Ruokaa vai energiaa
Maataloustukia pitäisi ohjata ruuan tuotantoon
Ei siitä mihinkään pääse että energian tuottaminen sellaisesta biomassasta joka soveltuu elintarvikkeeksi on rikos ihmisyyttä vastaan. Suomen satomääristä se on lisäksi ympäristörikos.
Ruuaksi sopivan peltoenergian energiatase on negatiivinen jo se että tukia perustellaan pohjoisilla olosuhteilla puhuu sen puolesta. että täällä pohjoisessa energiatase on vielä enemmän negatiivinen.
Päästöjen lisääminenhän ei pitäisi olla biopolttoaineiden tarkoitus.
Olisi korkea aika ottaa huomioon myös pohjavesien pilaantuminen, meillä jo ennestään myrkytetään pohjavesiä esimerkiksi jäteöljyillä ison säiliölaivan verran säännöllisesti joka vuosi, pohjavesien vaikutus on niin moninainen että suolavedestä puhdistettu vesi ei tule koskaan korvaamaan pohjavettä.
Tietääkö etanoli- ja biodiesel-autolla ajavat miten maata hankitaan raaka-aineen viljelymaaksi eräissä maissa, kirjoitustaidottomilta maanomistajilta hakataan käsi tai sormi irti että saadaan sormenjälki kauppakirjaan, myös aseilla lisätään myynti halukkuutta. Sen jälkeen sademetsät hakataan ja aletaan viljellä raaka-aineita biodieselille ja etanolille.
Brasiliasta löytyi äskettäin plantaasi, jossa oli yli tuhat orjaa, jotka työskentelivät epäinhimillisissä olosuhteissa sokeriruokoviljelmällä.
On turha väittää, että tämä ei koske meitä pohjoisessa, varsinkin kun ollaan tässä kehityksessä mukana ja raaka-ainetta joka tapauksessa tuodaan tänne sieltä mistä sitä saadaan halvemmalla.
Maapallo on niin pieni että sademetsien hakkaaminen vaikuttaa koko maapallolla.
Suomessa raskaasti tappiollinen peltoenergian tuotanto toimii ainoastaan maataloustukien varassa tai muuten harrastuksena.
Maataloustukia pitäisi ohjata entistä tarkemmin ruuan tuotantoon eikä vain omistukseen ja sivuelinkeinoihin kuten nykyisin on.
Nobel-palkittu professori Harmut Michel on sanonut että biodiesel on uusi maanviljelijöiden mieletön tukimuoto. Sitä mukaa kun öljy vähenee kehitetään ja on pakko kehittää päästöttömiä energialähteitä.
Olen huomannut että biopolttoaineiden kustannuslaskelmissa, joita muuten on mitä mielikuvituksellisempi, puuttuu aina se tärkein kustannus eli kate, se jolla maksetaan veroja, ostetaan elämälle välttämättömiä tavaroita, investoidaan jne.
Olisi hyvä tietää onko nykyisin saavutettu sellaisia päämääriä, että veronmaksukykyä ei tarvita.
Lauri M Turpeinen Loimaa
Julkaistu 24.7.2007 2:31:02
Maataloustukia pitäisi ohjata ruuan tuotantoon
Ei siitä mihinkään pääse että energian tuottaminen sellaisesta biomassasta joka soveltuu elintarvikkeeksi on rikos ihmisyyttä vastaan. Suomen satomääristä se on lisäksi ympäristörikos.
Ruuaksi sopivan peltoenergian energiatase on negatiivinen jo se että tukia perustellaan pohjoisilla olosuhteilla puhuu sen puolesta. että täällä pohjoisessa energiatase on vielä enemmän negatiivinen.
Päästöjen lisääminenhän ei pitäisi olla biopolttoaineiden tarkoitus.
Olisi korkea aika ottaa huomioon myös pohjavesien pilaantuminen, meillä jo ennestään myrkytetään pohjavesiä esimerkiksi jäteöljyillä ison säiliölaivan verran säännöllisesti joka vuosi, pohjavesien vaikutus on niin moninainen että suolavedestä puhdistettu vesi ei tule koskaan korvaamaan pohjavettä.
Tietääkö etanoli- ja biodiesel-autolla ajavat miten maata hankitaan raaka-aineen viljelymaaksi eräissä maissa, kirjoitustaidottomilta maanomistajilta hakataan käsi tai sormi irti että saadaan sormenjälki kauppakirjaan, myös aseilla lisätään myynti halukkuutta. Sen jälkeen sademetsät hakataan ja aletaan viljellä raaka-aineita biodieselille ja etanolille.
Brasiliasta löytyi äskettäin plantaasi, jossa oli yli tuhat orjaa, jotka työskentelivät epäinhimillisissä olosuhteissa sokeriruokoviljelmällä.
On turha väittää, että tämä ei koske meitä pohjoisessa, varsinkin kun ollaan tässä kehityksessä mukana ja raaka-ainetta joka tapauksessa tuodaan tänne sieltä mistä sitä saadaan halvemmalla.
Maapallo on niin pieni että sademetsien hakkaaminen vaikuttaa koko maapallolla.
Suomessa raskaasti tappiollinen peltoenergian tuotanto toimii ainoastaan maataloustukien varassa tai muuten harrastuksena.
Maataloustukia pitäisi ohjata entistä tarkemmin ruuan tuotantoon eikä vain omistukseen ja sivuelinkeinoihin kuten nykyisin on.
Nobel-palkittu professori Harmut Michel on sanonut että biodiesel on uusi maanviljelijöiden mieletön tukimuoto. Sitä mukaa kun öljy vähenee kehitetään ja on pakko kehittää päästöttömiä energialähteitä.
Olen huomannut että biopolttoaineiden kustannuslaskelmissa, joita muuten on mitä mielikuvituksellisempi, puuttuu aina se tärkein kustannus eli kate, se jolla maksetaan veroja, ostetaan elämälle välttämättömiä tavaroita, investoidaan jne.
Olisi hyvä tietää onko nykyisin saavutettu sellaisia päämääriä, että veronmaksukykyä ei tarvita.
Lauri M Turpeinen Loimaa
Julkaistu 24.7.2007 2:31:02
Vastaukset 3
Vanhimmat
asiaa, olen miettinyt jo pitkään mistä näitä energiajuttuja oikein kehitellään. Ruokaa pitäisi tuottaa pellolla ja jätteistä tehdä energiaa, koska niistä on kuitenkin pakko jotenkin eroon päästä.
Elintarvikkeiden hinnanousu on väistämättä edessä tehtiinpä niistä polttoainetta tai ei. Hinnanousua ei pitäisi ainakaan ruokkia energia vouhotuksella. Muutama prosentti nykyisestä sotateollisuuden saamasta rahoituksesta riittäisi lisäämään tutkimusta ja tuotekehitystä päästöttömän energian tuotannon kehittämiseen.
tajuaa pellon ja ruuan tarkoituksen, vielä jos sitä arvostettaisiin.
Nämä lehdissä olevat bioenergiajutut noudattaa lähes järjestään samaa kaavaa: tehdään peltobiomassasta etanolia, todetaan että energiahyöty on +/- 0, ja vedetään johtopäätös että ei ole järkeä koko hommassa. Etanolin valmistuksessa suurin osa raaka-aineen energiasiällöstä jää sivutuotteen, paljonko sille lasketaan arvoa vaikuttaa suuresti koko homman kannattavuuteen.
Viljasta tuotetun etanolin energisisältö on noin 25 % raaka-aineen energisisällöstä, ja itse jalostusprosessikin on energiaa kuluttava. Ongelma on siis itse jalostusprosessin huono hyötysuhde, eikä biomassan tuotannon hyötysuhde.
Minkä ihmeen takia biomassasta pitäisi tehdä etanolia liikennepolttoaineeksi huonolla hyötysuhteella, kun sen sijasta biomassan voisi käyttää lämmön ja sähkön tuotantoon erittäin hyvällä hyötysuhteella? Tällä tavoin biomassa tuottaisi moninkertaisesti tuotantoon käytetyn energiamäärän.
Toinen esimerkki, kasvatetaan rypsiä josta puristetaan biodieseliä. Siemensato esim. 2000 kg/ha, öljypitoisuus 35 %, saadaan rypsiöljyä 700 kg/ha joka vastannee jotain 600 litraa dieselöljyä. Jos sen sijaan kasvatetaan kauraa, siemensato + oljet 7000 kg/ha suoraan polttoon, tämä vastaa noin 3000 litraa kevytöljyä. Suunilleen samalla panostuksella saadaan yli 5-kertainen energiamäärä.