensä talossa on vedenpitävä katto, joten huvittaa tuo maininta siporexin kosteudesta."
En minä ainakaan puhunut mitään siporexin kosteudesta, eikä kukaan muukaan vastaaja puhunut siitä. Sen sijaan epäilin betonielementtien kosteusteknistä toimivuutta.
Kaikki varaa lämpöä. Toiset enemmän toiset vähemmän. Itseasissa sipon paksuun seinään varautunut energia on iso, mutta sen vaikutus on niin hidasta, kun osin eristetty ettei se tasaa lämpötilanvaihteluita lainkaan samalla tavalla kuin "massiiviset" vaihtoehdot. Toisaalta sipo tasaa lämpöä paljon paremmin kuin kevytrakenteiset talot.
Lieköhän eristeharkot niin olennaisesti sipoa työläämpiä ja materiaalikustannukset pienempiä. lisäksi Eristeharkojen päälle sipotalokin yleensä tehdään
takka muurattuine hormeineen ovat hyviä lämmönvaraajia.
Suunnittelussa kannattaa huomioida myös auringon vaikutus runkoon. Talvella sitä voidaan hyödyntää ja kesällä sen vaikutus voidaan eliminoida (ikkunat/markiisit/terassit) jne LTOn apuna.
Tonnilla lämmität keskikokoisen talon (600m3) ja perheen käyttövedet, josko siitä pystyy satasen tinkasemaan vuodessa materiaalivalinnalla, on jo aika hyvä fakiiri.
Laske, montako vuotta aiot paikalla asua ja tee investointisi sen mukaan. Useinkaan ostajaa ei edes kiinnosta lämmönkulutus, vaan joku aivan muu pinnallisempi elementti.
Jos asut vain muutaman vuoden, menevät nestekiertoiset investoinnit 'harakoille', jos taas kauemmin, nautit tasaisesta, alhaisesta energiankulutuksesta pitkään ja voit ajan oloon muuttaa lämmöntuottotapaa edullisempaan suuntaan, mikäli suhdanne vaihtuu.
kun työvoimasta on pulaa kysyjänkin mielestä
eikä omaa työpanosta liene tarkoitus raksaamiseen käyttää ja raaka-aineet kallistuvat viikoittain, on syytä harkita kannattaako teettää taloa ollenkaan vai olisi syytä siirtyä lukemaan 'myydään kiinteistöjä' -palstaa tai vaihtoehtoisesti 'halutaan rakennuttaa avaimet käteen' -palstaa.
Silloin ollaan tekemisissä melko valmiin oloisen tuotteen kanssa, josta kustannustiedot (tai pyyntitiedot) on jo kerätty, samoin energiataloudesta saa jo viitteitä energialaitokselta tai jopa edelliseltä asukkaalta. Jännitys säilyy kuitenkin muuttopäivään asti, onko talo silloin jo valmis vai lykkääntyykö muutto.
Kaikista kysytyistä tuotteista saa hyvän talon hyvin tekemällä, mutta siinäpä se,
Järestään harkkopaketti tai muu elementtitoimitus autosta tontille ovat enintään 1/5- 1/7-osa koko talon hinnasta ja se muu maksaa loput.
Neliöhinnat alkavat isolla kakkosella ilman tontin kustannusta. Tähän on syytä varautua.
Mikäli jossain on jo tontti, voisi jopa olla järkevää myydä se pois ja sijoittaa rahat valmiiseen tuotteeseen.
Tietää mitä saa, ainakin paremmin kuin valmiin ostossa ja saa vielä mieleisensä. Siitähän se lähtee että jokainen elää omien varojensa mukaan..
kunnolla ja niihin viivästyssanktiot.
Naapuri tuossa rakennuttaa pienehköä omakotitaloa avaimet käteen, syyskesällä aloittivat ja viime maaliskuussa piti päästä muuttamaan, mutta nyt lomien takia seisoo keskeneräisenä vieläkin.
Ei ole muuttolupaa.
Siinä ei itku tai omat varat auta, jos ei saa työmiehiä paikalle.
Naapurikin jo tietää mitä saa, kun itse teettää
eikä itse tee. Kesken urakan ei sinne voi itse mennä edes sekoilemaan, kun vastuukysymykset mutkistuvat.
naapurin kandeis laittaa ranttaliksi ja korkata kossupullo autioituneella työmaalla. Muutama nopee napanderi kitusiin, ni eiköhä rupee homma kulkemaan, ja talo valmistuun silmissä. Juoppo putkari, muurari ja maalarikin saattavat tulla yht,äkkiä paikalle, kun korkki on narahtanut.