Kissallani todettiin leukemia 3 viikkoa sitten. Eläinlääkäri sanoi että kissaa ei voi auttaa muuta kuin lopettamalla sen, kärsimysten kasvaessa liian suuriksi.
Nyt jäi vain mietityttämään, että mistä tiedän kissani kärsivän liikaa.
Ruokaa katti tulee vonkumaan joka aamu ja ilta, mutta ei syö muutamaa palaa enempää. Kissa nukkuu myös noin 22h vuorokaudessa. Painosta on pudonnut viimeisen 2kk aikana 1/3 osa, niin että luut tuntuvat selvästi kissaa silittäessä.
Kissa tykkää kuitenkin edelleen tulla viereen kehräämään ja pitää rapsuttamisesta. Tarpeiden tekeminenkään ei tuota ongelmia.
Nyt jäi vain mietityttämään, että mistä tiedän kissani kärsivän liikaa.
Ruokaa katti tulee vonkumaan joka aamu ja ilta, mutta ei syö muutamaa palaa enempää. Kissa nukkuu myös noin 22h vuorokaudessa. Painosta on pudonnut viimeisen 2kk aikana 1/3 osa, niin että luut tuntuvat selvästi kissaa silittäessä.
Kissa tykkää kuitenkin edelleen tulla viereen kehräämään ja pitää rapsuttamisesta. Tarpeiden tekeminenkään ei tuota ongelmia.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mein toisella kissalla on syöpä, mut siitä lääkäri sano ettei kissa kärsi mitekää. Silti kehtas ehottaa lopetusta, koska leikkaukset ja akupunktiot tulee nii kalliix. Tänää leikattii toista kertaa (kasvain kasvaa aina takasi, viimeex leikattii tammikuussa) ja nyt makso 130E. Sitte ku menee poistaa tikit, annetaa akupunktiota ja taas maksaa... Mut nii varmaa sinäki tekisit kaikkes jos vaa voisit pelastaa kissas. Luulis että sen joteki huomaa jos kissaa koskee. Vaikka valittas ku nostaa sylii tms. On se vaa aivan kamalaa jos joudut kattoo ku toine kuihtuu pois:(
Kyllä olisin kuuden kissan omistaneena (tällä hetkellä niistä vielä 2 kpl elossa ja hyvin voivina)sitä mieltä että vaikka kissasi tulisikin paijattavaksi ja söisikin vielä hieman ruokaa,tulisi se lopettaa.Niin ikävää kuin se onkin...
Itselläni oli koira joka sairastui kivuliaaseen syöpään,siitä huolimatta se tuli luokseni hakemaan rapsutuksia ja haleja,vaikka samalla "itki" kivusta (vahvoista lääkkeistä huolimatta).
Kolmasosa kissan painosta,(n.1.5kg?)on mielestäni paljon.Ihminenkin joka kärsii sairaudesta ja jättää syömättä tarpeellisen määrän ruokaa,kärsii..ns. "kuihtuu pois".
Voithan toki kysyä toisenkin lääkärin mielipiteen jos haluat...
Ajattele asiaa rakkaan lemmikkisi puolesta,hän ei sinulle voi sanoa mitä tehdä.
Voimia sinulle mikäli joudut luopumaan kisustasi..
Ikävä kuulla kissastasi.. :(
En osaa muuten neuvoa kuin kertoa omasta kokemuksestani.Meidän kissa lopetettiin kun se 15 vuotias.Kissalla oli munuaisten vajaatoiminta ja se oli jo todella huonossa kunnossa kun se lopetettiin.Nyt jos olisin uudestaan siinä tilanteessa veisin kissan ajoissa lopetettavaksi: Kissa kun ei kuitenkaan siitä enää parane. Meidän kissa oli sen verran sairas että se vain nukkui vaatekaapissa koko ajan.Onneksi se on nyt kissojen taivaassa eikä enää kärsimässä minun takiani täällä..
Oli 17 vuotias kun häneltä leikattiin kasvain virtsarakosta. Jälkeen päin osoittautui että se oli syöpä joka leviää hyvin nopeasti. Kissa voi hyvin leikkauksen jälkeen, oli pirteä ja söi hyvin. Kahden päivän kuluttua leikkauksesta hän nukkui pois aivan yhtäkkiä, kotona omalla pehmeällä vuoteellaan, vielä hetkeä ennen kuolemaa hän kehräsi minulle kun silitin häntä.
Omani lopetettiin kolme viikkoa sitten, munuaisten vajaatoiminta. Kuihtui nopeaa vauhtia, vaikka muuten olikin suht. pirteä 15-vuotias.
Suru on niin valtava eikä tunnu helpottavan yhtään, vaikka viikot kuluvat. Ainoa on lohtu on tieto siitä, että toimin ajoissa eikä tarina päättynyt kivuliaaseen kärsimykseen.
Päästä ystäväsi ajoissa lähtemään, se on arvokkaampaa niin sinulle kuin hänellekin. Kissasta voi olla vaikea päätellä kiputilannetta, koska muistanpa lapsuudestani kissan, joka kehräsi kuollessaan.
Vielä kerran: päästä hänet lähtemään kunnialla ja kivutta. Sinulle se on sydäntäsärkevää, ja saat kaiken myötätuntoni.