Miten..

ei se kuulu niille paskaakaan.

Itse kerroin jo ennen seurustelun aloitusta äidilleni että nyt tapailen miestä josta voi tulla vakavampaakin suhdetta. Isälle kerroin parin kuukauden seurustelun alkamisen jälkeen. ikää 18.

Ensimmäinen poikaystävä taisi olla 15 vuotiaana, sain omille vanhemmilleni kerrottua tuosta suhteesta niin että, puhuin porukoille että menen Xän (kyseisen pojan nimen mainitsin) luokse, tai että näen hänet. Toin saman pojan nimen usein esille puhuessa tai jos lähdin jonnekkin. Parin kerran jälkeen sitten äiti kysyi että seurustelemmeko ja mikäs kyseinen tapaus on miehiään. Olimme seurustelleet ehkä kuukauden.
Toisaalta olen läheisissä väleissä äitiini, joten minun on ollut helppo puhua näistä asioista. Äiti otti tiedon ensimmäisestä poikaystävästä hyvin, varsinkin kun itse oli ikäisenäni todella suosittu ja seurusteli jo 15 vuotiaana itsekkin. Isä on paljon ankarampi, ja ensimmäisestä poikaystävästäni äitini kertoi puolestani hänelle, ihan pyytämättä. Äiti puolusti minua kun isä oli seurustelua vastaan, ja pian hänkin hyväksyi asian.