Olen koko kesäloman oollut kotona. En ole poistunut pihamaalta edes askelta. Ihmisiä (perheen lisäksi) en ole nähnyt 2 kk, asun sen verran keskellä mettää. Naurettavaa. Lillun itsesäälissä surimman osan ajasta, enkä muuta tee. Kesäloma on ollut perseestä ja vielä vituttavampaa on se, että kesäloma on kohta jo ohi. Koulu alkaa=yhtä helvettiä. Mielummin olen kotona ja säälin täällä itseäni kuin olen koulussa tehden sitä samaa ja annan muiden nähdä kuinka surkeana lojun taas jossain yksin. Miten vitussa tämä on mahdollista. En jaksa ryhdistäytyä, elämä menee tätä rataa luultavasti mun koko loppuelämän. En osaa kuvitella itselleni ''parempaa'' elämää, koska tämä on minulle se normaali elämä mihinkä olen jo tottunut. Ei tämä aina ole mukavaa, mutta ei välttämättä niin hirveää että tahtoisin tappaa itseni. Eli kai opin olemaan onnellinen tässä elämässä minkä olen itselleni luonut. Ei tää kai tästä pahene?
ehheh?
tyttyytyttöö.
2463
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oletko ihan normaalin näköinen tyttö...?
Ööh..? Mitä tarkoittaa normaalin näköinen? Siis kaunis vai?