Meillä on ennestään 5 vuotias Tiibetinspanieli, uros.
Se tulee toimeen kaikkien koirien kanss, mutta isoille ja vieraille uroksille se rähisee kun pelkää niitä.
Sen omistaa siskoni joka on 15v.
Itse haluaisin oman ensimmäisen koirani, olen 12v ja olen toivonut koiraa kauan aikaa.
Olisin halukas ottamaan sen jostakin eläinsuojeluyhdistyksestä.
Ja olenkin jo valmiiksi löytänyt, sellaisen suloisen, sekarotuisen uroksen.
Ja se tulee toimeen myös kaikkien koirien kanssa.
Se ei ole hirveän iso kooltaan, mutta tulisi varmasti toimeen nykyisen koiramme kanssa kun vähän tutustuvat.
No kysymyksiähän riittäisi vaikka kuinka, mutta en kaikkia nyt jaksa kysellä. :DD
1. Kannattaisiko ottaa toinen koira?
2. Monen prosentin varma on, että koirat tulisi toimeen?
3. Jos jollakin on löytökoira tai tietää niistä, niin tuleeko sieltä jotakin tavaroita koiralle mukaan vai, pitääkö kaikki ostaa itse?
Esim. hihna, ruokakuppi..
4. Kannattaako löytökoiraa pitää uudessa kodissa ulkona vapaana jos se osaa olla?
5. Jos sen hankkisi ulkomailta vaikka Virosta, niin jos menee sinne lomalle voiko sen löytökoiran ottaa mukaan, vaikka se on sieltä peräisin?
6. Mitä maksaa koiran passi ja kaikki sellaiset mitä tarvii matkustaessa?
7. Jos löytökoira on tarhalla aivan kiltti eikä sillä ole mitään ongelmia, niin voiko siitä myöhemmin uudessa kodissa tulla ihan vaikka ongelmakoira??
Näihin jos vastaisitte ja saatte kysellä minulta ja sanoa mielipiteenne..
Ihan mitä mieli tekee!! :)
Niin ja sanon nyt, ettei valittamista tule siitä asiasta, että:
Vanhemani olisivat asiassa mukana!
Minä hoitaisin koirasta: lenkkeilyt, ostaisin tarvittavat tarvikkeet ja ruoat sekä muut perusasiat.
Rokotukset maksaisi vanhempani, mutta annan rahaa siihen niin paljon kun minulla on.
Se tulee toimeen kaikkien koirien kanss, mutta isoille ja vieraille uroksille se rähisee kun pelkää niitä.
Sen omistaa siskoni joka on 15v.
Itse haluaisin oman ensimmäisen koirani, olen 12v ja olen toivonut koiraa kauan aikaa.
Olisin halukas ottamaan sen jostakin eläinsuojeluyhdistyksestä.
Ja olenkin jo valmiiksi löytänyt, sellaisen suloisen, sekarotuisen uroksen.
Ja se tulee toimeen myös kaikkien koirien kanssa.
Se ei ole hirveän iso kooltaan, mutta tulisi varmasti toimeen nykyisen koiramme kanssa kun vähän tutustuvat.
No kysymyksiähän riittäisi vaikka kuinka, mutta en kaikkia nyt jaksa kysellä. :DD
1. Kannattaisiko ottaa toinen koira?
2. Monen prosentin varma on, että koirat tulisi toimeen?
3. Jos jollakin on löytökoira tai tietää niistä, niin tuleeko sieltä jotakin tavaroita koiralle mukaan vai, pitääkö kaikki ostaa itse?
Esim. hihna, ruokakuppi..
4. Kannattaako löytökoiraa pitää uudessa kodissa ulkona vapaana jos se osaa olla?
5. Jos sen hankkisi ulkomailta vaikka Virosta, niin jos menee sinne lomalle voiko sen löytökoiran ottaa mukaan, vaikka se on sieltä peräisin?
6. Mitä maksaa koiran passi ja kaikki sellaiset mitä tarvii matkustaessa?
7. Jos löytökoira on tarhalla aivan kiltti eikä sillä ole mitään ongelmia, niin voiko siitä myöhemmin uudessa kodissa tulla ihan vaikka ongelmakoira??
Näihin jos vastaisitte ja saatte kysellä minulta ja sanoa mielipiteenne..
Ihan mitä mieli tekee!! :)
Niin ja sanon nyt, ettei valittamista tule siitä asiasta, että:
Vanhemani olisivat asiassa mukana!
Minä hoitaisin koirasta: lenkkeilyt, ostaisin tarvittavat tarvikkeet ja ruoat sekä muut perusasiat.
Rokotukset maksaisi vanhempani, mutta annan rahaa siihen niin paljon kun minulla on.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Löytökoira on lähes poikkeuksetta aina raskaampi ja vaikeampi vaihtoehto kuin "normaali" koira. Niillä tosiaan voi ilmetä ongelmia myös myöhemmin, ja usein niillä jotain pientä on jo taustalla. Löytökoiran kanssa saa tehdä hyvin usein triplasti töitä, hoitaakseen esimerkiksi pelkoja, sairauksia, arkuutta, toisten koirien tai ihmisten kanssa toimeentuloa. Toisekseen, kuka siis kouluttaisi koiran? Sekin on yksi hankala tehtävä, siinä tarvitaan paljon hermoja, eikä pysty kuvittelemaankaan paljon se voi sietokykyä koetella. 12-vuotias on mielestäni kyllä niillä rajoilla, pystyykö koiran kouluttamaan. En suosittele löytökoiraa kuitenkaan, varsinkaan kun toinen koirakin jo talossa jossei se vaikkapa hyväksy uutta tulokasta. Pentu, ja pehmeäluonteinen rotu voisi olla paras vaihtoehto. Villakoira?
En halua pentua, aikuinen koira on minusta paras vaihtoehto.
Koska ne ovat jo sisäsiistejä ja oppineita.
Ja koiraa opettaisi koko perhe sekä käytettäisiin käytöskoulussa jos tarve vaatii.
tarkoita sitä, että se olisi oppinut ja sisäsiisti! Kannatan pentua, itse otin yksivuottiaan uroksen eläinsuojeluyhdistyksen kautta ja kyllähän siinä oli paljon työtä tehtävä..
12- vuotiaille ei luovuteta koiraa toivottavasti missään, mutta ei ainakaan löytöeläinkodeista. Koiran omistajan pitää olla täysi-ikäinen eli koira tulisi vanhempiesi nimiin. Onko nyt niin että haaveilet koirasta vanhempiesi tietämättä ja esität heille aikeesi vasta kun olet imenyt kaiken tarvittavan tiedon vakuuttaaksesi heidät? Vai onko lopullinen lupa jo saatu?
Vastauksia kysymyksiin:
1. En tiedä. Minusta lapset ovat huonoja koiran omistajia, mutta jos koira on vain nimellisesti sinun ja vanhempasi ovat aktiivisessa roolissa koiranhoidossa, se on periaatteessa OK. Tiibetinspanielinne kuulostaa kyllä sellaiselta koiralta, joka olisi kaikkein mieluiten ainoa koira perheessä.
2. Ei sitä voi sanoa, itse tunnette koiranne parhaiten. Kahden aikuisen koiran totutus toisiinsa on vaativaa, varsinkin kun tipsunne on elänyt koko ikänsä ainoana koirana? Valtataistelu on väistämätön, ottakaa suht. samankokoiset koirat, ettei toinen pysty rääkkäämään tipsua henkihieveriin.
3. Ette luultavasti saa mukaanne kuin itse koiran ja joitain hoito-ohjeita.
4. Yleensä löytöeläinkodeista ei luovuteta koiria vapaina pidettäviksi.
5. Ei. Ellei matkaa sitten sijoiteta siihen, että koiran haku on jo aiemmin sovittu. Hetken mielijohteesta ei koiraa ulkomailta saa mukaansa, tarvitaan rokotuksia, karanteenia ja paljon paperityötä.
6. Luultavasti puhutaan sadoista euroista, alle 1000 euroa kuitenkin jos mitään ihmeellistä ei tapahdu. Veikkaisin 500 e.
7. Voi, koira voi reagoida stressiin aggressiivisuudella. Koiratarhalta otettu koira ei useimmiten ole sisäsiisti (vaikka olisi aikuinen) sillä niitä ei ole pidetty sisällä. Sen opetteluun voi mennä viikko tai vuosia. Kaikista ei 100% sisäsiistejä tule koskaan.
Kyllä lapsillekin luovutetaan koiria, löytöeläinkodeistakin, mutta vanhemmillahan se päävastuu olisi, että varmasti haluavat jutella heidän kanssa, ennen koiran luovuttamista.
Siskolleni ostettiin koira hänen ollessa vielä ala- asteikäinen. Koira oli vieläpä itsepäinen terrieri, mutta hyvin tulivat toimeen alusta asti. Koira on papereissa hänen, mutta muuten kaikki kyllä osallistuivat yhtälailla koiran kasvatukseen ja koulutukseen.
Että harkitse nyt tarkkaan, koska koita olisi sinulla vielä mahdollisesti seuraavat kymmenenkin vuotta.
Onnea koiran hankintaan! :)