Henk. koht kokemusteni perusteella:
Aloitteellisuuteen, kuuluu vastata välinpitämättömyydellä
... innovatiivisuuteen, vanhojen perinteiden arvostamisella ja muutoksen turhuudella
... avun tarjoamiseen, väitteellä ettei apua tarvita tai asia on jo hoidossa
... ansioitumiseen, arvon mitätöinnillä
... onnellisuuteen, selkäänpuukottamisella
... luottamukseen, petoksella
Suosittelen lämpimästi kaikille auttamishenkisille, taiteilijoille, innovaattoreille, ideamoottoreille ulkomaille siirtymistä. Suomi on vittumaisten kateellisten halveeraajien maa, kuten siis sinäkin olit saanut kokea.
Aloitteellisuuteen, kuuluu vastata välinpitämättömyydellä
... innovatiivisuuteen, vanhojen perinteiden arvostamisella ja muutoksen turhuudella
... avun tarjoamiseen, väitteellä ettei apua tarvita tai asia on jo hoidossa
... ansioitumiseen, arvon mitätöinnillä
... onnellisuuteen, selkäänpuukottamisella
... luottamukseen, petoksella
Suosittelen lämpimästi kaikille auttamishenkisille, taiteilijoille, innovaattoreille, ideamoottoreille ulkomaille siirtymistä. Suomi on vittumaisten kateellisten halveeraajien maa, kuten siis sinäkin olit saanut kokea.
Vastaukset 12
Vanhimmat
firmojen pomot senkun valittaa!
Tänä aamuna uutisissa juuri todettiin, että työvoimapula johtuu yksinkertaisesti työantajien vittumaisuudesta ja toiseksi eihän ne maksa enää
it-alalla edes palkkaa!
jo ala-asteelta tai kadulta, niin ottakoot sieltä!
Kyllä tosiosaaja on sellainen itseoppinut joita ei kaduilta tai kouluista löydy. Ikääkin on enemmän kuin 20wee.
Kun sitä IT-alan erityisosaamista ei tarvita kuin muutamassa prosentissa IT-alan tehtävistä.
Muutoin sisälukutaito ja looginen päättelykyky ovat helvetin kovia sanoja.
Et sinä valita mistään "työkulttuurista Suomessa" vaan ihan normaaleista inhimillisistä heikkouksista. Se on sitten firman vika, jos ei saa mitään rotia duunareihinsa. Yleensä ne ei saa.
>taiteilijoille
Kuule, ne harvat taiteilijat, jotka menestyvät, ovat todella itsekeskeisiä paskiaisia. Kysy vaikka Äkkijyrkältä.
Siis jos joku suomalainen taiteilija sattuu olemaan akuutissa halvaantumisvaarassa Kyproksella, koska sillä ei ole rahaa sairaalaan, niin ole vain hyvilläsi.
eniten ottaa päähän, että minua ylempänä on vanhoja jääriä.
Ne ei voi millään myöntää, että olen oikeassa, sitten kun on jo paskat housussa, esittävät minun ideat ominaan.
No eiköhän kohta ole tarpeeksi jo hölmöilty ja luuta lakaisee nuo fossiilit museoon minne kuuluvat...
Tai muuttakoot vaikka Japaniin siellähän aina vanhemmat on oikeassa, mutta tämä on Suomi.
On törmänneet täysin samaan ilmiöön. Tein vuosia kirjallisia raportteja siitä, mikä mättää ja miten ne asiat tulisi korjata. Niillä pyyhittiin suomeksi sanottuna per*ttä...
Muutaman vuoden päästä johtajat ovat tehneet suuria keksintöjä ja parannuksia... Köh, arvatkaa minkä pohjalta.
Nämä ovat ne pelisäännöt ja taitavat olla tiedossa. Tietty välinpitämättömyys on hyödyllistä duunissa. Itse en ole esimies asemassa tällä hetkellä ja koska en ole en jaksa välittää aikatauluista. Teen samaan tahtiin ja pystyn arvioimaan hyvinkin tarkasti paljon johonkin projektiin aikaani kuluu. Yleensähän jos sanoo 100 tuntia, niin sanotaan tee se 70:ssä. No 100 se kuitenkin ottaa ja ylitöitä en jaksa ruveta tekemään kuin tilapäisesti.
Eikä tämä tarkoita, että olisin vittumainen alainen. Lähinnä olen realisti ja tarpeeksi nähnyt loppuun kärähtäneitä tässäkin duunissa.
Kehitysideat ja innovointi pelaa firman ehdoilla. Minulta odotetaan tiettyä panosta firman tulevaisuuteen ja minulle on täysin sama kuka siitä kunnian ottaa. Nopeasti vaihdan firmaa jos kunnian lisäksi asiallinen korvaus menee väärään taskuun. Pitkällä juoksulla asiat asettuvat oikeisiin uomiin ja esimiehiäkin on erilaisia. Nykyisessä hommassa isompi dirikka hoitaa keskustelut minun kanssa omasta tahdostaan. Ei halua kuulemma päälliköiden suodatettua infoa. Onhan se hänenkin etu, että asiat tulevat oikeista lähteistä.
Itse olen aika isoissakin saappaissa paljonkin eri kehityshommia luotsaillut ja kyllä niitä delegoitiin paljonkin alemmalle tasolle, ihan tarkoituksella ja kohtuu laajallekin joskus.
Hommia keräiltiin nippuun ja niitten pohjalta sitten tehtiin suunnittelmat yms. Tosin niihin ei vuosia mennyt.
Olisitkos tykännyt, jos keltään kysymättä olisin pyyhkäissyt koko paletin itse omien näkemysteni mukaan ? Tuossa delegointimallissahan on peräti mahdollisuus käytännön tekemisen tason ja sen ongelmien ja ratkaisujenkin näkyminen lopullisessa paketissa.
Mä olen ottanut uuden linjan. Meen töihin, maleksin siellä. Ei kiinnosta asiat, enkä todellakaan vaivaudu koskaan panostamaan tai motivoitumaan duunista. Surffaan mielummin vaikka töissä näillä rakentavilla (köh) foorumeilla.
Koska jengi on tarpeeksi nuijaa, ettei halua työntekijöiden tekevänsä parastaan, niin sitten ei tehdä.
Tämä on aina yhtä huvittavaa: palkka kelpaa, mutta ei ymmärretä mitä vastaan sen saa. Sitten itketään kuinka nuiva työnantaja on loista kohtaan ja kuinka väärin firma teki, kun pisti yt-kierroksella ulos.
Ei siellä duunissa nykyään olla ta vs tt (paperipuolella ehkä). Se on yhteistyötä ja jos ei sitä itse osaa rakentaa ei sitä voi toisiltakaan odottaa. Parempi vaihtaa mestaa itsensä ja muiden puolesta eikä myrkyttää ympäristöä osaamattomuuttaan.
Tämäkös sitten on rakentavaa toimintaa ? Ja sen lisäksi, ettei jakseta kiinnostua tai motivoitua, ei enää viitsitä hoitaa edes niitä tehtäviä, jotka nyt minimissään olisivat palkanmaksun peruste ?
Siinä moni organisaatio yrittää pärjätä monen nuoren juuri taloon tulleen ja koulun penkiltä päässeen, kaikkitietävän "ammattilaisten" kanssa, joiden pitää loppumattomassa kunnianhimossaan päästä muista välittämättä näyttämään ylenpalttista viisauttaan, laittaa kaikki asiat omalla erehtymättömällä näkemyksellään kuntoon ja sen päälle herrat pitää nostaa vielä jalustalle ja kiitellä suuren yleisön edessä loistavasta toiminnasta.
On selvää, että etenkin IT-alalla on hyvin monissa esimiehissä puutteita, mutta ETENKIN IT-alalla on myös hyvistä alaisista puutetta.
Moni luulee, että työelämässä kävellään ovesta sisään, nautitaan hyvää palkkaa ja kaikki hommat saa tehdä omalla tyylillään ja omaan tahtiin. Pomot ovat vain ja ainoastaan nuijia ja estävät rakentavaa työskentelyä.
Hommat pitää voida tehdä aikuisten kanssa, aikuisten lailla. Individualismia saa olla, mutta sitä ei saa olla liikaa. Hommat tehdään rakentavassa yhteistyössä ja jos se ei sovi, niin ei sitten sovi. Pois saa lähteä ja monesti on jopa toivottavaakin.