Meillä on sukututkimus meneillään ja perustettu sukuseura.
Seuran jäsenet maksaa sukututkimuksen jäsenmaksuillaan(kulut ja työn tutkijalle).
Sukututkijalla on tapana myydä osasia tutkimuksesta omaan laskuunsa(tutkittavien suvut ei edes tiedetä kuinka paljon)ja pistää rahatat taskuunsa. Kysyttäessä häneltä asiasta, niin se on kuulemma kaikilla normaali käytäntö???
Hänen käytännössään, kuka vaan saa sukukirjan samaan hintaan, vaikka jotkut rahoittaa tutkimuksen?
Eikös tutkimus ole sukuseuran omaisuutta ja osasistakin pitäisi tulla rahat seuralle kun muut kulut ja palkka maksetaan tutkijalle?
Onko käytäntö kaikkialla sama?
Kertokaa kokemuksistanne.
Olen kuullut, että tutkija myy jo vanhoja tehtyjä tutkimuksia omaan laskuunsa, vaikka oikeudet on siirtyneet muualle...
Seuran jäsenet maksaa sukututkimuksen jäsenmaksuillaan(kulut ja työn tutkijalle).
Sukututkijalla on tapana myydä osasia tutkimuksesta omaan laskuunsa(tutkittavien suvut ei edes tiedetä kuinka paljon)ja pistää rahatat taskuunsa. Kysyttäessä häneltä asiasta, niin se on kuulemma kaikilla normaali käytäntö???
Hänen käytännössään, kuka vaan saa sukukirjan samaan hintaan, vaikka jotkut rahoittaa tutkimuksen?
Eikös tutkimus ole sukuseuran omaisuutta ja osasistakin pitäisi tulla rahat seuralle kun muut kulut ja palkka maksetaan tutkijalle?
Onko käytäntö kaikkialla sama?
Kertokaa kokemuksistanne.
Olen kuullut, että tutkija myy jo vanhoja tehtyjä tutkimuksia omaan laskuunsa, vaikka oikeudet on siirtyneet muualle...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kuvattu tilanne haiskahtaa "rahastamiselta". Henkilötietolaissa puhutaan mm. henkilörekisterin pitäjästä yms. jolle pitäisi aina löytyä vastuuhenkilö (henkilön tarkkuudella), mutta tietojen julkaisija (esim. sukukirjan julkaisija olisi kai sitten se sukuseura) taitaisi tässä tapauksessa mennä eri osoitteeseen kuin maksujen kerääjä. Tutkimuksen tai sukukirjan julkaisun onnistumiseksi olisi hyödyllistä että sukuseurasta löytyisi talkoohenkilöitä ja joku sukututkimuksen harrastaja. Henkilötietolaista löytyy tietoa menemällä osoitteeseen http://suku.genealogia.fi ja klikkaamalla vasemmasta reunasta "Henkilötietolaista"-linkkiä. Näitä asioita käsitellään silloin tällöin keskusteluryhmissä; paras tieto löytynee osoitteista
http://suku.genealogia.fi/forumdisplay.php?f=43
http://suku.genealogia.fi/forumdisplay.php?f=2 (vielä siellä ei ole tätä aihetta käsitelty).
Oma näkemykseni on, että tutkijan tekemä sukukirja on ilmeisesti sukuseuran omaisuutta, mutta tutkittaessa saadut tiedot ovat aivan yleistä omaisuutta, jota tutkija voi hyödyntää muissa tekemissään kirjoissa. Olisihan aivan omituista, ettei tutkija voisi enää käyttää jotain tietoja johonkin toiseen tutkimukseen. Tällä tavoinhan käytettävät tiedot loppuisivat piankin, eikä voitaisi tehdä uusia sukukirjoja: vain ensiksi ehtineillä olisi siihen oikeus?
Jos siis sukuseura rahoittaa sukututkimuksen ja tettää kirjan sukututkijalla, niin sukututkija myy kirjaa ja tutkimustuloksia kelle vaan samaan hintaan tai jopa alehintaan muille, kun taas sukuseuran jäsenet, siis rahoittajat joutuu maksamaan täyden hinnan rahoituksen lisäksi?
Tässäkin tapauksessa sukuseuran jäsenet itse lähettävät täydennystä sukukirjaan.
Sukuseuran jäsenet maksaa siis kirjan kahteen kertaan, kun taas sukututkijan sivulla mainostetaan, että pyydä tarjous häneltä???
Jotain häikkää tässä on, vaikka yritit sanoa, että kaikki on oikein....
Pysyt liiaksi omassa kannassasi, etkä ajattele lukemaasi. Kyllähän osia tutkimuksesta voi käyttää toisissa tutkimuksissa! Pahus kun tanne ei saa rautalankaa väännnettyä.
Järkevin asia sukuseuroille olisi, että sukututkija kokoaisi kirjan, kuin oikea yrittäjä ja voisi myydä kelle haluaa, ei olisi mitään ristiriitoja,(voisi käyttää rehellisesti tutkimustensa tulosta vaikka missä obuksessa) mutta jos toiset maksaa palkan ja kulut ja tekijä myy jo osia(kopiopinkkoja) kelle vaan ja rahat pistää omaan fikkaan.
Silloin voi siirtää kirjan valmistumista hamaan tulevaisuuteen, kun tutkija pistää siinä välissä rahoiksi..
Tässä rautalankaa joka tuli kirjainten muodossa:))