Olen parikymppinen nainen ja viime aikoina oma ajatus- ja tunnemaailmani on saanut minut useammin kuin kerran hämmentymään. Enää en jaksa asioita hiljaa mielessäni pohtia, mutta en myöskään ainakaan vielä koe luontevaksi puhua asiasta kenenkään kanssa ääneen. Tämän vuoksi jaan "kertomukseni" tällä keskustelupalstalla, ja toivon, että saisin ulkopuolisen näkökulman ongelmaani.
Lapsena ja murrosikäisenä tunsin olevani täysin väärässä kropassa, koska halusin olla poika kaikin tavoin. Ulkonäköni ja käytökseni oli täysin poikamaista. Esimerkiksi usein jopa esittelin itseni pojaksi ja suutuin, jos en saanut tai pystynyt vetämään pojan roolia kaikissa tilanteissa. Rintojani en ole voinut ikinä sietää. En myöskään esimerkiksi suostunut yläasteikäisenä käyttämään julkisilla paikoilla naisten vessaa.
"Ohitin" tuon vaiheen tajutessani, että olen lesbo ja monta vuotta meni ihan mukavasti totutellessa naista rakastavan naisen rooliin. Ulkonäköni on muuttunut jokseenkin vähemmän miesmäiseksi, mutta en myöskään halua mitenkään korostaa omaa naisellisuuttani, koska se ei tunnu minusta hyvältä ja luonnolliselta.
Nyt olen ollut muutaman vuoden onnellisessa parisuhteessa toisen naisen kanssa, mutta viime aikoina tuo vuosien takainen "miehisyys" on nostamassa jälleen päätään. Ensin luulin, että se voisi johtua kyvyttömyyden tunteesta, koska emme voi saada yhteisiä lapsia (jollakin tavalla koen olevani syyllinen siihen, koska olen perheen "mies", enkä voi hoitaa miehen velvollisuuksia). Hämmennystä lisää kuitenkin se, että pikku hiljaa myös seksuaalinen maailmani on muuttumassa miehiseen suuntaan. En pysty kuvittelemaan itseäni naisena seksuaalisessa mielessä, vaan minun on "pakko" ajatella itseni aina miehenä, mikäli on kyse esim. seksin harrastamisesta. Kaiken lisäksi homomiesten välinen seksi on ruvennut minua kiinnostamaan, enkä voi todellakaan ymmärtää miksi. Jollakin hyvin karulla tavalla tuntuu, että lesbonainen ruumiissani on muuttumassa homomieheksi.
Tiedän, että minun on pakko tehdä tälle tilanteelle jotakin, jotta voisin olla taas sinut itseni kanssa. Sukupuolenkorjausleikkausta olen ajatuksen tasolla pohtinut, mutta se ei tunnu tilanteeseeni sopivalta. Toisaalta en myöskään koe olevani nainen. Haluaisin olla sukupuoleton, mutta se ei ikävä kyllä ole mahdollista.
Onko joku kokenut samanlaisia tai samantapaisia ajatuksia tai tunteita? Auttaisi todella paljon kuulla muiden vastaavista kokemuksista.
Lapsena ja murrosikäisenä tunsin olevani täysin väärässä kropassa, koska halusin olla poika kaikin tavoin. Ulkonäköni ja käytökseni oli täysin poikamaista. Esimerkiksi usein jopa esittelin itseni pojaksi ja suutuin, jos en saanut tai pystynyt vetämään pojan roolia kaikissa tilanteissa. Rintojani en ole voinut ikinä sietää. En myöskään esimerkiksi suostunut yläasteikäisenä käyttämään julkisilla paikoilla naisten vessaa.
"Ohitin" tuon vaiheen tajutessani, että olen lesbo ja monta vuotta meni ihan mukavasti totutellessa naista rakastavan naisen rooliin. Ulkonäköni on muuttunut jokseenkin vähemmän miesmäiseksi, mutta en myöskään halua mitenkään korostaa omaa naisellisuuttani, koska se ei tunnu minusta hyvältä ja luonnolliselta.
Nyt olen ollut muutaman vuoden onnellisessa parisuhteessa toisen naisen kanssa, mutta viime aikoina tuo vuosien takainen "miehisyys" on nostamassa jälleen päätään. Ensin luulin, että se voisi johtua kyvyttömyyden tunteesta, koska emme voi saada yhteisiä lapsia (jollakin tavalla koen olevani syyllinen siihen, koska olen perheen "mies", enkä voi hoitaa miehen velvollisuuksia). Hämmennystä lisää kuitenkin se, että pikku hiljaa myös seksuaalinen maailmani on muuttumassa miehiseen suuntaan. En pysty kuvittelemaan itseäni naisena seksuaalisessa mielessä, vaan minun on "pakko" ajatella itseni aina miehenä, mikäli on kyse esim. seksin harrastamisesta. Kaiken lisäksi homomiesten välinen seksi on ruvennut minua kiinnostamaan, enkä voi todellakaan ymmärtää miksi. Jollakin hyvin karulla tavalla tuntuu, että lesbonainen ruumiissani on muuttumassa homomieheksi.
Tiedän, että minun on pakko tehdä tälle tilanteelle jotakin, jotta voisin olla taas sinut itseni kanssa. Sukupuolenkorjausleikkausta olen ajatuksen tasolla pohtinut, mutta se ei tunnu tilanteeseeni sopivalta. Toisaalta en myöskään koe olevani nainen. Haluaisin olla sukupuoleton, mutta se ei ikävä kyllä ole mahdollista.
Onko joku kokenut samanlaisia tai samantapaisia ajatuksia tai tunteita? Auttaisi todella paljon kuulla muiden vastaavista kokemuksista.
Vastaukset 7
Vanhimmat
joka epätoivoisesti etsii itseään.
Mulla on miestausta, mutta tällä hetkellä mulla on täydellinen naisen kuukautiskierron mukainen hormoonitoiminta. Lopetin antimieshormoonin syönnin, koska haluan olla naiselleni sekä mies, että nainen.
Sehän aiheuttaa tietysti ristiriitoja, koska kehon muutokset ovat niin suuret.
Esim. bi-naisen kanssa suhteessa molemmista ominaisuuksista on tietysti hyötyä.
Silti tunnen olevani kuitenkin täysin nainen.
Joten koitetaa molemmat löytää se sisäinen minämme, sillä me ollaan me itse, me eletään omaa elämäämme omalla tavallamme. Tsemppiä ja jaksamista Sulle
"Mulla on miestausta, mutta tällä hetkellä mulla on täydellinen naisen kuukautiskierron mukainen hormoonitoiminta."
Minua ei ainakaan kiinnosta kuukautiskierron mukainen hormonitasojen heittely. On paljon mukavampi olo, kun hormonitasot on vakiotasolla ja olo hyvä.
"Haluaisin olla sukupuoleton, mutta se ei ikävä kyllä ole mahdollista."
Mikäli itse haluat olla sukupuoleton eli transgender, se on nykyisin mahdollista. Transgenderdiagnoosikin on mahdollista saada ja sen jälkeen joitakin hoitojakin.
Mutta kannattaa joka tapauksessa miettiä vielä oletko transgender, vai sittenkin transsukupuolinen mies. Suomessa ei ole pakko mennä korjausleikkauksiin, vaikka haluaisikin uuden virallisen sukupuolen.
"Suomessa ei ole pakko mennä korjausleikkauksiin, vaikka haluaisikin uuden virallisen sukupuolen."
Mikä on Töölön tilanne ? Vuosien mittaiset leikkausjonot kai..
Jono genitaalien korjausleikkaukseen on melko tarkasti vuosi. Mutta jono voi "elää" jopa muutamalla kuukaudella puoleen tai toiseen.
Mulla on vähän samantyyppinen tausta kun sulla (nyt korjausprosessissa, diagnoosia oottelen syksyksi), olen "muuttunu" lesbosta homomieheksi.
onko sulla sähköpostiosotetta, johon voisin kirjottaa sulle?
Olet ns. rekkalesbo. Miesmäinen nainen. Leikkaa hiukset lyhyeksi, käytä löysiä, miesmäisiä vaatteita, käyttäydy kuten äijät, niin eiköhän se riitä.